Mitä psykoterapialla hoidetaan ja muita kysymyksiä psykoterapeutille

Oletko pohtinut, mitä psykoterapia on, mitä sillä hoidetaan ja miten? Kokosimme yleisimpiä psykoterapiaan liittyviä kysymyksiä, joihin Coronaria Tietotaidon psykoterapeutti Pirkko Hänninen vastasi.

Milloin kannattaa mennä psykoterapiaan?

Jos työ- ja toimintakyky on heikentynyt psyykkisen oirehdinnan vuoksi, on tärkeää hakea itselleen apua, ja psykoterapia on yksi vaihtoehto. Yleensä psykoterapiaan hakeutuneella on masennusoireita, ahdistusoireita tai molempia. Ihmisellä voi olla esimerkiksi ongelmia ystävyys-, pari- tai perhesuhteissa, riippuvuusongelmia suhteessa päihteisiin, toisiin ihmisiin tai pelaamiseen, vaikeutta säädellä omaa käyttäytymistään, esimerkiksi omaa suuttumista työ- tai perhe-elämässä tai voi olla univaikeuksia.

Psykoterapiaan voi tulla oma-aloitteisesti, jos haluaa keskusteluapua tai hakeutua psykiatrian erikoislääkärille ja sitä kautta tulla psykoterapeutille.

Kuinka usein psykoterapiassa on hyvä käydä?

Taajuus ja psykoterapian jakson pituus voi olla vaihteleva. Jos on elämäntilanneongelma tai yksittäinen pelko, muutama käynti (2–5 kertaa) voi olla riittävä. Jos on pidempään jatkunut ongelma, ahdistus- ja masennusoireita ja jos työ-ja toimintakyky on heikentynyt, tavallisinta on se, että käynnistetään Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia, jota on yleensä kerran viikossa 1–3 vuotta. Voi olla myös kaksi kertaa viikossa, mutta se on harvinaisempaa.

Onko psykoterapialle ikärajaa?

Periaatteessa ei ole. Se keiden kanssa työskennellään psykoterapiassa, menee iän mukaisen itsenäistymiskehityksen mukaisesti. Aikuisten ja ikäihmisten psykoterapiaa toteutetaan useimmiten yksilökäynnein, mutta toisinaan myös puolison kanssa yhteisin käynnein.   Nuoruusikää lähentyvillä lapsilla on jo omaa työskentelyä. Alaikäisille lapsille suositellaan ensisijaisesti yhdessä vanhempien ja perheen kanssa tapahtuvaa psykoterapiaa. Lisäksi näihin usein yhdistetään lapsen omia psykoterapiakäyntejä. Ensisijaisesti autetaan aikuisia auttamaan lasta.

Mitä psykoterapialla hoidetaan?

Keskeistä on se, että ihmisen itsetuntemus, eli omien kokemusten merkitysten, ajatusten ja tunteiden tunnistaminen vahvistuu. Kun ihminen pystyy paremmin tunnistamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan sekä tietää, mihin kokemusmaailmaan ne pohjautuvat, hän pystyy paremmin säätelemään omaa käyttäytymistään.

Mitä psykoterapiassa tehdään?

Aikuisen, nuoren ja lapsen psykoterapiassa tutkitaan yhdessä terapiassa olevan ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä. Jos kyse on lapsesta, autetaan lasta itseään ja vanhempia ymmärtämään lapsen käyttäytymisen takana olevia ajatuksia ja tunteita. Jos on kysymys aikuisesta, autetaan aikuista itseään tunnistamaan ja ymmärtämään oman mielen sisällä olevia ajatuksia ja tunteita.

Terapiassa keskustellaan psykoterapiassa olevan henkilön erilaisista elämäntapahtumista: mitä elämässä on tapahtunut, mitä hän on niissä tilanteissa ajatellut, miltä ne ovat tuntuneet ja mikä niissä on hankalaa. Tärkeää on se, että autetaan ihmisiä tavoittamaan sitä, mikä historiassa ja kokemusmaailmassa johtaa siihen, että ihminen kokee tilanteet tietyllä tavalla.

Esimerkiksi jos ihminen on oppinut lapsuudessa ja nuoruudessa, että on rakastettu ja arvostettu ahkeruuden kautta ja siksi, että suoriutuu hyvin erilaisista tehtävistä, sellainen ihminen yleensä tavoittelee täydellisyyttä työelämässä. Siitä voi seurata työelämän käyminen liian kuormittavaksi. Tarkoitus on, että tällainen henkilö ymmärtää motiivin tulevan tähän historiasta, eikä ole pakko työelämässä toteuttaa ahkeruutta liiaksi, että tulisi rakastetuksi.

Keskeinen kysymys on, miten ihminen ymmärtää sitä, miten minusta on tullut minä.

Voiko olla liian hyvinvoiva aloittaakseen psykoterapian?

Jos ihmisellä on ajatus, että minä haluan tai tarvitsen psykoterapiaa, silloin hän yleensä on riittävän motivoitunut, että psykoterapiasta on hyötyä. Koskaan terapiaan ei oikeastaan tule sellaista ihmistä, joka ei sitä tarvitsisi. Sellaisella, jolla ei ole pulmaa, oireilua tai kysymyksiä selvitettävänä, ei ole motivaatiota hakeutua terapiaan.

Ihmisellä voi olla sellaisia ajatuksia, olenko riittävän huonosti voiva, jotta ansaitsen psykoterapian vai ansaitseeko joku sitä enemmän. Silloin voi jo vetää sellaisen johtopäätöksen, että tällä ihmisellä on taipumus laittaa muiden ihmisten tarpeet omien edelle. Jos ihmisellä on epäily, että olenko liian hyvinvoiva, sitä asiaa voi psykoterapeutin kanssa miettiä. Sitä ei tarvitse jäädä itsekseen miettimään.

Miten psykoterapia eroaa psykologilla tai psykiatrilla käymisestä?

Psykoterapiassa suuntaudutaan tutkimaan ihmisen mielensisäistä maailmaa, eli ajatuksia ja tunteita. Jos ajatellaan psykologin, työterveyspsykologin tai psykiatrin vastaanottoa, siellä fokus voi olla enemmän muun tyyppisissä asioissa eikä niin vahvasti painottuneesti mielensisäisissä asioissa. Työterveyspsykologin vastaanotolla voidaan miettiä työn organisointiin liittyviä tai psykiatrilla lääkehoitoon ja diagnostiikkaan liittyviä kysymyksiä. Psykoterapiassa on enemmän tilaa ihmisen omalle kokemusmaailmalle ja mielensisäisille asioille.

Yleensä psykoterapiatyöskentely on keskimäärin pitempikestoisempaa ja tiiviimpää kuin psykologi- tai psykiatrivastaanottokäynnit.

Miksi psykoterapeutilla lukee edessä esimerkiksi kognitiivinen tai ratkaisukeskeinen?

Psykoterapiaa tehdään erilaisten teoreettisten mallien pohjalta, ja psykoterapeutit ovat kouluttautuneet tiettyihin teoreettisiin malleihin. Työmenetelmät eroavat hiukan toisistaan riippuen siitä, miten teoreettinen malli näkee ihmisen psyykkisen rakentumisen ja oireilun ymmärtämisen. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalle tehtävät kysymykset ovat erilaisia riippuen teoreettisesta mallista, onko se kognitiivinen, ratkaisukeskeinen tai psykodynaaminen.

Kognitiivisessa mallissa jäsennetään ihmisen mielensisäistä maailmaa jaoteltuna ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa suuntaudutaan etsimään ihmisen vahvuuksia, opettelemaan uudenlaisia taitoja ja katsomaan tulevaisuuteen. Psykodynaamisessa psykoterapiassa painotetaan psykoterapeutin ja asiakkaan välisen suhteen ilmiöitä. Sitä kautta tulkitaan asiakkaan mielensisäistä maailmaa. Lisäksi on olemassa muun muassa integratiivinen psykoterapia, jossa yhdistetään erilaisia malleja.

On tärkeää muistaa, että psykoterapian vaikuttavuutta selvittäneissä tutkimuksissa on todettu terapeutin ja asiakkaan välisen yhteistyön toimivuuden olevan keskeisin terapian tuloksellisuutta ennustava asia. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että työskentelyn pitäisi tuntua luontevalta ja kiinnostavalta. Eli se kuinka luotettavaksi ja vakaaksi voi kokea terapeutin, on tärkeää. Ratkaisevaa on, kokeeko asiakas tulevansa ymmärretyksi terapeutin taholta.

Vuosien kuluessa psykoterapian erilaiset teoreettiset mallit ja työmenetelmät ovat lähentyneet toisiaan eivätkä niihin perustuvat erot työskentelyssä välttämättä tunnu asiakkaan kokemina suurina.