Ammatillinen kuntoutusselvitys voi muuttaa koko elämän suunnan – Ylilääkäri Jari Turunen: Lääkäri, kysy potilaalta nämä kaksi kysymystä

Ammatillisen kuntoutuksen ylilääkäri Jari Turunen muistuttaa, että lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus eivät sulje toisiaan pois, vaan molempia voi suositella myös yhtä aikaa. Kuinka lääkäri voi tunnistaa ammatillisesta kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvät, ja mitä tapahtuu Aksessa eli ammatillisessa kuntoutusselvityksessä?

Ylilääkäri Jari Turusen mukaan ammatillisen kuntoutuksen ytimenä on auttaa ihmisiä etenemään työelämän tai koulutuksen suuntaan.

– Ammatillinen kuntoutusselvitys eli Akse puolestaan on ensipalvelu, jossa ihmistä ei tarkastella pelkästään terveydentilan näkökulmasta, vaan paljon laaja-alaisemmin. Se on koko elämäntilanteen kattava selvitys siitä, missä mennään ja miten päästäisiin eteenpäin, kohti parempaa elämää, Turunen kertoo.

Yleensä aloite ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumiseen tulee TE-palveluista, mutta Turunen näkee, että myös terveyskeskustyötä tekevät lääkärit ovat tärkeässä roolissa siinä, että kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvät ihmiset pääsevät selvitykseen. Nykyisellään kuntoutukseen tulee ihmisiä, jotka ovat olleet töissä tai opinnoissa viimeksi kymmeniä vuosia sitten, ja osa ei ole ollut koskaan työelämässä.

Lääkärit kirjoittavat B-lausuntoja kuntoutukseen, mutta Turunen kannustaa myös aktiivisemmin pohtimaan, onko omassa asiakaskunnassa sellaisia, jotka voisivat hyötyä ammatillisesta kuntoutuksesta.

– Osalle ihmisistä terveyskeskuslääkäri voi olla ainoa kontakti kodin ulkopuolella pitkään aikaan. Silloin harvoin, kun nämä ihmiset jossain käyvät, olisi hyvä tarttua tilaisuuteen.

”Kaksi kysymystä riittää alkuun”

Ammatillisessa kuntoutuksessa tavoitteena on, että ihmiset pääsisivät pikkuhiljaa kiinni normaaliin elämään, terveydentilan huolista riippumatta.

– Yleensä kuntoutujilla on myös terveyshuolia. Pitkä poissaolo työelämästä tai opinnoista alkaa aika nopeasti vaikuttaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Voi myös olla, että terveydentila muuttuu niin, ettei voi palata enää omaan vanhaan työhön, Turunen kuvailee.

Mahdollisten kuntoutuksesta hyötyjien tunnistamiseen on kaksi tärkeää kysymystä, jotka riittävät alkuun.

– Lääkäri voi kuulostella, miten potilaalla menee elämässä: käykö töissä tai opiskeleeko. Voi paljastua, ettei ihminen ole pitkään aikaan ollut kummassakaan. Se ei vie paljoa aikaa, eikä vaadi pitkiä kyselylomakkeita.

Myös ennakoivia merkkejä työkyvyn heikkenemiselle tai opinnoista pois putoamiselle kannattaa pitää silmällä. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos ihmisellä on laaja-alaista fyysistä tai psyykkistä oireilua, kuten toiminnallisia oireita, kipua, väsymystä tai ahdistuneisuutta, mutta mitään selkeää hoidettavaa sairautta tai diagnoosia ei löydy.

– Sairaudet ja vakavat mielenterveyden häiriöt vaativat tietenkin lääketieteellistä hoitoa, mutta tavanomaisempi, lievempi tilanne voi liittyä siihen, ettei ole tekemistä tai suuntaa elämässä – se lisää oireilua, ahdinkoa ja toivottomuutta.

”Selkää ei voi aina korjata, mutta työtä voi muuttaa”

Turusen mukaan ammatillinen kuntoutusselvitys eli Akse on poikkeuksellisen intensiivinen ja kattava selvitys siitä, mitä ihmiselle kuuluu. Enintään kymmenen päivää kestävässä selvityksessä on mukana viisihenkinen asiantuntijajoukko, joka paneutuu asiakkaan elämäntilanteeseen tulevaisuuteen katsoen. Mukana on lääkäri, psykologi, sosionomi tai sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti sekä työelämän asiantuntija.

Selvityksessä käydään läpi esimerkiksi terveydentila, taloudellinen tilanne, asumistilanne ja toimintakyky. Tavoitteena on laatia kuntoutussuunnitelma, johon voi kuulua esimerkiksi lääkinnällistä kuntoutusta, diagnostista selvittelyä sekä ammatillinen suunnitelma eli se, miten voisi lähteä työelämää tai opintoja kohti.

– Ihmiset tietävät, että on lääkinnällistä kuntoutusta, eli esimerkiksi selkäkuntoutusta, mutta ammatillinen kuntoutus on monille vieraampaa. Selkää ei voi aina korjata, mutta ammattia voi vaihtaa ja työelämän suuntaa voi muuttaa.

– Lääkärien puolestaan on tärkeää muistaa, että lääkinnällinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä voi suositella myös yhtä aikaa, Turunen muistuttaa.

”Kuntoutuksessa on aikaa paneutua siihen, mitä sen ihmisen kuoren takana on”

Turusen mukaan monelle asiakkaalle jo ammatilliseen kuntoutusselvitykseen pääsy on iso, elämän suunnan muuttava asia. Palautteiden perusteella useimmat asiakkaat kokevat, että heidän tilanteestaan ja tulevaisuudestaan oltiin aidosti kiinnostuneita.

– Se on valtava askel monelle, että lähdetään suunnittelemaan ammatillisen kuntoutuksen kautta esimerkiksi työkokeilua tai muuta toimintaa, jos on pitkään ollut syrjäytyneenä. Jo se, että pääsee tekemään jotakin uudessa ympäristössä, voi nostaa pystyvyyttä ja itsetuntoa.

Vaikka vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttaminen ei aina ole helppoa, on työ palkitsevaa myös lääkärille.

– Palkitsevinta on sellaisen ihmisen polun kääntäminen, jonka elämäntilanne ja ahdinko on ollut todella vaikea. Kun ihminen sanoo, että silmät avautuivat sille, että tässä elämässä voi olla terveellä tavalla itsekäs, ja että elämässä on muutakin, kuin ne huolet ja haasteet, joita on joutunut vuosikausia ratkomaan.

– Kuntoutuksessa on aikaa paneutua siihen, mitä sen ihmisen kuoren tai julkisivun takana on, Turunen tiivistää.

Artikkeli on julkaistu alun perin Tervemedian lääkäriportaalissa.

Haastattelija ja artikkelin kirjoittaja: Oona Häikiö, Tervemedian toimittaja
Asiantuntija: Jari Turunen, Coronarian ammatillisen kuntoutuksen ylilääkäri