Näin Tero Räty löysi apua työssä jaksamiseen – ”Sillä on valtavasti merkitystä, kun ymmärtää, että samanlaisessa tilanteessa on muitakin”
Kun vaativaa lastensuojelun laitostyötä tekevä Tero Räty, 47, huomasi ylikuormittuneensa, hän ymmärsi, että asialle on tehtävä jotain. ”Tajusin, että itsensä voi stressata hengiltä”, hän sanoo nyt.
Takana oli monta intensiivistä vuotta vaativassa lastensuojelutyössä. Henkinen paine oli kovaa. Hankalat asiakastilanteet kuormittivat mieltä. Työpäivät venyivät toisinaan puolen vuorokauden mittaisiksi. Syke oli korkealla eikä lepäämisestäkään meinannut ylikierrosten takia tulla mitään. Esihenkilöaseman vuoksi tilanteesta ei voinut oikein edes puhua kenellekään. Tero Rädystä alkoi tuntua, että hän tarvitsi etäisyyttä työhönsä.
”Tajusin, että itsensä voi stressata hengiltä, eikä siitä ole lopulta kenellekään hyötyä.”
Silloin Räty muisti työkaverinsa kehuneen kuntoutusta, josta tämä oli saanut käytännön apua työarjen kuormittavuuden hallintaan. Räty päätti etsiä jotain vastaavaa. Pian googlailu tuottikin tulosta, kun löytyi Coronarian Kiila-kuntoutus.
Tarvittavaa etäisyyttä arkeen
Kiila-kuntoutus on Kelan tukema ja osallistujalle maksuton ryhmämuotoinen kuntoutus, joka kestää vuodesta puoleentoista. Se sisältää niin yksilö- kuin ryhmätapaamisia. Kuntoutus räätälöidään jokaiselle yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi.
Rädyn mielestä Kiilassa kaikki palaset loksahtivat paikoilleen, sillä kuntoutus oli pitkäkestoista, vertaistuellista ja järjestettiin riittävän kaukana hänen työpaikastaan.
”Halusin tarpeeksi kauas, jotta saisin etäisyyttä työhön ja arkeen”, Räty kertoo.
Kuntoutuksen ryhmätapaamisiin sisältyy esimerkiksi luentoja, liikkumista ja vertaistukikeskusteluja. Erityisesti vertaistukea Räty kiittelee.
”Sillä on valtavasti merkitystä, kun ymmärtää, että samanlaisessa tilanteessa on muitakin. En ole ainoa, joka miettii omaa jaksamistaan. En ole ainoa, joka kokee stressiä. En ole ainoa, joka väsyy. On muitakin. Ja meitä on paljon.”
Räty oli ollut aiemmin työnohjauksessa, mutta silloin hänelle jäi tunne, että mieltä vaivanneet asiat ohitettiin.
”Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme valitettavan aliarvostettua. Ihmiselle on tärkeää tulla ymmärretyksi ja tuntea kuuluvansa joukkoon”, hän muistuttaa.
Kiila-kuntoutuksessa saman alan ammattilaiset pääsevät keskustelemaan työhön liittyvistä haasteista ja sen aiheuttamista kuormitustekijöistä. Kun kaikki ovat samassa tilanteessa ja puhuvat yhteistä kieltä, keskustelu on helppoa.
”Toinen sosiaalialan ammattilainen ymmärtää jo puolesta sanasta ilman, että tarvitsisi vääntää asiaa rautalangasta”, Räty sanoo.
”Eikä pelkästään ymmärrä, vaan osaa myös myötäelää.”
Yksilöllisiä keinoja jaksamisen tueksi
Sosiaalialan työn kuormittavuutta Kiila-kuntoutus ei tietenkään ratkaise. Mutta ainakin Tero Räty nappasi kuntoutuksesta itselleen keinoja, jotka kulkevat mukana arjessa. Yksi niistä on säännöllinen liikunta.
Aiemmin liikunta oli jäänyt työkiireiden ja pitkäksi venyneiden työpäivien jalkoihin, mutta kuntoutuksen innostamana Räty palasi lenkkipolulle. Kun hän huomasi, että kehitystä alkoi tapahtua, motivaatio kasvoi entisestään. Sitten Rädyn vaimo houkutteli vielä mukaansa uimahallin vesijumppiin.
”Oli hienoa löytää liikuntalaji, jota todella haluaa harrastaa niin, että sille myös varaa riittävästi aikaa”, Räty kertoo.
Ylikuormittumisen merkkejä ilmaantuu toisinaan edelleen. Ne Räty huomaa nykyään heti. Leposyke alkaa nousta, keskittymiskyky katoaa, mieliala laskee ja olo tuntuu kaikin puolin tukalalta.
”Silloin lähden uimahalliin tai reippaalle lenkille. Kun saan ylikierrokset pois kehostani, huomaan vaikutuksen välittömästi.”
Eikä vaikutus näy pelkästään voinnissa vaan myös työssä.
”Ennen ajattelin olevani tehokas, kun tein 12 tunnin työpäiviä. Nykyisin sellaiseen ei ole tarvetta, koska pystyn keskittymään hyvin. Näin työt tulee hoidettua ilman, että työpäivää tarvitsee venyttää.”
Muitakin käytännön apukeinoja Kiila-kuntoutuksesta jäi käyttöön.
”Lastensuojelutyössä tulee vääjäämättä eteen henkisesti rankkoja tilanteita. Silloin on osattava pysyä rauhallisena. Nyt tiedän, miten esimerkiksi hengitystä hyödyntämällä saan rauhoitettua itseni ennen kuin tunteet ottavat vallan.”
Jaksaminen on yhteiskunnallinen asia
Mistä sitten tietää, että voimavaroja on riittävästi? Räty huomaa sen herkästi omasta olostaan.
”Kun toimintakyky on hyvällä tasolla, ideoita riittää ja olo tuntuu energiseltä. Se taas vaatii riittävästi palautumista.”
Kiila-kuntoutusta Räty suosittelee oikeastaan jokaiselle.
”Myös yhteiskunnallisesti pitäisi ymmärtää, että kun sijoitetaan ihmisten hyvinvointiin, se maksaa itsensä kyllä takaisin. Ei välttämättä heti, mutta pitkällä aikavälillä kyllä.”
Yksi kehitysehdotuskin häneltä löytyy.
”Olisi hienoa, jos muutaman vuoden jälkeen olisi seurantakäynti, jotta kuntoutuksessa esiin nousseet asiat eivät ajan myötä unohtuisi. Kun tietää, että yhteinen välitilinpäätös on tulossa, voimavaroja ylläpitävistä tavoista olisi helpompi pitää kiinni.”
Apua maksuttomasta Kiila-kuntoutuksesta
Onko sinulla esimerkiksi selkä- tai muita kipuja, uupumusta tai muita terveydellisiä haasteita, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseesi? Kiila on oiva lisä työterveyden toimien tueksi. Kiilaan voivat hakea alle 67-vuotiaat työntekijät ja yrittäjät.
Kuntoutus tarjoaa sinulle uutta motivaatiota ja voimavaroja työelämän haasteiden kohtaamiseen.
