Mitä LAKU-perhekuntoutuksessa tehdään?

LAKU-perhekuntoutus tarjoaa tukea 7–15-vuotiaille ADHD-, autismikirjon, Touretten tai pitkäaikaisten Tic-oireiden diagnoosin saaneille lapsille ja heidän perheilleen. Kuntoutus jalkautuu perheen arkeen ja perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Mutta mistä tämä 1,5 vuoden mittainen kuntoutus oikein koostuu?

Kuinka LAKU-perhekuntoutus alkaa

Kun Kela on antanut myönteisen päätöksen LAKU-kuntoutukseen osallistumisesta, työntekijämme soittaa vanhemmalle. Yhteinen taival lähtee tutustumisesta sekä perheen ja lapsen vahvuuksista.

Ensimmäisen puhelun aikana keskustellaan perheen odotuksista, toiveista, tavoitteista ja muista askarruttavista asioista kuntoutukseen liittyen. Kerromme lisäksi nimetyt työntekijät, jotka lähtevät työskentelemään perheen kanssa kuntoutuksen ajaksi.

Tavoitteet johtavat LAKU-perhekuntoutusta

LAKU-kuntoutuksen tavoitteet ovat yhtä yksilöllisiä kuin asiakkaammekin. Toisille se voi olla arkisten rutiinien, kuten kouluun lähdön sujuvoittaminen ja toiset taas kaipaavat tukea perheen vuorovaikutukseen ja parempaan keskusteluyhteyteen lapsen kanssa. Tavoitteiden keskeisenä teemana on nepsy-oireiden vaikutus arjen sujuvuuteen ja pyrimme löytämään yhdessä perheelle merkitykselliset tavoitteet.

Yksilöllisissä tavoitteissa on usein toiminnanohjauksen taitoja, kuten aamu- ja iltatoimiin liittyvät taidot, läksyjen omatoiminen aloittaminen tai tekeminen, lääkkeiden ottaminen, repun pakkaaminen tai kouluun lähteminen. Lisäksi tavoitteena voi olla kellon aikojen hahmottaminen ja tästä huolehtiminen.

Kuntoutuksen aikana tavoitteena on, että perhe saa tietoa lapsen kehityksestä ja kasvusta sekä tukea vanhemmuuteen. Lasta tuetaan kodin lisäksi myös kouluympäristössä.

Kuntoutustaipaleella onkin tiiviisti mukana perheen arjen verkosto, kuten hoitava taho, koulu ja opettajat. Työntekijämme tapaavat opettajia yhdessä perheen kanssa, jotta lapselle voidaan varmistaa parhaat käytännöt ja välineet.

Tapaamiset

Tapaamiset pyritään sopimaan hyvissä ajoin. Tapaamisten sekä aikataulujen tueksi jaamme kuntoutukseen liittyvää materiaalia lapselle sekä vanhemmille.

LAKU-perhekuntoutus kestää 1,5 vuotta sisältäen:

• 1 Ennakkoyhteydenotto
• 17 tapaamista lapsen, vanhempien tai koko perheen kanssa
• 4-6 yhteispalaveria hoitavan tahon, koulun tai muun verkoston kanssa
• 5 ryhmätapaamista muiden LAKU-asiakaslasten kesken
• 5 ryhmätapaamista muiden vanhempien kesken
• 2 seurantatapaamista

Tapaamisilla työntekijä tapaa lapsen kanssa kahden kesken, toisinaan taas vanhempien kanssa ja kuntoutus sisältää myös koko perheen tapaamisia sisaruksineen. Tapaamisien jakaantuminen vaihtelee ja riippuu perheen tarpeista. Tapaamiset ovat alkuun viikoittain ja tapaamisia harvennetaan kuntoutuksen edetessä perheen tarpeiden mukaisesti. Kuntoutuksen aikana perheellä on mahdollisuus hyödyntää moniammatillista tiimiä ja perhe tai lapsi voivat tavata myös muita ammattilaisia, kuin heidän kanssaan työskentelyn aloittaneita työntekijöitä.

Toisinaan tapaamiset järjestetään Coronarian toimipisteellä toiminnallisessa ympäristössä, toisinaan taas perheen kotona tai arkiympäristössä ja välillä voidaan tavata myös esimerkiksi leikkipuistossa tai muuten lapselle mieluisassa ympäristössä. LAKU-kuntoutuksessa voidaan järjestää myös etätapaamisia.

Toiminnallista kuntoutusta

Käyntejä ohjaa kuntoutukselle laaditut tavoitteet: Mihin asioihin tarvitaan apua tai vahvistusta? LAKU-perhekuntoutus sisältää muun muassa seuraavia teemoja:  

• Toiminnanohjaus
• Tunnetaidot
• Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus
• Vireystila
• Lapsen stressi ja kuormittuminen
• Koulun käyntiin liittyvät teemat
• Perheen keskinäinen vuorovaikutus ja erilaiset tilanteet (esimerkiksi riidat)

Työntekijä lähtee lapsen kanssa liikkeelle keskustelulla, avoimuudella, tilanteen hahmottamisella ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Lapset usein haluavat itse ymmärtää käytöstään! Olennaista onkin, että kuntoutuksessa järjestetään aikaa sille, että lapsi tulee kuulluksi ja tilanteet käydään läpi.

Tarkemmin avattuna esimerkiksi sosiaalisten tehtävien kautta voidaan harjoitella ja pohtia sosiaalisia suhteita lapsen kanssa. Mistä olet pahoittanut mielesi, mistä kaverisi pahoitti mielensä?

Läksyjen teossa taas havainnoidaan missä, koska, kenen kanssa, missä välineet ovat sekä lapsen vireystila – onko lapsi oikeassa vireystilassa tekemään läksyjä? Onko aika oikea, onko läksyjen teko suunniteltu? Auttaako joku alkuun? Vanhemmat otetaan mukaan suunnitteluun ja eteneminen lähtee portaittain, lapsen ehdoilla.

Hyvän huomaaminen ohjaa tekemistämme lasten parissa. Tärkeintä on, että onnistuminen huomataan ja kiitos sanotaan ääneen. Myös palkitseminen (esimerkiksi hymytarra) onnistumisesta kannustaa lasta. Avain onnistumiseen löytyy lapsen motivaatiosta muutokseen. Tämä vaatii usein pientä kekseliäisyyttä ja salapoliisin työtä.

Tärkeää on myös perheen huomioiminen. Yhteisellä ajalla huomioidaan vuorovaikutuksen lisäksi keskustelukulttuuri, yhteisen ajan merkitys sekä perheen vahvuuksien löytäminen. Vahvuuksien löytämisessä lapset usein loistavat, kun taas vanhemmat ovat usein hyvin kriittisiä.

Lasten suusta kuultua:

Meidän perhe on parhaimmillaan kun leivotaan yhdessä.

Meidän perhe on hyvä retkeilemään.

Meidän perheellä on aina hyvää ruokaa.

LAKU-kuntoutuksen jälkeen

LAKU-perhekuntoutuksen aktiivinen osuus kestää noin vuoden. Kun aktiivinen vaihe lähenee loppuaan, järjestetään verkostoneuvottelu lapsen hoitavan tahon kanssa. Lisäksi perheen kanssa pidetään arviointitapaaminen ja yhteenvedon kuntoutuksesta saavat perhe, hoitava taho sekä Kela.

Lopussa keskustellaan, onko alussa luotuihin tavoitteisiin päästy ja suunnitellaan myös jatko mahdollisen seuraavan kuntoutuksen tai tuen suhteen. Loppuun sijoittuu kaksi seurantakäyntiä, joilla keskustellen kartoitetaan elääkö uusi opittu ja hyväksi todettu edelleen arjessa. Tärkeää onkin muistaa vahvuudet sekä onnistumiset ja lähteä jatkamaan niistä eteenpäin. Tavoitteena on, että perhe ei jää yksin mikäli tukea vielä kaivataan.