Liiku ilman kipua, fysioterapeutin ohjeet apunasi
Uusi vuosi tuo monelle mukanaan uusia liikuntaan ja terveyteen liittyviä tavoitteita. Aikomuksena voi olla uuden harrastuksen aloittaminen, lajinvaihto tai arkiliikunnan lisääminen. Tuolloin myös mahdollisuus erilaisille rasitusvammoille ja jomotuksille saattaa kasvaa. Mitä kannattaa ottaa huomioon uutta liikuntaharrastetta aloittaessa, jotta kivuilta ja kolotuksilta vältyttäisiin ja liikunnasta voisi nauttia pitkäkestoisesti? Jos jokin paikka jo kipuilee, mitä asialle voi tehdä?
1. Kuormitustapa
Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa perusasiat. Liikunnan määrään tai vaikka uuteen lajiin liittyvät muutokset on hyvä tehdä riittävällä maltilla, jotta elimistö ehtii sopeutua uudenlaiseen rasitukseen.
Esimerkiksi neljään viikkoharjoitukseen kuntosalilla tottuneen henkilön ei välttämättä kannata vaihtaa latujen avauduttua heti neljään kolmen tunnin hiihtolenkkiin viikossa, sillä lajien kuormitus on hyvin erityyppistä. Samoin vaikkapa lentopallosta luisteluun siirryttäessä uusi laji ja siten uusi kuormitustapa on syytä tarjoilla keholle sopivina kerta-annoksina, jotta elimistö sopeutuu ja vahvistuu kestämään kyseistä lajia. Hiljalleen treenimäärää ja -tehoa voi tämän jälkeen nostaa haluamalleen tasolle.
2. Kokonaiskuormitus
Kuormitustavan lisäksi on syytä tarkastella arjen kokonaiskuormitusta. Esimerkiksi usean eri lajin harrastaminen, vaativa työ tai haastava elämäntilanne kilpailevat jossain määrin samoista rajallisista resursseista, jotka elimistöllä on käytettävissä. Näin ollen kokonaiskuormitusta ajatellessa ei kannata miettiä pelkästään liikuntaa, vaan myös muita elämän osa-alueita, jotka vaativat aikaa ja energiaa.
Mikäli arjen kuormittavuus kasvaa jollain osa-alueella ja jaksaminen heikkenee, kannattaa resursseja pyrkiä vapauttamaan muilta alueilta. Tiukan työputken aikana liikuntaa voi hieman keventää. Vaikka yksittäinen liikuntasuoritus onkin elimistöä kuormittava tekijä, pitkällä tähtäimellä liikunta on ilman muuta hyvinvointia lisäävä elementti eikä sitä kannata siis täysin jättää.
3. Elimistön resurssit
Rasituksesta selvitäkseen elimistö tarvitsee resursseja (mm. ravinto, uni). Treenimääriä voi kasvattaa huomattavankin korkealle tasolle, kunhan elimistön varat ovat riittävät siitä palautumiseen – kuormituksen ja voimavarojen epäsuhta voi liikunnan yhteydessä johtaa erilaisiin rasitusvammoihin.
Liikuntaa harrastaessa on siis hyvä huomioida myös muutokset käytössä olevissa resursseissa. Moni on varmasti kokenut, kuinka huonosti nukutun yön tai kiireessä syömättä jääneen aterian jälkeen treeni ei oikein kulkenut tai vanha polvivaiva antoi merkkejä olemassaolostaan raskaan työviikon jälkeisellä juoksulenkillä.
Toisaalta elimistön käytössä olevia resursseja voi ja kannattaa pyrkiä lisäämään esimerkiksi säännöllisestä ja riittävästä unesta, ravinnosta ja tärkeistä sosiaalisista suhteista huolehtimalla.
4. Ammattilaiselta täsmäapu
Jos painiskelet liikuntaa ja arkea häiritsevän kivun kanssa, kannattaa kääntyä fysioterapeutin puoleen. Fysioterapeutit ovat liikkeen ja liikkumisen ammattilaisia ja osaavat auttaa niin tapaturmien, rasitusoireiden kuin vaikeammin määriteltävien kipuoireiden kuntoutuksessa.
Kuntoutusprosessiin liittyy ongelman tarkka määrittäminen sekä usein nousujohteinen, tilanteen mukaan määräytyvä paluu lajin pariin; mitään liikuntalajia on hyvin harvoin syytä pysyvästi hyllyttää kivun takia, vaikka niin kuuleekin harmillisen usein tapahtuneen. Huolellinen kuntouttaminen voi johtaa jopa parempaan suoriutumiseen lajin parissa kuin ennen kipuoiretta, kun elimistöstä saadaan suoritusta rajoittanut ”heikko lenkki” hiottua parempaan kuntoon.
Liikuntaan liittyvien kipuoireiden kanssa kannattaa siis aluksi tarkastella kokonaiskuvaa ja jos havaitset selkeitä korjauksen paikkoja, voit vaikuttaa tilanteeseen hyvin paljon itse. Mikäli kipu ei hellitä ns. suurten linjojen muutoksilla ja vaatii tarkempaa perehtymistä, varaa aika fysioterapeutille.
Turvallista ja terveellistä alkanutta vuotta uusien ja vanhojen liikuntamuotojen parissa!
