Mitä Oma väylä -kuntoutuksessa tehdään?

Kelan palveluvalikkoon on saapunut joustava Oma väylä -kuntoutus 16-29- vuotiaille ADHD, ADD ja autismikirjon omaaville nuorille. Kuntoutusta onkin tälle kohderyhmälle odotettu ja toivottu, joten on innostavaa päästä rakentamaan uutta kuntoutusta yhdessä asiakkaiden kanssa.

Oma väylä

Kuntouksen päämääränä on yhdessä asiakkaan kanssa luoda prosessi, jonka avulla hän löytää välineitä muuttaa arkeaan sujuvammaksi nyt ja tulevaisuudessa. Se millaista muutosta tai uuden oppimista haetaan, lähtee liikkeelle asiakkaan omista tavoitteista ja toiveista. Näin ollen Oma väylä mahdollistaakin juuri omannäköisen väylän rakentamisen.

Tavoitteet johtavat kuntoutusta

Kuntoutuksessa pysähdytään pohtimaan omaa kokonaistilannetta ja toimintakykyä, niin omassa kotiarjessa kuin muissakin ympäristöissä. Myös ammatillisten asioiden pohtiminen ja suunnittelu kuuluu olennaisena osana kuntoutukseen. Lisäksi itsetuntemus kasvaa ja sitä kautta keinotkin löytyvät. Kuntoutuksessa etsitään omat vahvuudet ja opetellaan hyödyntämään niitä. Kuntoutuksessa asiakkaan mukana kulkee tiimi ja omaohjaaja, joka kulkee asiakkaan rinnalla tiiviisti koko kuntoutuksen ajan.

Yhdessä omaohjaajan kanssa tarkastellaan nykyisyyttä ja pohditaan tulevaisuutta. Näiden välille rakennetaan silta = tavoitteet, jotka palvelevat tulevaisuuden päämääriä ja helpottavat nykyistäkin arkea. Itse kuntoutus muodostuu sellaisista harjoitteista, tehtävistä ja keskusteluista, joilla omiin päämääriin on mahdollista päästä. Jokaisella asiakkaalla ne ovat omanlaiset.

Kuntoutus starttaa

Kokonaisuudessaan kuntoutukseen sisältyy vuoden aikana 27 yksilötapaamista, 10 ryhmätapaamista sekä 2 läheisten ryhmäkäyntiä.

Tapaamiset alkavat omaohjaajaan ja asiakkaan tutustumisella. Ensimmäiset tapaamiset sisältävät myös kuntoutukseen liittyvien lomakkeiden täyttämistä. Tämä kyselyiden ja lomakkeiden täyttämisvaihe muistuttaakin meitä, että olemme tärkeän asian äärellä ja yhteisellä tekemisellä on merkityksellinen tarkoitus. Allekirjoitukset tekevät prosessista virallista ja todellista. Samalla omaa elämää on mahdollista tarkastella laajemmin kyselyiden kautta. Alkuvaiheessa asiakas saa käydä tapaamassa myös tiiminsä psykologia.

Alkutapaamisten myötä asiakas asettaa kuntoutukselle kokonaistavoitteen, joka kuvastaa sitä muutosta, jota hän kaipaa arkeensa tai jota haluaisi oppia tulevaisuutta varten. Tämä kaikki vaatii keskusteluja ja avointa tarkastelua mm. omista vahvuuksista sekä siitä, mikä elämässä on jo hyvin. Kun kokonaistavoite kuntoutukselle on löydetty, se pilkotaan muutamaan alatavoitteeseen. Näiden pohjalta muodostuu kuntoutussuunnitelma, jota lähdetään omaohjaajan tukemana toteuttamaan.

Toiminnallista kuntoutusta

Kuntoutuksen ydin on yhdessä asiakkaan kanssa harjoitella asioita, jotka sekä lisäävät itsetuntemusta että auttavat pääsemään kohti omia tavoitteita. Usein tavoitteet ja harjoitteet liittyvät arjen perustaitoihin ja uusien itselle sopivien rutiinien opetteluun. Kuntoutuksen avulla pyritään löytämään itseä motivoivia ja palkitsevia asioita, sietämään epäonnistumisia, tunnistamaan omia ja toisten tunteita sekä ilmaisemaan itseään. Tärkeä osa kuntoutusta on myös oppia ymmärtämään neuropsykiatrisen oirekuvan merkitys omassa elämässä haasteineen ja vahvuuksineen ja opetella toimimista arjessa niiden kanssa.

Harjoittelu voi olla hyvin tavallisia asioita omassa elämässä, esimerkiksi arjen lukujärjestyksen rakentamista ja toteuttamista omaohjaajan avulla. Milloin ja miten lepään, syön, harrastan, hoidan kotitöitä ja muita velvollisuuksia. Milloin ja miten tutustun uusiin ihmisiin ja tapaan heitä sekä kuinka ilmaisen itseäni. Tärkeänä osana kuntoutuksessa on myös pohdiskella opiskeluja sekä työelämää osana arkea. Osa vielä etsii omaa polkuaan, toista tuetaan opintojen tai työn sujumiseen ja kolmannen kanssa suunnitellaan työnhakua.

Tapaamisten väliin jää myös itsenäistä harjoittelua, jolloin omaa oppimista haastetaan arjen ympäristöissä (koti, koulu, kaupat, jne.) ja opetellaan palkitsemaan itseä onnistumisista sekä nauttimaan ja rentoutumaan. Tapaamisten välitehtävänä voi olla vaikkapa omaohjaajan kanssa valittujen ruokien hankkiminen ja kokkaaminen suunnitelman mukaisesti. Tai vuorokausirytmin harjoitteleminen kuntoutuksessa sovituin keinoin.

Ryhmätapaamisissa pääsee turvallisessa sosiaalisessa tilanteessa tapamaan vertaisiaan ja voi samalla harjoittaa vuorovaikutustaitojaan. Ryhmät aloitetaan noin puolessa välissä kuntoutusjaksoa. Ryhmien koko vaihtelee 3-8:n ryhmäläisen välillä ja niissä on sekä jutustelua, että toiminnallisuutta. Ryhmiin jokainen osallistuu itselleen sopivalla tavalla ja oman tiiminsä tukemana. Myös asiakkaan läheiset pääsevät omassa vertaisryhmässään tapaamaan toisiaan kaksi kertaa.

Katse tulevaisuuteen

Kuntoutuksen loppuvaiheessa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista, kuntoutusprosessia ja palataan vielä uudelleen kyselyiden pariin. Asiakas ja tiimi pohtivat myös, onko kuntoutus jo tuonut tarpeellisen määrän tukea arkeen. Omaohjaajaa pääsee vielä kolme kertaa tapaamaan seurantakäynneillä. Näillä käynneillä voi yhdessä pohtia, mitä kohti mennään elämässä seuraavaksi ja miten se sujuu.

Mitä sinä haluaisit muuttaa arjessasi?

Kirjoittaja

Oma väylä -kuntouttaja Niina Koskelin, sosionomi (ylempi AMK), ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja