Mitä tapahtuu työuupumuksen jälkeen? Asiantuntija kertoo, miten töihin paluu onnistuu

Kuormittaako jo pelkkä ajatus töihin paluusta uupumuksen jälkeen? Työkyvyn ei aina tarvitse olla sataprosenttinen, ja alentuneellakin työkyvyllä voi palata työelämään, lohduttaa työelämän asiantuntija Tanja Liman.

Onko mahdollista palata takaisin työhön, jossa uupui? Entä jos sama pyöritys jatkuu? Miten uuden työuupumuksen voisi välttää?

Näitä kysymyksiä miettii moni. Myös Coronarian Tanja Liman on vastannut uupuneiden mieltä painaviin kysymyksiin työssään. Hän toimii työelämän asiantuntijana ja omaohjaajana Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä eli Aksessa.

Akse on Kelan tukema palvelu, joka auttaa, kun ammatillisen suunnan löytämiseen kaipaa tukea. Akseen voi hakea monesta eri syystä. Syy voi olla esimerkiksi työuupumus, jonka jälkeen on kenties tarpeen miettiä töihin paluuseen liittyviä vaihtoehtoja.

Mistä tietää, että on valmis palaamaan takaisin töihin?

”Hyvä merkki on jo se, että työ tai opiskelu alkaa taas kiinnostaa”, Tanja Liman aloittaa.

Työuupumuksen vaiheita voi hahmottaa janana, jonka toisessa päässä on toivottomuus ja toisessa toiveikkuus. Kun toiveikkuus tulevaisuudesta herää, työelämään palaamista voi alkaa hiljalleen pohtia. Toiveikkuuden lisäksi jaksamisessa on tapahduttava myönteisiä muutoksia, jotta töihin palaaminen on mahdollista.

”Työkyvyn ei kuitenkaan tarvitse olla sataprosenttinen, jotta töihin voi palata”, Liman muistuttaa.

Jos omaa toimintakykyään on hankala arvioida, apuna voi käyttää erilaisia mittareita. Sellainen on esimerkiksi Työterveyslaitoksen Kykyviisari, jonka vastauksia voi käydä läpi yhdessä hoitokontaktin kanssa.

”Työhön paluuta voi myös testata käytännössä. Jos uupumuksen oireet heräävät, uusi tilannearvio kannattaa tehdä ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian.”

Miten töihin paluu onnistuu?

”Työuupumus on aina monen tekijän summa. Siksi se ei myöskään korjaannu yhdellä taikakeinolla”, Liman sanoo.

Ennakointia ja suunnittelua tarvitaan, jotta töihin voisi palata onnistuneesti. Näin mahdolliset monttukohdat osaa paremmin kiertää.

Limanin mukaan työuupumukseen johtaneet syyt on tärkeää selvittää sen sijaan, että niiden odottaa ratkeavan sairauslomalla.

”Sairausloma on ensiapu, ei ratkaisu tilanteeseen.”

Sen sijaan että työuupumuksesta vastuutetaan ainoastaan yksilöä, myös työssä ja työpaikalla on monesti tarpeen tehdä muutoksia.

”Ihmiset itsekin haluavat muutoksia ja toivovat, että ydinongelmaan tartutaan sen sijaan, että sairauslomaa pitkitetään. Jotta töihin paluu onnistuu, esimerkiksi työoloihin, työn organisointiin ja työyhteisöllisiin asioihin on oleellista vaikuttaa.”

Liman antaa esimerkin:

”Työuupumuksen taustalla voi olla esimerkiksi pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen. Tällaiseen juurisyyhyn on tartuttava välittömästi.”

Miten uuden uupumisen voi välttää?

Uupumusta on mahdollista ehkäistä, mutta työyhteisössä on oltava hereillä ja valmiita vuorovaikutukseen.

”Työyhteisössä pitäisi olla turvallista puhua omasta jaksamisestaan. Uupumisen syihin on tartuttava, mutta on myös tärkeää keskustella avoimesti siitä, miten työssä jaksamista voisi jatkossa tukea”, Liman korostaa.

Keinoja onneksi on. Työnkuvaa ja työtehtäviä voi muokata. Myös osa-aikatyö on yksi keino keventää työhön palaamista. Lisäksi työkierto on vaihtoehto, jonka mahdollisuutta kannattaa tutkia.

”Ihmiset osaavat jo onneksi itsekin vaatia työn muokkaamista, jotta eivät uupuisi uudelleen. Esimerkiksi työn personointi voi lisätä työn mielekkyyttä ja vähentää riskiä uupua uudelleen. Työn personoinnissa voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös uraohjaajaa.”

Lisäksi työoloja voi kehittää ja työyhteisön toimivuutta parantaa. Jos työssä oireillaan, muutoksia on tehtävä.

”Tämän päivän työelämä on kovin hektistä, joten organisaatiolla on iso rooli työhyvinvoinnin tukemisessa. Yksittäisen ihmisen lisäksi yhtälöön kuuluu lukuisia tekijöitä työprosesseista työvälineisiin ja työympäristöstä työn johtamiseen. Niitä kaikkia voi ja joskus pitääkin muokata.”

Mitä jos aiempaan työhön ei voi palata?

Moni uupumuksen kokenut miettii, voiko aiempaan työhön muutoksista huolimatta enää palata. Pitäisikö alaa vaihtaa kokonaan?

”On tilanteita, jolloin vanhaan ei voi tai edes halua palata. Ammatillisesta kuntoutusselvityksestä voi silloin olla apua. Varsinkin jos tuntuu, että voimavarat eivät riitä esimerkiksi omien vahvuuksien ja vaihtoehtojen pohdintaan”, Tanja Liman sanoo.

Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen voi hakea 16–64-vuotias. Alle 30-vuotias ei tarvitse diagnoosia hakeakseen kuntoutukseen, 30 vuotta täyttänyt tarvitsee lääkärin B-lausunnon. Akse on napakka palvelu: se kestää maksimissaan kymmenen päivää (usein jaksotettuna, ei putkeen), ja sen jälkeen sovitaan vielä seuranta.

”Akse on kuin ponnahduslauta johonkin uuteen: opiskeluun, uudelle alalle tai vaikka yrittäjyyteen. Tuloksena voi olla esimerkiksi pitkän tähtäimen ammatillinen suunnitelma – jotain, joka vie lopulta kohti jotakin uutta.”

Uupumuksen jälkeen on joka tapauksessa tehtävä muutoksia, vaihtoipa työtään tai ei.

”Jos työ ottaa enemmän kuin antaa, voi kenties miettiä, mitä jos työn sijaan elämässä korostuisikin jatkossa oman hyvinvoinnin merkitys.”