Asiakastarina: Etäpuheterapialla reippaaksi koulun aloittajaksi

Etäpuheterapia mahdollistaa terapian niillä paikkakunnilla, joilla jonot ovat suuret ja puheterapeuteista on pulaa. Viisivuotiaana puheterapian etänä aloittanut Jerry pääsi aloittamaan koulunkäynnin selkiytyneellä ja ymmärrettävällä puheella.

Puheterapiapalveluiden saatavuus ei ole jakautunut tasaisesti ympäri Suomen. Monilla alueilla on ollut puheterapeuteista pula jo vuosikymmeniä. Etäpuheterapiaa on kuitenkin tehty monessa paikassa jo pitempään.

Viisivuotias Jerry oli jonottanut terapiaan pitkään neuvolan lähetteellä, eikä lähellä oleville terapeuteille mahtunut uusia asiakkaita. Jonon loppupää ei ollut näkyvissä. Isä Jarkko kertoi, että heidän ei olisi auttanut lähteä edes kauemmas maakuntaan. 

”Olisimme varmaan vieläkin jonossa, jos ei olisi ollut etäterapiaa tarjolla”. 

Tarve oli kuitenkin suuri, sillä vieraammat eivät ymmärtäneet Jerryn puhetta, ja hoitopaikassa ilmeni kiusaamista. 

Äänteet kadoksissa

Jerryn puhe oli vaikeaselkoista, sillä siitä puuttuivat muun muassa l, s, r ja d. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että konsonanttiyhdistymissä oli haastetta ja äänteet saattoivat vaihtaa paikkaa sanan osasta toiseen. Kielen ja leuan liikkeet eivät olleet kunnolla eriytyneet toisistaan. Myös konsonanttien kuulonvaraisessa erottelussa oli vaikeuksia, vaikka kuulo oli tutkimusten mukaan kunnossa. Tämä on aika tavallista lapsille, joiden puhe on hyvin epäselvää vielä koulun lähestyessä. 

Lisäksi Jerry oli varsin vilkas ja keskittyminen kuuntelemaan ja tehtäviin oli haasteellista. Näihin liittyen lukivalmiudet vaativat tukemista, mikä on hyvin tavallista puheterapialapsilla. 

Niinpä lyhyehkölle puheterapiajaksolle oli paljon tavoitteita, jotka vanhemmat ja terapeutti päättivät yhdessä kuntoutussuunnitelmaa lukien.

”Etäterapian alku herätti epävarmuutta muun muassa lapsen levottomuuden vuoksi. Hampaatkin lähtivät sopivasti ennen terapiaa. Kaikki tekniikassa oli uutta”, isä muistelee. 

Onneksi paikalla oli aina Coronarian etäavustaja, joka pystyi olemaan lapsen kanssa kahdestaan. Vanhempien tärkeinä tehtävinä oli isän mukaan olla tsemppaamassa ja mukana harjoituspuuhissa. Lapsesta aisti, että hän piti vanhemman läsnäolosta. 

”Mukana oleminen auttoi lapsen motivaatiota ja aikuista ymmärtämään harjoitusten merkitystä ja toimintatapoja, etenkin kun tekniikka äänteisiin saatettiin hakea toisten äänteiden kautta.” 

Harjoittelua automatkoilla

Terapiassa mieluisia asioita olivat muun muassa lautapeleillä harjoittelu ja omien kiinnostusten kohteiden liittäminen artikulaatioharjoituksiin. Puheella sai hassutella. Sählymailalla äänne -harjoittelu oli Jerrylle mieluista puuhaa, kun isä oli maalissa. Jerryn kohdalla tärkeitä yhdessä tehtäviä kotiharjoituksia olivat äänne- ja tavutoistojen lisäksi esimerkiksi tarkan kuuntelun harjoitukset, kielen ja leuan eriytymisharjoitukset ja sähköhammasharjan käyttö r:n täryn oppimisessa. 

Isä kertoi, että kotitehtävissä oli tsemppaamista. Niille perheenjäsenille, jotka eivät olleet terapiassa mukana, tehtävät olivat epäselvempiä. Onneksi pelien lisäksi löytyi muita mieluisia harjoittelutilanteita. 

”Oma metodimme oli tehdä äänneharjoituksia autossa ajomatkoilla. Mukavinta oli onnistua uusissa äänteissä ja etenkin r-kirjaimen oppiminen oli suuri hetki”, isä toteaa jälkikäteen.

Onneksi äänteet löytyivät, sillä toistaminen aikuisille oli selvästi raskasta. Enää lapsi ei itsekään ole ahdistunut. 

Vanhemmilla tärkeä rooli

Terapiajakson lopussa Jerry oli reipas koulun aloittaja. Olemus oli rauhallisempi, ehkä myös siksi, että hän tuli puheellaan hyvin ymmärretyksi. S-äänteen käyttö unohtuu vielä usein. Kaikki äänteet kuitenkin onnistuvat ja puhe on pääosin selkeää. Jakson lopulla pohdittiin vielä ääntämisen kosketusvihjeiden jatkotarvetta. 

Isä pohtii, että parhaiten etäterapia soveltuu rauhalliselle ja motivoituneelle lapselle. 

”Kovin vilkas lapsi ei pysty välttämättä ottamaan vastaan oppia tietokoneen kautta, ellei avustaja ole ammattilainen lasten kanssa toimimisessa. Myös vanhemmalta etäterapia vaatii paljon, koska hän on ikään kuin lapsen ja ammattilaisen välissä.” 

Ja niin asian pitääkin olla. Paras tulos kaikenlaisessa lasten kuntoutuksessa saadaan, kun kotona harjoitellaan usein ammattilaisilta saadun mallin ja ohjeiden mukaan.

Kuvan lapsi ei ole Jerry.