Ajatuksia tavoitteista ja niiden asettamisesta NUOTTI-valmennuksessa
NUOTTI-valmennukseen kuuluu kiinteästi alussa asetetut tavoitteet. Tavoitteet asettavat valmennukselle selkeän polun, jossa on tärkeitä ja nuorelle merkityksellisiä päämääriä. Tavoitteet asetetaan alussa valmentajan kanssa yhdessä pohdiskellen.
Tavoitteet ja niiden työstäminen puhuttavat paljon meitä kuntoutuksen työntekijöitä. Vaihtelee paljon, miten omien tavoitteiden asettaminen koetaan ja miten tavoitteellisuus ylipäänsä mielletään. Valmennettavien mielikuvat tavoitteista saattavat liittyä esimerkiksi tehokkaaseen ja tavoitteelliseen elämään, johon omat voimavarat eivät nykyhetkessä riitä. Usein myös heikko usko omaan pystyvyyteen ja omiin kykyihin on esteenä tavoitteen asettamiselle. Jos on kauan ollut paha olo, asioiden haluaminen ja tavoitteleminen voi tuntua kaukaiselta. Tavoite mielletään usein myös joksikin suureksi ja siksi saavuttamattomaksi. Meidän NUOTTI-valmentajien tehtävänä onkin auttaa asiakasta tekemään juuri hänelle sopivankokoisia ja -näköisiä tavoitteita.
Millaisia tavoitteita NUOTTI-valmennuksessa voi ja kannattaa asettaa?
Tavoitteet, eli asiat, joihin halutaan muutosta, voivat olla suuria tai pieniä. Lähes aina kannattaa lähteä liikkeelle pienistä ja konkreettisista asioista, joihin on helppo tarttua omassa arjessa. Suurempiakin tavoitteita saa olla, mutta sellaisenaan niihin voi olla vaikea saada otetta. Tällöin tavoite kannattaa purkaa osiin ja lähteä muodostamaan pienempiä osa- tai välitavoitteita, jotka palvelevat isomman päämäärän saavuttamista. Tämä onnistuu esimerkiksi miettimällä, mitä kaikkea tavoiteltavaan visioon kuuluu ja valita sieltä asioita, joihin voi itse vaikuttaa.
Sopivan kokoiset tavoitteet tuottavat todennäköisemmin tuloksia ja samalla onnistumisen elämyksiä. Aina on hyvä muistaa, että mikään tavoite ei toteudu itsestään, vaan sen eteen tarvitsee tehdä jotakin. Omat teot ja aktiivisuus ovatkin tekijöitä, jotka saavat aikaan pystyvyyden tunteen. Nämä kokemukset ovat avain myös suuremmalle muutokselle. Vaikka pienestä on hyvä lähteä liikkeelle, niin unelmointia ei kannata tavoitteita miettiessä unohtaa. Unelmointi vaatii ehkä heittäytymistä ja hieman leikkimieltä, mutta sen avulla voi luoda visioita ihanne-elämästä, jonka sisältöä on sitten mahdollisuus muokata tavoitteiden muotoon.
Oleellista tavoitteiden asettamisessa on myös se, että ne ovat itselle merkityksellisiä. Vaikka tietäisit, mikä kaikki voisi olla sinulle hyväksi, mutta oma motivaatio ja kiinnostus puuttuvat, tavoite ei rakennu kestävälle pohjalle. Tavoitteen tulee olla sellainen, mihin olet valmis sitoutumaan ja minkä eteen olet valmis toimimaan. Kovin monimutkainen ja ympäripyöreästi ilmaistu tavoite jää myös herkästi leijumaan ilmaan eikä siihen ole helppo tarttua. Tavoite tulee siis nimetä selkeästi ja kyseistä muutostoivetta kuvaavasti. Tavoitteen arviointia varten kannattaa myös määritellä, mikä on itselle riittävän hyvä lopputulos.
Esteiden ylittämistä NUOTTI-valmennuksessa
Usein tavoitteet liittyvät asioihin, jotka koetaan vaikeiksi ja ehkä ahdistaviksikin, mutta samalla hyvin tarpeelliseksi. Joskus jo kyseisen asian esille ottaminen saattaa herättää monenlaisia tunteita, kuten epäonnistumisen pelkoa, häpeää tai syyllisyyttä, ja ajatuksia ”olenko muka ansainnut hyvän elämän?”, ”en varmaan taaskaan onnistu” tai ”en osaa”. Heränneitä tunteita ja ajatuksia on hyvä tarkastella hyväksyvästi ja pohtia yhdessä, mitä kaikkea ne estävät. Usein päästään juuri siihen, mitä toivotaan tapahtuvaksi. Sen ymmärtäminen, että asian välttely yleensä lisää ahdistavia ajatuksia ja tunteita, on hyödyllistä. Tässä kohtaa onkin sitten hyvä lähteä miettimään yhdessä keinoja, joilla kuntoutuja rohkaistuisi menemään kohti hankalalta tuntuvia asioita ja sitä, mihin hän tarvitsee tukea. Nyt ollaankin kuntoutuksen ytimessä eli siinä, että tukea saa eikä yksin tarvitse jäädä. Jos ongelmana on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, voidaan pohtia, mitä kaikkea tämä kuntoutujan näkökulmasta tarkoittaa ja lähteä konkreettisesti harjoittelemaan sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä taitoja.
Toisinaan itselle merkityksellisiä asioita voi olla vaikea tavoittaa. Jos joku asia on joskus tuntunut tärkeältä, se ei välttämättä enää olekaan ajankohtainen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, ettei oikein tiedä, mitä haluaa. Silloin voi olla hyvä tarkastella arvoja ja niiden toteutumista omassa elämässä ennen tavoitteiden asettamista. Arvot voivat liittyä muun muassa ihmissuhteisiin, työhön/opiskeluun, vapaa-aikaan, itsensä kehittämiseen, henkisyyteen/hengellisyyteen tai terveyteen ja hyvinvointiin. Arvotyöskentelyn avulla voi huomata, että oma elämä ei toteudukaan omien arvojen mukaisesti. Epäsuhdassa olevat asiat ovat hyviä muutoskohteita ja tavoitteen arvoisia asioita.
Tavoitteiden voima
Valmentajana olen päässyt näkemään monenlaisia omiin tavoitteisiin liittyviä vaiheita. Mieleenpainuvimmat hetket liittyvät kuntoutuksen alkuvaiheeseen, jolloin ei useinkaan ole selkeää käsitystä, mitä edes voisi tavoitella. Kun tavoitteet sitten viimein saadaan muodostettua ja kirjattua ylös, niiden vaikutus saattaa olla yllättävän voimakas. Mieleeni tule esimerkiksi kommentteja: ”enpä olisi uskonut, että osaisin laatia näin hyvät tavoitteet”, ”teinpäs hyvät tavoitteet” ja ”kylläpä selkeytti kummasti sitä, mitä todella haluan ja mihin kannattaa tähdätä”. Tällaiset oivallukset jos mitkä, motivoivat jatkamaan.
Kuntoutumisen edetessä itse toiminta vie usein mennessään, mutta ainakin aika ajoin kannattaa palauttaa mieleen, mitä lähdettiin tavoittelemaan ja tarkastaa, missä mennään. Tarvittaessa suuntaa on aina mahdollista muuttaa ja havainnoida myös sitä, mitä kaikkea tavoitteen toteutuminen edes pienesti on siihen mennessä mahdollistanut. Usein tavoitteilla on siis myös seurannaisvaikutuksia ja niiden huomaaminen voi olla palkitsevaa.
Tavoitteiden loppuarviointi on tärkeä vaihe kuntoutusprosessissa. Aika usein tavoitteet toteutuvat hyvin, ellei erinomaisesti ja luovat mielekkään perustan jatkosuunnitelmille. Joskus taas elämäntilanne on saattanut muuttua niin, ettei tavoitteen arvioiminen ole mahdollista. Sekin on hyväksyttävää ja lopputuloksen tarkastelu antaa myös silloin tärkeää informaatiota tilanteesta. Epäonnistumisesta voidaan tuskin koskaan puhua.
Apua NUOTTI-valmennuksen kautta
Auttaisiko NUOTTI-valmennus myös sinua tai läheistäsi? Valmennus on suunnattu 16-29v nuorille, joilla on tulevaisuuden suunta hukassa tai haasteita elämänhallinnan kanssa. Valmennukseen hakeminen on helppoa, soitto Kelaan riittää. Järjestämme NUOTTI-valmennusta ympäri Suomen, ja valmennus on Kelan kustantamaa.
