Näin ylläpidät ja parannat työkykyä liikunnalla
Ihminen on luotu liikkumaan. Keho voi hyvin, kun ihminen pysyy aktiivisena. Nykyisin sekä aikuiset että lapset istuvat ison osan päivästään ja arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Useissa ammateissa koko työpäivä vietetään istuen, toisilla aloilla taas työ voi olla fyysisesti hyvinkin kuormittavaa. Fyysisesti kuormittavakin työ on kuitenkin usein yksipuolista ja kehoa kuluttavaa ja vaatii vastapainokseen aktiivisuutta ja fyysisen kunnon ylläpitoa myös vapaa-ajalla.
Ihminen on kokonaisuus, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli kulkevat käsi kädessä, näin on myös työkyvyssä. Jos fyysisellä puolella on ongelmia, heijastuvat ne usein myös psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen esimerkiksi ahdistumisena tai masentumisena. Sama toimii myös päinvastoin, ongelmat psyykkisellä tai sosiaalisella puolella saattavat tuntua kehossa fyysisinä oireina, esimerkiksi niska-hartiaseudussa tai selässä.
Fyysiseen toimintakykyyn ja suorituskykyyn voimme vaikuttaa omilla elintavoillamme ja arjen valinnoillamme. Fyysisen toimintakyvyn kohentuminen heijastuu positiivisesti myös psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.
Arki- ja hyötyliikunnan suuri rooli
Fyysinen toimintakyky kohenee liikunnan avulla. Liikuntaa voidaan jakaa arki- ja hyötyliikuntaan sekä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ja kuntoiluun. Arki- ja hyötyliikunnalla on tärkeä osa päivittäisen liikunta-annoksen keräämisessä.
Kaikki mahdollisuudet liikunnan lisäämiseen kannattaa ottaa käyttöön: kannattaa käyttää portaita hissin sijaan, kannattaa kävellä tai pyöräillä autoilun sijaan aina, kun se on mahdollista. Kotipihaltakin voi löytyä lumitöitä tai puutarhatöitä, jotka lasketaan hyötyliikunnaksi. Jos fyysinen kunto on heikko, lähtee se kohoamaan jo hyötyliikuntaa lisäämällä. Samalla istumiseen käytetty passiivinen aika vähenee, mikä edistää terveyttä hyväkuntoisillakin ihmisillä.
Hyväkuntoiset ihmiset tarvitsevat hieman rasittavampaa liikuntaa kunnon kohottamiseksi. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto kohenee kestävyystyyppisellä liikunnalla, jossa tulee hiki ja jossa hengästyy. Kestävyysharjoittelun lisäksi on tärkeä harjoittaa myös lihasvoimaa, vartalon hallintaa ja liikkuvuutta.
Lihasvoimaharjoittelua voi tehdä hyvin monella tavalla. Perinteisin tapa on lähteä kuntosalille tekemään vastusharjoittelua. Vaihtoehtoisesti lihasvoimaa voi harjoittaa myös oman kehon painolla tai pienillä, kotikäyttöönkin soveltuvilla välineillä, esimerkiksi kuminauhoilla ja käsipainoilla.
Vartalonhallinta- ja liikkuvuusharjoitteet kytkeytyvät usein yhteen kestävyys- tai lihasvoimaharjoittelun kanssa ja voivat olla osa alku- tai loppuverryttelyä. On myös mahdollista tehdä liikkuvuus- ja vartalonhallintaharjoitus omana harjoituksenaan esimerkiksi kehonhuolto- tai joogatunnilla tai kotona voimistellen ja venytellen.
Liikunta lievittää stressiä ja helpottaa nukahtamista
Työssäkäynti vie ihmiseltä aina osan päivittäisistä voimavaroista. Jos fyysinen kunto on heikko, työn kuluttama osuus voimavaroista on suuri eikä työn jälkeen jaksa enää nauttia vapaa-ajasta. Fyysistä kuntoa kohentamalla kohennetaan siten työkyvyn lisäksi myös vapaa-ajan laatua. Positiivisessa nousukierteessä liikunta lisää työkykyä, jolloin työ tuntuvat kevyemmältä ja vapaa-ajalla jaksaa paremmin tehdä mukavia asioita.
Laadukas vapaa-aika taas helpottaa työn rasituksesta palautumista ja antaa voimavaroja kehittää fyysistä kuntoa edelleen. Liikunta lievittää myös stressiä, helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua, mikä näkyy vireystason nousuna ja jaksamisen lisääntymisenä sekä työssä että vapaa-ajalla.
Työura kestää jopa yli 40 vuotta ja kuluttaa elimistöä tänä aikana monin tavoin. Eläkevuosiin saakka terveenä ja hyväkuntoisena selvitäkseen kannattaa fyysisestä kunnosta pitää huolta koko työuran ajan.
