Lusikallinen jogurttia kerrallaan – Näin pienet muutokset muuttivat Karoliinan elämän

Vuosia työelämästä pois ollut Karoliina Lång, 29, ei osannut arvata, että yksi lusikallinen jogurttia käynnistäisi muutoksen – ja että se veisi lopulta täysin uuteen ammattiin.

Oli mielenterveyshaasteita, jaksamisen ongelmia, uniapnea, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja loukkaantunut eturistiside.

”Oli kaikenlaista", Karoliina Lång aloittaa.

Karoliina oli ollut vuosia pois työelämästä, joten hän sai lähetteen tule-, reuma- ja yleissairauksien yksilökuntoutukseen psykiatriselta puolelta. Kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat moniongelmaisen sairausoireistonsa vuoksi yksilöllisesti ja moniammatillisesti toteutettavaa kuntoutusta.

Tuolloin Karoliina ei osannut aavistaa, että taustalla voisi olla vielä jotain muutakin.

”Kuntoutuksessa eräs psykologi alkoi pohtia, voisiko minulla olla ADHD kaksisuuntaisen mielialahäiriön lisäksi.”

Keskittyminen oli aina ollut vaikeaa, ja huomio harhaili. Diagnoosi varmistui testeillä. Palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen.

”Näin jälkikäteen ajateltuna se oli täysin selvää. Mutta en ollut itse tullut sitä ajatelleeksi.”

Pelkoa kohti

Kuntoutukseen lähteminen ei ollut itsestään selvää.

”Kuulin paljon sellaista, ettei kuntoutuksista ole mitään hyötyä ja että niihin on pakko mennä, jotta ihminen saadaan takaisin töihin. Mietin, että yritettäisiinkö minuakin painostaa sellaiseen työhön, jota en pysty tekemään.”

Karoliinalla oli sekä kokin että rakennusmaalarin ammattitutkinnot, mutta fyysisten toimintarajoitteiden ja mielenterveyshaasteiden vuoksi hän ei kyennyt työskentelemään kummallakaan alalla.

Silti hän päätti luottaa siihen, että kuntoutuksesta olisi hyötyä.

”Olin niin umpikujassa asioideni kanssa, että olin valmis ottamaan apua vastaan.”

Lusikallinen kerrallaan

Väsymys painoi kuntoutuksen alussa niin paljon, että Karoliina nukahteli jopa lyhyillä tauoilla. Vuorokausirytmi oli sekaisin eikä arjen perusasioihin jaksanut keskittyä.

Muutos aloitettiin pienin askelin.

”Ravintoterapeutti ehdotti, että aloitan aamupalan syömisen niin, että syön yhden lusikallisen jogurttia. Se tuntui ensin naurettavalta, mutta päätin kokeilla.”

Ensimmäisen viikon jälkeen yksi lusikallinen muuttui kahdeksi. Vähitellen aamupalan syömisestä alkoi muodostua rutiini.

Sama pienten askelten taktiikka toimi myös vedenjuonnin kanssa.

”Join aamuisin ensin vain desimitallisen vettä. Nyt juon päivittäin jo kaksi litraa.”

Uusia tuulia

Pienien muutosten myötä Karoliinan olo koheni. Kuntoutuksessa ei keskitytty pelkästään fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, vaan myös laajemmin arjen hallintaan.

”Sain paljon irti esimerkiksi raha-asioita käsittelevistä osuuksista. Apua oli tarjolla myös hakemusten täyttämiseen ja erilaisten tukien hakemiseen.”

Kuntoutuksen aikana Karoliina sai rohkeutta hakea opiskelemaan alaa, josta oli aina haaveillut – ja hän pääsi sisään. Pian Karoliinasta tulee puuseppä.

”Ennen ajattelin, etten jaksa enkä pysty. Kuntoutus kuitenkin auttoi minut siihen tilanteeseen, että oli mahdollista hakea kouluun. Ei se helppoa ollut, mutta kaiken sen arvoista.”

Ajatus, joka kantaa eteenpäin

Vaikeita hetkiä on edelleen, mutta nyt Karoliinalla on toimivia keinoja niiden kohtaamiseen.

Erityisesti yksi ajatus auttaa:

”Asiat eivät ole aina niin huonosti kuin miltä ne sillä hetkellä tuntuvat tai näyttävät. Vaikka kaikki ei mene aina putkeen, ratkaisuja ja vaihtoehtoja löytyy, kunhan ottaa apua vastaan ja uskaltaa tarvittaessa pyytääkin.”

Hän rohkaisee muitakin kokeilemaan kuntoutusta avoimin mielin.

”Kyllähän minäkin aluksi naureskelin yhdelle lusikalliselle jogurttia. Mutta niin vain asiat etenivät pieni muutos kerrallaan.”

”Itselleen ja asioille on hyvä antaa aikaa”, hän muistuttaa lopuksi.