Lastenpsykiatri Anni Tuominen kertoo, miksi LAKU-perhekuntoutus toimii

Lastenneurologi ja lastenpsykiatri Anni Tuominen on työskennellyt nepsy-lasten kanssa niin hoitavana lääkärinä kuin kuntoutustyössä. Hän tietää, minkälaisia arjen haasteita nepsy-diagnoosin saaneen lapsen perheessä usein on. Nyt Tuominen kertoo, miksi moni perhe on löytänyt apua LAKU-perhekuntoutuksesta.

Arki ei oikein suju. Puuhasta toiseen siirtyminen on vaikeaa ilman vanhempien jatkuvaa ohjausta. Vuorovaikutustilanteissa on vaikeuksia. Tunteet leimahtelevat. Kiukkukohtauksia on kohtuuttoman paljon. Läksyt eivät tule tehdyiksi ilman ylimääräistä ponnistelua. Tavallinen koulupäivä saattaa kuormittaa niin paljon, että lopulta kivoja harrastuksia jää pois eikä kavereita jaksa enää nähdä.

Lastenneurologi ja lastenpsykiatri Anni Tuominen tietää, että nepsy-piirteisen lapsen perheessä voi olla hyvin monenlaisia haasteita.

”Kun tavallisetkaan asiat eivät ota sujuakseen arjessa, se vie koko perheeltä paljon voimavaroja”, Tuominen taustoittaa.

Aiemmin hoitavana lääkärinä toimiessaan Tuominen kohtasi paljon nepsy-piirteisiä lapsia ja heidän vanhempiaan. Tuomisen vastaanotolle hakeuduttiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lapsi joutui koulussa hankaluuksiin tai kun koulusta alkoi kantautua negatiivista palautetta koulunkäyntiin liittyen. Toisinaan vanhemmat huomasivat, että lapsi kuormittui koulupäivästä ja että läksyjen tekeminen oli hyvin haastavaa, vaikka opettajan näkökulmasta koulunkäynti sujui.

”Moni vanhempi oli todella huolissaan siitä, miten lapsi selviää nyt – saati myöhemmin elämässään.”

Sittemmin Tuominen on siirtynyt Coronarian kuntoutuspuolelle, jossa hän kohtaa vastaanottotyössä tutuksi tulleita haasteita. Samalla Tuominen on omin silmin nähnyt, miten oikeanlainen kuntoutus voi auttaa ratkomaan solmuun menneitä tilanteita.

Miksi LAKU-perhekuntoutus on nepsy-diagnoosin saaneelle lapselle ja hänen koko perheelleen Tuomisen mukaan niin vaikuttava kuntoutusmuoto?

Aikaa ja tilaa pysähtyä kipukohtien äärelle

LAKU-perhekuntoutus kestää seurantajaksoineen puolitoista vuotta. Se sisältää perhe- ja yksilötapaamisia sekä ryhmätapaamisia muiden kuntoutukseen osallistuvien perheiden kesken. Kuntoutuksen aikana pidetään myös useampi yhteispalaveri koulun tai muun verkoston kanssa.

Pitkäaikainen työskentelymalli mahdollistaa Tuomisen mukaan kaksi tärkeää asiaa.

Ensimmäinen on se, että kuntoutuksessa on aikaa ja tilaa pysähtyä asioiden äärelle sekä rakentaa ymmärrystä nepsy-oireista ja niiden vaikutuksesta arkeen.

”Alkutilanne saattaa olla esimerkiksi se, että keskusteluyhteyttä kuntoutukseen osallistuneen perheen sisällä ei oikeastaan ole. Tilanne on voinut tulehtua ajan saatossa niin, että jokainen perheenjäsen on joko puolustus- tai taisteluasetelmissa”, Tuominen avaa.

Pitkäkestoisen kuntoutuksen aikana luottamuksellista keskusteluyhteyttä päästään hiljaksiin rakentamaan.

”Jokainen saa kerrottua, miltä tuntuu ja minkälaisia ajatuksia päässä pyörii. Vasta sen jälkeen on mahdollista harjoitella arkea helpottavia keinoja.”

Toinen pitkäaikaisen työskentelymallin hyödyistä on juuri se, että kuntoutuksen aikana ehtii harjoitella uudenlaisia toimintatapoja ja juurruttaa niitä osaksi arkea.

”Perheen ja vastuutyöparin välille rakentuva luottamus ja avoimuus ovat ehto sille, että voidaan kokeilla erilaisia keinoja ja tarvittaessa yhdessä pohtia, miksi ne eivät toimi tai miten muokkaamalla ne voisivat sujahtaa perheen arkeen.”

Lue blogi: Otto perheineen sai tukea autismin kirjon tuomiin haasteisiin LAKU-kuntoutuksesta

Ymmärrys lisääntyy – puolin ja toisin

Tuomisen mieleen on painunut tärkeä hetki.

”Eräs vanhempi kertoi kuntoutuksen aikana oivaltaneensa, että lapsi halusi pystyä toimimaan oikein, mutta hänen epätyypillinen käytöksensä johtui nepsy-oireista”, Tuominen muistelee.

Moni vanhempi kertookin ennen kuntoutusta tunteneensa suurta epätoivoa, kun loputtomista yrityksistä huolimatta lapsi toimii tai käyttäytyy tietyllä tavalla. Nepsy-piirteisiin tutustuminen on kuitenkin auttanut asettumaan lapsen asemaan.

”Vanhemmat ovat esimerkiksi oppineet suhtautumaan lapsen raivokohtauksiin rakentavammin, kun he ovat oivaltaneet, että raivokohtauksen aikana lapsi on pulassa, eikä kykene ottamaan vastaan järkipuhetta. Sen sijaan, että lapsen kiukkukohtauksesta triggeröityisi, osaakin antaa lapsen tunnetilan mennä ohi.”

Kuntoutuksessa myös nepsy-lapsi tai -nuori oppii ymmärtämään itseään paremmin.

”Lapsi on voinut tuntea itsensä huonoksi tai kokea, että vanhemmat ovat jatkuvasti tyytymättömiä häneen ja siksi naputtavat asioista, jotka eivät suju”, Tuominen kuvailee.

Kun asioista keskustellaan yhteisen pöydän äärellä, lapsen on helpompi ymmärtää, ettei kyse ole siitä, että hänessä itsessään olisi jotain vikaa.

”Jokainen ansaitsee tulla nähdyksi omana itsenään ja vahvuuksiensa kautta. Sydäntäni lämmittää aina, kun näen kuntoutuksen vahvistavan lapsen itseymmärrystä ja itsetuntoa.”

Ennaltaehkäisevää vaikuttavuutta

LAKU-kuntoutus on suunnattu neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle 7–15-vuotiaalle lapselle ja hänen perheelleen. Lapsen diagnoosina voi olla ADHD, ADD, autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä tai pitkäaikaiset tic-oireet. Toisinaan lapsella on useampi diagnoosi.

Myös lähtötilanteet vaihtelevat lapsen diagnoosin mukaan. ADHD-lapsen haasteet voivat olla erilaisia kuin esimerkiksi autismin kirjolla olevalla lapsella.

”Tosin yhtäläisyyksiäkin monesti on”, Tuominen lisää.

”Erityisesti ammattilaisten on hyvä muistaa, että jos minkäänlaisia varoitusmerkkejä on jo ilmassa, nepsy-piirteistä lasta ja hänen perhettään on parempi päästä auttamaan ennen kuin tilanne on kriisissä.”

Kun haasteisiin tartutaan varhaisessa vaiheessa löytäen keinoja arkeen, lasta ja nuorta päästään tukemaan, ennen kuin ongelmat alkavat vyyhtiytyä.

”Näin voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi masennusta, ahdistusta ja päihdehäiriöitä”, Tuominen muistuttaa.

Oma väylä -kuntoutus on puolestaan hyvä jatkumo LAKU-perhekuntoutukselle esimerkiksi silloin, kun yli 15-vuotias nuori kaipaa tukea opintoihin, itsenäistymiseen tai työelämään siirtyessään.

Moniammatillinen tiimi koko perheen tukena

LAKUssa jokainen perhe saa kaksi nimettyä työntekijää kuntoutuksensa ajalle. Sen lisäksi perheen tukena on moniammatillinen tiimi aina toimintaterapeutista erityisopettajaan ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta lääkäriin.

”Minä osallistun lääkärinä kuntoutusprosessiin yhdellä vanhempien ryhmäkerralla ja tarpeen mukaan esimerkiksi silloin, kun vanhemmat voivat hyötyä diagnoosiin tai hoitoon liittyvästä keskustelusta”, Tuominen kertoo.

Keskustelussa vanhempi voi saada uusia oivalluksia esimerkiksi ADHD:n tai autismikirjon oireiden vaikutuksesta arjen tilanteissa.

Tuomisen mukaan taustalta saattaa myös löytyä kokemuksia lääkityksen haittavaikutuksista, joiden vuoksi sopivan lääkityksen etsiminen on jäänyt kesken, tai pelkoja lääkityksen haittavaikutuksista, jotka ovat voineet olla lääkityksen aloittamisen esteenä.

”On tärkeää, että vanhemmilla on mahdollisuus keskustella ammattilaisen kanssa heitä itseään mietityttävistä asioista.”

Minkälaisiin tilanteisiin LAKU-kuntoutus sitten sopii?

Tuominen muistuttaa, että LAKU-perhekuntoutusta ei voi toteuttaa vain lapsen yksilökäynteinä.

”Vaikka lapsi on kuntoutuksen keskiössä, työskentely vaatii osallistumista vanhemmilta – ja parhaimmillaan koko perhe sitoutuu. Onnistumiset taas rohkaisevat ottamaan apua vastaan myöhemminkin.”