Lapsen puheen kehityksen vaiheet ja virstanpylväät 0–3 vuotiaana
Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja jo pieni vauva alkaa kiinnostua enemmän ihmisten äänistä kuin muista ympäristön äänistä. Lapsen puheen kehitys on aihealue, joka voi tuntua vanhemmista jännittävältä ja helposti pohdituttaa. Se onkin yksi varhaislapsuuden merkittävimmistä osa-alueista. Lapsen puheen ja kielenkehitykseen kuuluu useita erilaisia vaiheita, jotka seuraavat toinen toistaan, mutta vanhempana tai lähiaikuisena on tärkeää muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. On kuitenkin olemassa yleisiä virstanpylväitä, joiden avulla vanhempana voit seurata lapsesi kielen kehittymistä ja tarttua asiaan, jos jokin lapsen kielellisessä edistymisessä herättää huolta. Tässä blogitekstissä käyn läpi kolmeen ikävuoteen saakka eri ikävuosille tyypillisiä kielenkehityksen askelia puheterapeuttisesta näkökulmasta.
0–6 kuukautta: Äänteiden maailma
Vastasyntynyt vauva alkaa tutustua ympäristöönsä jo syntymästään lähtien. Aluksi vauva lähinnä reagoi ääniin tai saattaa yrittää matkia niitä. Itku, jokeltelu ja äännähdykset ovat ensimmäisiä merkkejä kielen kehityksestä. Ne ovat tärkeää kommunikaatiota, koska jo pienellä vauvalla on synnynnäinen tarve yhteyteen. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana vauva ääntelee refleksinomaista ääntelyä kuten itkua ja maiskuttelua.
2–4 kuukauden iässä hän alkaa löytää katse- ja hymykontaktin sekä havaita toisten kasvoilta ilmeitä. Mielihyvä-ääntely eli kujertelu ja nauru tulevat mukaan tyypillisesti myös näihin aikoihin.
Noin 4–6 kuukauden iässä vauvan kyky kontrolloida omaa äänentuottoaan ja puheliikkeitään kehittyy ja hän alkaa leikkiä äänellään esimerkiksi päristellen tai kiljahdellen. Vauva alkaa vähitellen harjoitella yksinkertaisten äännähdysten yhdistämistä eli tavujen tuottamista, kuten ”ba-ba” ja ”tä-tä”. Lisäksi vauva alkaa ymmärtää, että ihmisen tuottamilla äänillä on merkitys ja erilaisilla äännähdyksillä erilainen seuraus. Vauva myös reagoi eri tavoin kuulemiinsa sanoihin, äänenpainoihin ja ilmeisiin. Ensimmäinen puoli vuotta on tärkeä vaihe, sillä se valmistelee lasta puhumaan oppimiseen.
6–12 kuukautta: Ensimmäiset sanat muotoutuvat
Puolen vuoden ja yhden ikävuoden tietämillä vauva tyypillisesti alkaa suuntautua ympäröivään maailmaan. Useimmiten tässä vaiheessa vauva alkaa oppia myös jakamaan huomion aikuisen ja esineen välillä ja käyttää eleitä, katsetta ja ääntelyä nimenomaan huomion saamiseen tai jakamiseen. Vauva leikkii puhe-elimillään jokellellen jo tarkemmin ja monipuolisemmin. Tässä vaiheessa saatetaan kuulla jo puheen kaltaisia äänneyhdistelmiä ja kokeilla ensimmäisiä sanahahmoja esimerkiksi sanoista ”äiti”, ”isi” tai ”auto”. Vauva oppii myös ymmärtämään yksinkertaisia sanoja ja eleitä, kuten ”hei hei” tai ”ei”. Hän ymmärtää yhä enemmän puhetta ja reagoi omalla tavallaan, vaikkei itse vielä puhu lauseita. Lisäksi vauva alkaa osoittaa ympärillä näkemiään esineitä, ihmisiä ja on selvästi kiinnostunut ympäristön tapahtumista. Hän voi myös matkia ääniä ja intonaatioita sekä käyttää kehonkieltä ilmaisemaan tarpeitaan ja tunteitaan.
1–2 vuotta: Sanavarasto laajenee
Ensimmäisen syntymäpäivän tienoilla lapsen sanavarasto alkaa kasvaa nopeasti. Hän alkaa käyttää yksittäisiä sanoja ja toisen ikävuoden mittaan yhdistellä niitä kahden sanan lauseiksi, kuten ”haluan maitoa” tai ”mennään ulos”. Tässä iässä lapset tyypillisesti ymmärtävät jo useampia kymmeniä sanoja ja voivat tunnistaa tuttuja arjen esineitä sekä lähi-ihmisiä nimeltä. Usein lapsi ymmärtää tässä vaiheessa myös jo yksinkertaisia sanallisia ohjeita. Puheilmaisu on yleensä vielä epäselvää eikä kaikkia äänteitä ole vielä käytössä. Lisäksi lapsi alkaa osoittaa enemmän kiinnostusta tarinoihin ja lauluihin ja oppii näin vielä nopeammin lisää. Hän saattaa myös toistaa kuulemiaan sanoja ja kokeilla eri äänenpainoja. Vanhemmalle voi olla tyynnyttävää olla tietoinen, että osa lapsista tuottaa tässä vaiheessa runsaasti sanoja, kun toiset taas harjoittelevat vasta ensimmäisiä sanojaan ja se on täysin normaalia vaihtelua. Vanhempana tärkeää on huomioida ottaako lapsi katsekontaktia, pyrkiikö yhteyteen katseella, osoittamalla tai eleillä pyytäen ja seuraako lapsi toisen häneen kohdistamaa kommunikaatiota ja eleitä.
2–3 vuotta: Lauseiden rakentaminen
Kahden vuoden iässä lapsen puhe tyypillisesti kehittyy merkittävästi. Hän alkaa muodostaa kolmen tai useamman sanan lauseita, kuten ”minä haluan leikkiä” eli myös taivuttaa jo sanoja. Sanavarasto kasvaa useampaan sataan sanaan ja lapsi pystyy ilmaisemaan tunteitaan sekä toiveitaan yhä selkeämmin ja tarkemmin. Kolmen vuoden ikään mennessä suurin osa lapsista osaa kertoa lyhyitä tarinoita ja osallistua keskusteluihin yksinkertaisilla lauseilla. Tässä vaiheessa niin sanottu ”kyselyvaihe” on tyypillinen, lapsi alkaa kysyä paljon kysymyksiä ympäristön tapahtumiin ja asioihin liittyen, mikä osoittaa uteliaisuutta ja oppimishalua. Eri äänteisiin liittyvät poikkeamat ovat yhä normaaleja ja puhe voi hyvin yhä olla vielä paikoin epäselvää. Suomen kielen vaikeimmaksi äänteeksi luokiteltu /r/-äänne usein luonnollisesti pohdituttaa vanhempia. Se opitaan kuitenkin yleisimmin vasta 5–7-vuotiaana, joten sen puuttumisesta voi tässä vaiheessa yhä olla varsin huoletta, mikäli puheen kehitys on muutoin pääosin noudatellut edellä mainittuja tyypillisiä askelia.
Jos oman lapsen kontaktiin hakeutumisessa, aloitteisiin vastaamisessa tai ensimmäisten ikävuosien kielellisessä kehityksessä vaikuttaisi olevan huomattavaa hitautta tai on jotakin muuta huolta herättävää, voi asian matalalla kynnyksellä ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolakäynnillä.
Antoisia hetkiä lapsen kiehtovassa puheen kehityksen maailmassa!
