Lapsella on oikeus harrastuksiin, mutta onko kaikilla niihin mahdollisuutta?

Jalkapalloa ja jääkiekkoa, voimistelua ja taitoluistelua, teatteria ja pianonsoittoa. Lasten monipuoliset harrastukset mahdollistavat ikätovereiden tapaamisen myös koulun ulkopuolella ja tuovat yhdessä tekemisen iloa sekä mahdollisesti myös saavutuksia koululaisen elämään.

Tutkimusten mukaan yli 85 prosentilla suomalaisista lapsista on jokin harrastus. Ylen tekemän kyselyn mukaan joidenkin harrastusten kohdalla niihin voi upota lapsella aikaa viikkotasolla yli 20 tuntia. Tämä on paljon koululaisen elämästä, mutta samalla siinä luodaan pohjaa liikunnallisille ja sosiaalisille taidoille. (Yle 2018.)

Mutta onko myös erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla mahdollisuus osallistua täysipainoisesti harrastuksiin? Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen raportista (2018) selviää, että kehitysvammaiset lapset haluavat yhtä lailla osallistua harrastustoimintaan kuin ikätoverit. Oikeus osallisuuteen ei kuitenkaan toteudu yhdenvertaista osallistumista tukevien palveluiden (mm. avustajapalvelut ja esteettömyys) puutteellisuuden vuoksi. Myös kansainväliset tutkimukset vahvistavat tämän, ja ongelmaksi muodostuu nimenomaan lapsen heikko fyysinen toimintakyky. Lapsella, jolla on fyysisen toimintakyvyn rajoitteita, on tutkitusti vähäisemmät mahdollisuudet osallistua harrastustoimintaan. Toisaalta myös asenneongelmat vammaisuutta ja erilaisuutta kohtaan vaikeuttavat kehitysvammaisten lasten osallistumista. (Chien 2017; Shields & Synnot 2015.)

Inklusiivisessa toimintakulttuurissa kaikki harrastavat yhdessä

Pienellä paikkakunnalla erityisryhmien harrastustoiminnan ylläpitäminen on haasteellista vähäisen homogeenisen osallistujajoukon vuoksi. Voisiko inklusiivisen toimintakulttuurin edistäminen olla ratkaisu tähän haasteeseen? Tällöin kaikki jalkapallosta kiinnostuneet lapset pääsisivät yhteiseen, ikäluokkaan sopivaan ryhmään pelaamaan jalkapalloa ja toisaalta pianonsoitosta innostuneet lapset soittamaan pianoa.

Inkluusiosta puhutaan paljon koulumaailmassa ja erillisistä erityisluokista halutaan luopua, mutta millä keinoilla sama inkluusion ajatus saataisiin mukaan harrastusmaailmaan? Ainakin se vaatisi runsaasti resursseja ja yhteistyötä harrastustoiminnan järjestäjiltä, tukipalveluilta sekä perheiltä. Tämä tarkoittaisi käytännössä riittävää ohjaajien määrää, osaamista ja taitoa ohjata erityistä tukea tarvitsevia lapsia, avustajapalveluiden helppoa saatavuutta sekä kuljetuspalveluiden mahdollisuutta. Mutta ennen kaikkea harrastustoiminnan mahdollistuminen vaatii sidosryhmiltä positiivista ja määrätietoista asennetta erityislapsen harrastamista kohtaan.

Kuntoutus tukemassa harrastuksiin osallistumista

Harrastaminen on yksi toimintakyvyn ja osallisuuden edistämisen keino ja myös tärkeä osa kuntoutusta. Osallistuminen mahdollistaa kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen, lisää lapsen itsetuntoa ja arvostuksen tunnetta sekä edistää sosiaalisten suhteiden kehittymistä ja kuuluvuuden tunnetta, millä on taas suorat vaikutukset syrjäytymisen ehkäisemiseen. (Ahonen ym. 2018.)

Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa painopiste suuntautuu yksilön tarpeisiin, monimuotoiseen arkeen ja arjessa osallistumiseen. Nykyihanteena on kuntoutuksen tuominen arjen toimintojen yhteyteen sekä korostaa kuntouttavan arjen roolia, johon harrastustoimintakin hyvin vahvasti linkittyy.

Lapsen toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitteet tuntevat terapeutit ovatkin tärkeitä yhteistyökumppaneita, joiden asiantuntemusta voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ohjeet ja suositukset mahdollistavat terapeutin läsnäolon ja lapsen ohjauksen harrastustoiminnoissa viisi kertaa kuntoutuskauden aikana.

Yhteistyöllä kohti parempia harrastamisen mahdollisuuksia

Lasten fysioterapeutteina olemme havainneet, että kehitysvammaisten lasten harrastamisen mahdollisuudet ovat rajalliset ja harrastusten saavutettavuus heikkoa. Harrastamisen yhdenvertaisuudesta sekä paikallisesti heikoista harrastamisen mahdollisuuksista inspiroituneena tartuimme mahdollisuuteen tehdä YAMK-opinnäytetyö mikkeliläisten kehitysvammaisten lasten (6–16 -v.) harrastamisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Opinnäytetyö nivoutuu Kelan rahoittamaan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaan VAKEVA-tutkimushankkeeseen.

Opinnäytetyössä keräämme aineistoa kehitysvammaisten lasten perheiltä, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapeuteilta ja harrastustoiminnan järjestäjiltä kyselyillä ja työpajatoiminnalla. Tarkoituksena on, että keväällä 2022 opinnäytetyössämme julkaistavaa yhteiskehittämisellä luotua harrastamisen mallia voidaan siirtää muillekin paikkakunnille. Tavoitteena on turvata sekä lisätä kehitysvammaisten lasten harrastamisen mahdollisuuksia.

Fysioterapeutteina meillä on mahdollisuus, mutta myös velvollisuus, edistää lasten toimintakykyä ja tukea osallisuutta. Kehitysvammaisten lasten harrastamisen mahdollisuuksien turvaaminen ja edistäminen on meidän kaikkien lasten kanssa toimivien yhteinen asia.

VAKEVA-hanke https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vakeva/

Lähteet:

Ahonen, K., Honkanen, K., Olli, J., Ronimus, H. & Seppänen, M. 2018. Kuuluva lapsi – kohti vammaisen lapsen osallisuutta palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Päätöksen tueksi 28: 2018. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136423/URN_ISBN_978-952-343-039-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 16.3.2021].

Chien, C., Rodger, S. & Copley, J. 2017. Differences in patterns of physical participation in recreational activities between children with and without intellectual and developmental disability. Research in Developmental Disabilities. 67, 9-18. Saatavissa: www.kaakkuri.fi [viitattu 13.3.2021].

Shields, N. & Synnot, A. 2015. Perceived barriers and facilitators to participation in physical activity for children with disability: a qualitative study. BMC Pediatrics 16 (9). PDF-dokumentti. Saatavissa: www.kaakkuri.fi. [viitattu 9.3.2021].

YLE. 2018. Vertaa suosituimpia lajeja: Näin paljon aikaa suomalaisilla lapsilla kuluu harrastamiseen – ”Määrät kuulostavat aika kovilta.” WWW-dokumentti. Päivitetty 5.11.2018. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10477756. [viitattu 24.11.2021].