Diabetesta sairastava Kirsi Kovanen teki yksinkertaisen muutoksen ateriarytmiinsä ja oireet helpottivat

Kirsi Kovanen, 59, osallistui kakkostyypin diabetesta sairastaville tarkoitettuun sopeutumisvalmennukseen, jotta löytäisi ratkaisun yötyön tuomiin haasteisiin ja jatkuviin verensokerin heittelyihin. Valmennuksessa Kovanen sai diabeteshoitajalta yksinkertaisen mutta käänteentekevän ehdotuksen.

Virtsatieinfektioita oli toistuvasti, eivätkä ne meinanneet parantua. Antibioottikuuritkaan eivät enää purreet. Kun uusi virtsatietulehdus taas iski, Kirsi Kovanen hakeutui jälleen lääkärin vastaanotolle. Lääkäri päätti, että on syytä ottaa tarkempia testejä.

Ei ehtinyt kulua kuin pari tuntia, kun lääkäri jo soitti Kovaselle. Kovasen verensokeri oli vaarallisen korkealla, joten lääkärin mielestä hänen pitäisi lähteä saman tien takaisin vastaanotolle.

”Se oli shokki”, Kovanen muistelee nyt muutamaa vuotta myöhemmin.

Kovasen verensokeriarvot olivat aiemmin olleet kunnossa, eikä hän ollut osannut aavistaa sairastuneensa tyypin 2 diabetekseen. Elettiin helteistä kesää, joten jatkuva janokin meni kuumuuden piikkiin.

”Olin normaalia väsyneempi ja laihduin jonkin verran, mutta ajattelin kaiken johtuvan helteestä”, hän kertoo.

Haastava yötyö

Diagnoosiin totutteleminen vei oman aikansa.

”Alkuvaiheessa mietin paljon, että mitä oikein olen tehnyt itselleni. Ajatukset olivat todella armottomia.”

Kovasen olo alkoi kuitenkin helpottaa, kun sopiva lääkehoito löytyi.

Terveelliset ruokatottumukset ja säännöllinen ruokailurytmi ovat avainasemassa tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Kovasen yövuoroihin painottuva työ toi kuitenkin omat haasteensa ateriointiin.

”Yleensä söin lämpimän aterian ennen työvuoroani. Yöllä söin viilin tai hedelmän, yövuoron jälkeen sitten aamupalan. Ruokailujen väliin jäi pitkiä taukoja. Sokeriarvot olivat jatkuvasti koholla, mikä tuntui olossani.”

Toimivaa ratkaisua ei tuntunut omin avuin löytyvän. Sitten muutama Kovasen tuttava vinkkasi tyypin 2 diabetesta sairastaville räätälöidystä sopeutumisvalmennuksesta.

”En tiedä, olisiko itselleni tullut edes mieleen mennä Kelan sivuja selaamaan, jos minulle ei olisi erikseen vinkattu tällaisesta valmennuksesta.”

Kovanen tutustui tarjontaan ja huomasi, että Coronaria järjestää kursseja kylpylähotelli Kuusamon Tropiikissa. Pääkaupunkiseudulla asuva Kovanen päätti lähteä etsimään apua vuorokausirytminsä tuomiin haasteisiin juuri sinne.

”Terveyskeskuslääkäri kirjoitti kuntoutukseen tarvittavan B-lausunnon. Sitä kautta pääsin sitten Kuusamoon.”

Ahaa-elämys

Sopeutumisvalmennus sisältää kolmen vuorokauden kuntoutusjakson kylpylähotellissa. Sen päälle on vielä 12 viikon etäjakso.

”Valmennuksesta sai todella paljon tietoa ja vertaistukea. Tuntui, että asiaan todella paneuduttiin”, Kovanen kertoo.

Kovasen hyvinvoinnin kannalta käänteentekevintä oli keskustelu diabeteshoitajan kanssa liittyen yötyön ja ruokailun yhdistämiseen.

”Hoitaja ehdotti, että aterioiden sisältö käännetään päälaelleen niin, että se vastaa minun vuorokausirytmiäni. En ollut osannut ajatella asiaa niin.”

Käytännössä uudenlainen malli tarkoittaa sitä, että ennen kuin Kovanen lähtee illalla töihin, hän syö aamupalaa muistuttavan aterian. Yövuoronsa aikana hän syö lämpimän ruoan.

”Kun ennen söin vain pienen välipalan, nyt otan töihin mukaan kunnon aterian.”

Yövuoron jälkeen Kovanen syö iltapalaa muistuttavan aterian.

”Vaikka syön sen aamulla, minun rytmissäni se on iltapala, koska sen jälkeenhän menen nukkumaan.”

Muutos oli yksinkertainen mutta niin mullistava, että se vaikutti Kovasen elämänlaatuun merkittävästi.

”Tämä on täysin valmennuksen ansiota”, Kovanen kiittelee ja kertoo, että pitää nykyisin huolta myös siitä, että syö vähintään kolmen tunnin välein. Näin verensokerin heilahteluja ei pääse tulemaan.

”Joka päivä ei tarvitse edes mitata sokereita. Toisin kuin ennen valmennusta, nyt vointini on hyvä ja virkeä.”

Voinnin kohentumiseen vaikutti sekin, että diabetekseen erikoistunut lääkäri sääti Kovasen lääkehoitoa sopeutumisvalmennuksen aikana.

Tällä hetkellä arki pyörii hyvin diabeteksen kanssa.

”Onnistumisen avain oli se, ettei mikään valmennuksen aikana tehdyistä muutoksista ollut sellainen, että olisi pitänyt pinnistellä, ponnistella, stressata ja suorittaa.”

Vaikka diagnoosin saaminen oli aluksi järkytys, ajan myötä Kovanen on tullut sinuiksi sairautensa kanssa.

”Aiemmin ajattelin, etten voi enää nauttia mistään hyvästä. Nyt olen päässyt eroon tällaisesta armottomasta ajattelusta. Enää en kysele itseltäni, että miksi minulla on diabetes.”