Kun sairaus pysäyttää, tukea on tarjolla

Diagnoosin kuuleminen pysäyttää. Miksi näin kävi? Teinkö jotain väärin? Sairastuminen kakkostyypin diabetekseen tai metaboliseen oireyhtymään voi aiheuttaa syyllisyyttä ja hoitoväsymystä, mutta tukea voimavaroihin on onneksi saatavilla jo ennen, kuin väsymys ottaa vallan, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Liimatainen.

Totta kai meillä ihmisillä on erilaisia tapoja reagoida diagnoosiin, toteaa yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Liimatainen Coronariasta. Kun puhutaan sairauksista, joiden hoidossakin on omilla elintavoilla iso merkitys, voi mieleen hiipiä syyllisyys. Olenko aiheuttanut taudin itse itselleni? Mitä kaikkea olenkaan tehnyt elämässäni väärin?

Tyypin 2 diabeteksella ja metabolisella oireyhtymällä on kytkös elintapoihin, mutta mahdollisiin syyllisyyden tunteisiin ei ole aihetta jäädä jumiin. Liimatainen korostaa, että olennaista on katsoa eteenpäin. Sairastuneella on myös täysi oikeus, ja Liimataisen mukaan myös myönteinen velvollisuus, kertoa lääkärille ja hoitajalle, että nyt en jaksa tai että olen järkyttynyt.

– On totta, että nämä ovat niin sanottuja elintasosairauksia. Tuhansien vuosien saatossa ravitsemuksemme energiatiheys on kasvanut ja liikkumisen määrä vähentynyt. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään yksilön valinnoista, vaan kyse on yhteiskuntien historiaan liittyvästä isommasta kehityksestä. Myös geenit tulevat vastaan: perimäämme emme voi valita.

– Elämäähän tämä on. Sairastumista on hyvä käsitellä puhumalla, ja peloista ja jaksamisesta puhuminen on aivan tavanomaista lääkärinkin vastaanotolla, Liimatainen sanoo.

Pieniä muutoksia maltilla

Sekä tyypin 2 diabetekseen että metaboliseen oireyhtymään sairastuneella on paljon omaa vastuuta hoidon käytännön toteuttamisesta.

– Näistä sairauksista tiedämme, että jos on sairauden esiaste, voimme tehdä erittäin paljon. Jos on jo diagnoosi asetettu, voidaan silloinkin tehdä paljon oman hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi, Liimatainen kertoo.

Kunkin omat elintavat ja muutostarpeet käydään läpi hoitajan tai lääkärin kanssa haastattelussa ja mittaamalla sairauden kannalta tärkeät arvot ja ominaisuudet.

Koko elämää ei tarvitse rysäyttää kerralla uusiksi. Kun tehdään pieniä muutoksia arkeen, pystytään muutoksista pitämään kiinni. Tärkeää on kiinnittää huomio ylipainoon, ruokavalioon ja liikkumiseen. Tupakoinnista pitäisi päästä eroon.

– Arjen valinnat ovat niitä, jotka toistuvat elämässämme. Liikkuminen ei tarkoita olympiatason suorituksia, vaan pieniä käytännön päätöksiä: valitsemmeko hissin sijasta portaat tai kuljemmeko töihin auton sijasta kävellen tai pyöräillen. Ruokavaliossa ei ryhdytä dieetteihin, vaan tehdään maltillisia muutoksia. Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, mutta siitä ei yksinkertaisesti ole terveydelle mitään hyötyä – päinvastoin.

Saa sanoa ääneen: nyt en jaksa

Maltillisillakin muutoksilla hoitoväsymys saattaa hivuttautua kuin varkain sairauden rinnalle. Oikeastaan turhautuminen hoitoon ja elintapamuutoksiin on ihan odotettavissa, Liimatainen sanoo.

– On tunnettu tosiasia, että pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyy hoitoväsymystä. Sitä ei tarvitse hävetä, vaan sekin kannattaa ottaa puheeksi. Hoitoväsymys voi johtaa siihen, että sairautta ei hoideta, ja hoitamattomana näiden sairauksien seuraukset ovat vakavia.

Oma elämäntilanne kietoutuu hoitoväsymykseen. Sairastunutta saattaa kuormittaa esimerkiksi se, että hänen pitää hoitaa sairasta läheistäänkin. Liimatainen muistuttaa, että tukea on tarjolla. Yksin ei kannata jäädä motivaatiovajetta tai hoitoväsymystä murehtimaan, vaan omasta pärjäämisestä pitkäaikaissairauden kanssa kannattaa huolehtia jo ennen, kuin väsyminen ottaa vallan.

Maksuton sopeutumisvalmennuskurssi tukee jaksamista

Moni ammentaa voimavaroja sopeutumisvalmennuskursseilta ja vertaistuesta.

– Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on nimenomaan vahvistaa voimavaroja arkeen ja tukea elämänhallintaa sairaudessa. Kursseilta saa lisää päivitettyä tietoa näistä sairauksista, joissa tieto karttuu jatkuvasti tutkimusten myötä. Vertaistuki on arvokasta, ja samalla esimerkiksi luonnon keskellä järjestettävät kurssit ovat hienoja irtiottoja arjesta.

– Tiedämme tutkimuksistakin, että luonnossa liikkuminen tukee masennuksesta toipumista. Kyllä luonto silloin toimii varmasti aivan yhtä hyvin tukena hoitoväsymyksessäkin, Liimatainen pohtii.

Coronarian sopeutumisvalmennuskurssit on tarkoitettu juuri metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville aikuisille. Ne järjestetään Kuusamon komeissa maisemissa luonnon äärellä kylpylähotellissa. Osallistumisen kurssille kustantaa Kela, joten se on osallistujille maksuton.

Kurssilla kuntoutuja valitsee itselleen henkilökohtaiset tavoitteet yhdessä ammattilaisten kanssa ja luo itselleen suunnitelman. Jo kokemusten jakaminen toisten vertaisten kanssa saattaa avata isoja oivalluksia. Miten sinun ylipainosi lähti laskuun? Mistä sinä saat voimavaroja arkeen?

– Me olemme kaikki yksilöitä ja touhuamme arjessamme aina vähän eri tavoin kuin joku toinen. Vertaistuesta ja kokemusten jakamisesta saa hyviä vinkkejä: hei, näinkin tämän voi tehdä, Liimatainen kuvaa.

Hän kannustaa pitämään huolta omasta elämästä.

– Puhunkin mieluummin elämästä kuin sairaudesta. Elämässä sattuu kömmähdyksiä, on suoria pätkiä ja mutkia. Kun tulee haasteita vastaan, on tärkeää, etteivät ne jää yksin kannettavaksi. Kun huolehdimme omasta elämästämme, jaksamme paremmin. Se puolestaan johtaa siihen, että näiden sairauksien hoito on hyödyllisempää, Liimatainen kiteyttää.