Coronaria sydän sinisellä taustalla.

Valokeilassa Holter-tutkimukset

Asiantuntija-artikkelit EKG-pitkäaikaisrekisteröinti

Ylilääkäri Pekka Raatikainen HUS:n Sydän- ja keuhkokeskuksesta kertoo, että koronavirustilanne on näkynyt huolestuttavasti sydäntutkimuksiin hakeutumisessa. Sydäntutkimuksia ei pidä kuitenkaan lykätä, hän painottaa ja avaa, milloin esimerkiksi Holter-rekisteröinti on tarpeen.

Koronavirustilanne on heijastunut myös sydänsairauksien hoitoon, toteaa ylilääkäri Pekka
Raatikainen HUS:n Sydän- ja keuhkokeskuksesta. Potilaita on jäänyt
hakeutumatta tutkimuksiin COVID-19-tilanteen vuoksi. Juuri sydänsairauksissa on
kuitenkin erityisen tärkeää, ettei tutkimuksia tai hoitoon hakeutumista lykätä.

– Koronavirustilanne on vaikuttanut ihan selkeästi. Sydäntutkimusten ja potilaiden määrä
esimerkiksi sairaaloissa on vähentynyt, ja tämä on ollut yleinen ongelma koko Suomessa.
Kardiologit ovat olleet tästä huolissaan: sydänasioissahan alkuvaiheen hoito on juuri se
kaikkein tärkein. Sillä, että jäädään sairastamaan sydänvaivoja kotiin, on vakavat
seuraukset myöhemmin, Raatikainen sanoo.

Ilmiö on korostunut yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Iäkkäidenkään ryhmässä
sydäntutkimuksia ei tulisi kuitenkaan lykätä, siitä huolimatta, että iäkkäät ovat COVID-19- taudin riskiryhmää, Raatikainen painottaa.

Kuvassa ylilääkäri , kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Pekka Raatikainen

– Ihmiset ovat säikähtäneet. Minunkin on pitänyt sairaalassa muistuttaa usein potilaille,
että sydänvaiva on vaarallisempi, tietenkään yhtään väheksymättä COVID-19-infektion
vakavuutta. Potilaan sydänvaivoja ei voida jättää hoitamatta edes sellaisessakaan
tilanteessa, jossa hänellä on COVID-19-infektioon viittaavia oireita, Raatikainen kuvaa.

Toki potilaalta on aina kysyttävä myös mahdollisista infektio-oireista, ja terveydenhuollon
ammattilaisten on huomioitava ne asianmukaisesti.

– Suurin osahan esimerkiksi sepelvaltimovarjoainekuvauksista tehdään juuri yli 70-
vuotiaille ja Holter-tutkimuksilla puolestaan haetaan paljon eteisvärinää. Koronaviruksen
aiheuttamasta taudista suurin osa toipuu, mutta esimerkiksi aivohalvauksessa tilanne on
toinen, Raatikainen havainnollistaa.

Milloin Holter-tutkimus?

Raatikainen toimii myös Holter-tutkimusten parissa Coronaria Analyysipalveluissa, missä kokeneet, rytmihäiriöitä paljon hoitaneet erikoislääkärit tulkitsevat Holter-rekisteröinnit ja toimittavat konsultaatiolausunnon.

Coronaria Analyysipalvelut Oy tarjoaa etäkonsultaatiopalveluita terveyskeskuksille,
lääkäriasemille ja työterveyshuolloille.

Oleellista Holter-tutkimusten yhteydessä ovat hyvät esitiedot. Rytmihäiriöiden selvittelyssä
avainasemassa ovat hyvä anamneesi, potilaan kliininen tutkiminen, EKG:n katsominen ensin ja esitietojen huolellinen kirjaaminen lähetetietoihin. Tällöin kardiologi pystyy antamaan hyvän lausunnon ja ohjeistuksen.

– Me kaikki, jotka analyysipalveluissa annamme Holter-rekisteröinneistä lausuntoja,
olemme erittäin kokeneita kliinikoita. Etuna on, että annamme lähettävälle lääkärille lisäksi
hoito-ohjeita. Tämä puolestaan edellyttää, että meillä on käytettävissämme hyvät esitiedot
esimerkiksi taustasairauksista ja oireiden esiintymistiheydestä. Ohjeistamme, miten edetä
potilaan hoidossa. Lähettävä taho saa näin parhaan mahdollisen hyödyn kokeneen
kardiologin lausunnosta, Raatikainen kertoo.

EKG:n vuorokausinauhoituksen lähtökohtana ovat oireet. Yhden tai kahden vuorokauden
Holter-rekisteröinneissä yleisin syy tutkimukseen on selvittää potilaan rytmihäiriötuntemuksia, on kyse sitten nopea- tai hidaslyöntisyydestä. Potilaalla saattaa olla myös tajunnanhäiriöitä: tuntuu, että pyörryttää tai huimaa rytmihäiriön aikana.

Holter-tutkimusta käytetään myös hoidon vasteen seurannassa, kun potilaalle on
esimerkiksi aloitettu rytmihäiriölääke. Myös aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tutkimisessa
Holter-tutkimus on yleistynyt, kun selvitetään aivoverenkiertohäiriön syytä.

– Holter-rekisteröinnin osalta on hyvä huomioida, ettei se ole koskaan poissulkeva
tutkimus. Jos oireita ei ole yhden päivän aikana, se ei tarkoita, että asia olisi kunnossa,
vaan tutkimus täytyy toistaa tai tehdä pidempiä rekisteröintejä, Raatikainen muistuttaa.

Hän korostaa lääkärikollegoille viestiä siitä, että potilaille kerrottaisiin tutkimisen tärkeydestä myös Holter-rekisteröintiä vaativien oireiden yhteydessä ja muistutettaisiin heitä sitä, ettei esimerkiksi sydämen nopea- tai hidaslyöntisyyden tai huimaustuntemusten selvittämistä pidä vallitsevassakaan maailman infektiotilanteessa lykätä.
— Potilaille on hyvä painottaa, ettei oireita voi jättää koronavirustilanteen varjolla
selvittämättä, hän tiivistää.

Coronaria Analyysipalvelut Oy on Suomen johtava etäkonsultaatioiden tuottaja, joka tarjoaa palveluita terveyskeskuksille, lääkäriasemille ja työterveyshuolloille. Coronaria Analyysipalveluissa kokeneet, rytmihäiriöitä paljon hoitaneet erikoislääkärit tulkitsevat Holterrekisteröinnit. Konsultaatiolausunto toimitetaan viiden arkipäivän sisällä.


Artikkeli on julkaistu alunperin Tervemedian Lääkäriportaalissa 17.8.2020