Nepsy-nuoren kuormituksen säätely – psykologi kertoo, mikä auttaa

Nepsy-piirteisenä eläminen neurotyypillisille suunnitellussa maailmassa saattaa olla kuormittavaa. Psykologi Jemina Palonki kertoo, miten nepsy-nuori voi säädellä kuormitusta arjessaan.

Kuvittele eteesi lasipurkki, jota täytetään pienillä helmillä. Nuo helmet ovat kaikki se, mitä yhden päivän aikana tapahtuu ja mistä kuormitus koostuu. Kuormituksen säätely on puolestaan sitä, että helmiä otetaan pois tai ei laiteta purkkiin lainkaan.

Coronarian psykologi Jemina Palonki nimeää esimerkin kuormituskupiksi.

”Nepsy-nuorilla kuormituskuppi täyttyy herkemmin, koska heidän aivonsa toimivat rakenteellisesti eri tavalla kuin neurotyypillisillä”, Palonki selventää.

Minkälaisia keinoja nepsy-nuori voi sitten käyttää kuormituksen säätelyyn?

Huomaa kuormittumisen merkit

Kuormituksen säätely on tärkeää kaikille, mutta neuromoninaisille se on erityisen tärkeää, sillä nepsy-piirteisen stressitaso nousee herkästi esimerkiksi aistiärsykkeistä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Jotta kuormitusta voisi säädellä, sen merkit on ensin tunnistettava.
 
”Liiallinen kuormitus voi tuntua valtavana väsymyksen tai jopa uupumuksen tunteena. Toisena hetkenä kuormitus voi oireilla esimerkiksi ahdistuksena tai ärtymyksenä. Saman päivän aikana on mahdollista humpsahtaa ylivirittyneisyydestä alivirittyneisyyteen”, Palonki avaa.

Nepsy-piirteisille myös tunneromahdukset eli niin sanotut melttarit ovat monesti tuttuja. Kun kuormittumista ei säätele ja sitä alkaa kertyä, rasitus purkautuu lopulta itkuna, raivokohtauksena tai voimakkaana ahdistuskohtauksena.

”Lisäksi melttarit ovat itsessään valtavan kuormittavia. Eihän kukaan halua saada vaikkapa raivokohtausta sosiaalisessa tilanteessa, koska jälkeenpäin siitä syntyy lisää stressaavia ajatuksia ja tunteita.”

Tunnista kuormittavat tekijät

Kun kuormittavat tekijät tunnistaa, on helpompi lähteä rajaamaan niitä. Siksi on hyvä miettiä, minkälaisia ja miten paljon helmiä kuormituskuppiin päivän aikana tippuu.

Nepsy-nuorilla kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi ympäristön ärsykkeet, kuten erilaiset äänet, valo tai ympärillä näkyvä liike.

Myös sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa, sillä omaa käytöstään saattaa joutua miettimään enemmän kuin neurotyypillinen ihminen. Nepsy-nuori voi päivän aikana pinnistellä esimerkiksi sen suhteen, mitä hän voi sanoa ja miten hänen kuuluu toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, jotta tulisi täyttäneeksi sosiaaliset normit.

”On hyvä muistaa, että tekeminen ei ole ainoa kuormituksen aiheuttaja. Myös tunteet ja ajatukset täyttävät kuppia”, Palonki lisää.

Ennakoi ja rajaa

Kuormituksen säätelyn kannalta oleellista on suunnitella etukäteen, minkälaisen päivän itselleen rakentaa. Mitä päivä pitää sisällään? Miten aistiärsykkeitä voi sen aikana hallita? Kuinka paljon kuormittavia asioita on päivässä? Entä voisiko niitä rajata jo etukäteen?

Palonki antaa esimerkin:

”Jos koulupäivä sisältää paljon sosiaalisia kontakteja, voisiko koulun jälkeen olla hetken yksikseen sen sijaan, että lähtee heti kavereiden kanssa viettämään aikaa.”

Huolehdi perustarpeista

Yksinkertaisimmillaan kuormituksen säätely on perustarpeiden huomioimista. Jos perustarpeet eivät täyty, pelkästään se kuormittaa valtavasti.

”Voi hyvissä ajoin pohtia esimerkiksi sitä, missä kohtaa päivää syö ja onko välipalaa mukana, jos ei pääsekään syömään suunnitellusti”, Palonki vinkkaa.

Tauota riittävästi

Kuormituksen säätelyn kannalta yksi tärkeimmistä asioista on se, että palautumista tapahtuu riittävästi päivän aikana, ei vasta sen päätteeksi.

Siksi on hyvä pohtia, miten palauttavat tauot mahtuisivat arkeen ja miten niitä voisi rytmittää aikatauluun. Lisäksi kannattaa testailla, minkälainen on hyvä ja itselle sopiva tauko.

Kun joku toinen palautuu parhaiten kuunnellen musiikkia omissa oloissaan, toiselle toimivampi keino on lähteä liikkumaan luontoon.

”Jos esimerkiksi sosiaaliset tilanteet kuormittavat, tauon voi pyrkiä pitämään ympäristössä, jossa saa olla rauhassa tai jossa on vähemmän hälyä ja muita aistiärsykkeitä”, Palonki sanoo.

Kuormituksen säätelyn kannalta yksi tärkeimmistä asioista on se, että palautumista tapahtuu riittävästi päivän aikana, ei vasta sen päätteeksi.

Minimoi aistiärsykkeet apuvälineillä

Aistiärsykkeitä ei voi täysin poistaa, mutta ärsyketulvaa voi pyrkiä minimoimaan. Siinä auttavat erilaiset välineet, joilla aisteja voi suojata häiritseviltä ärsykkeiltä.

Melua, hälinää ja erilaisia ääniä voi rajata pois vastamelukuulokkeilla. Huppu helpottaa silloin, kun ympärillä näkyvä liike kuormittaa. Valoärsykkeitä voi minimoida aurinkolaseilla.

”Kuormituksen säätelyssä auttaa jo se, että muistaa pitää apuvälineitä mukanaan, jotta voi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan turvautua niihin”, Palonki sanoo.

Säätele informaatiotulvan määrää

Ympäristöärsykkeiden lisäksi kuormitusta kertyy informaatiosta, siksi esimerkiksi kännykän käyttöön on hyvä kiinnittää huomiota.

”Ruutu pitää aivot aktiivisena ja kuormittaa kaikkia aisteja, kun nopeasti vaihtuvaa ja tunnepitoista informaatiota tulee nopealla tempolla”, Palonki sanoo.

Muista, että kivatkin asiat kuormittavat

Myös positiiviset asiat nostavat stressitasoa – sitä ei vain aina muista tai heti huomaa.

”Nepsy-piirteinen uppoutuu herkästi itselleen mielekkäisiin asioihin. Haasteena on, että uppoutumisen aikana rasittumista ei välttämättä huomaa. Siksi myös kivojen asioiden aikana on muistettava tauottaa tekemistä.”

Opettele tunnesäätelyn ensiapukeinot

Joskus eteen tulee tilanteita, kun hyvistäkin säätelytaidoista huolimatta kuormittuu.

TIPP-taitojen eli tunnesäätelyn ensiapukeinojen avulla voi rauhoittaa itseään, kun huomaa esimerkiksi ahdistuvansa tai ärtyvänsä. TIPP-termi muodostuu englanninkielisistä sanoista temperature, intense exercise, paced breathing ja paired muscle relaxation.

Ensimmäisellä viitataan kehon lämpötilan nopeaan muuttamiseen, jolloin huomio siirtyy hankalasta tunteesta kehon aistituntemukseen.

”Voi laittaa esimerkiksi kädet jääkylmään veteen tai syödä jääpaloja, jolloin mieli keskittyy hetkeksi muuhun”, Palonki sanoo.

Intense exercise tarkoittaa intensiivistä liikuntaa, kuten muutaman minuutin kyykkäämistä tai punnertamista, jolloin syke nousee ja voimakas tunnereaktio vaimenee.

Ensimmäinen P eli paced breathing tarkoittaa hengitysharjoitusta, jossa sisään- ja uloshengityksiä lasketaan. Näin mieltä hämätään keskittymään tunnetilan sijaan hengitykseen.

Viimeinen P taas tarkoittaa sitä, että lihaksia tai tiettyjä lihasryhmiä vuoroin jännitetään ja rentoutetaan.

Hae apua arjen kuormituksen säätelyyn

Nepsy-diagnoosin saaneille nuorille suunnattu yksilöllistä tukea tarjoava Oma väylä -kuntoutus on hyvä vaihtoehto, kun kuormituksen säätelyyn kaipaa tukea.

”Kuntoutuksessa voi pysähtyä pohtimaan vaikkapa sitä, minkälaiset asiat omassa arjessa kuormittavat ja mitkä puolestaan palauttavat”, Palonki kiteyttää.

Kelan tukema Oma väylä -kuntoutus kestää 12 kuukautta. Se sisältää sekä yksilötapaamisia että ryhmätapaamisia.