Nepsy-oireet ja elämänhallinta nuorella aikuisella

Lue asiantuntijamme käytännönläheiset vinkit nepsy-nuorille arjen rutiinien helpottamiseksi.

Hanna-Maija Simola on ollut sairaanhoitajana noin 20 vuotta ja työskennellyt nuorten ja neuropsykiatrian parissa. Hanna-Maija työskentelee Coronarialla Oma väylä -kuntouttajana. Oma väylä -kuntoutus on suunnattu ADHD, ADD, tai autisminkirjon diagnoosin saaneille 16–29-vuotiaille nuorille. Kuntoutus on Kelan kustantamaa.

Saimme kokeneelta Simolalta vinkkejä nepsy-nuorten arjen hallintaan ja siihen mitkä ovat parhaita arjen rutiineja nuorille.

”Paljon tulee kyselyitä, että mikä se Oma väylä on, miten ja missä sitä tehdään, mistä kaikesta se koostuu. Mielestäni Kela on ajan hermolla, sillä apu arjen hallintaan kiinnostaa diagnoosin saaneita nuoria”, Simola kehuu.

Nepsy-oireiset nuoret hyötyvät suuresti pienistäkin avusta oman arkensa hallintaan. Mitä käytännönläheisempi neuvo, sitä parempi. Simolan lopputavoite on tehdä itsensä täysin tarpeettomaksi niin, että nuori suoriutuu arjesta itsenäisesti. Alkuun voi päästä esimerkiksi näillä neuvoilla.

Tee kauppalista

”Monilla voi olla haasteita kaupassa käynnissä, joten teemme kauppalistan yhdessä. Käymme myös yhdessä kaupassa. Kauppalistan voi tehdä esimerkiksi kahdeksi seuraavaksi viikoksi. Sen voi aloittaa käymällä ensin läpi ruokareseptit, ja niihin tarvittavat ainekset”, Simola kertoo.

Valmistaudu kunnolla

”Valmistautuminen on kaiken A ja O. Käymme yhdessä läpi mitä kaikkea esimerkiksi hammaslääkäriin meneminen pitää sisällä. Ensin varataan vastaanottoaika. Sitten mietitään pitääkö sitä ennen käydä suihkussa? Monenko aikaan kotoa pitää lähteä, jotta varmasti ehtii ajoissa paikalla?”, Simola sanoo.

Fokusoi

”Älä yritä kaikkea kerralla, mieti tärkeysjärjestys. Moni nepsy-oireinen nuori on saanut aiemmin palautetta, että ei osaa tai on laiska. Kun mielessä on miljoona asiaa, on vaikea päättää mihin asiaan tarttua ensimmäisenä. Autamme yhdessä miettimään mihin asiaan tartutaan ensin ja mihin seuraavaksi”, Simola neuvoo.

Rakasta rutiineja

”Usein unirytmi voi olla sekaisin. Siihen auttaa se, että käymme yhdessä läpi mitä ovat iltarutiinit. Silloin olo on päivällä virkeämpi. Toisto on hyväksi. Muistilistat, lukujärjestykset, ajastukset ja viikko-ohjelmat ovat suosittuja. Pohdimme yhdessä myös ruokarytmiä. Lautasmalli on edelleen toimiva malli. Uusia ruoka-aineita voi lisätä listalle pikku hiljaa totutellen”, Simola ehdottaa.

Tunnista kuormitus

”Kuormittuminen ja stressaantuminen ovat nuorille tyypillisiä. Mietimme yhdessä mistä kaikesta kuormittuminen arjessa tulee. Tuleeko se piikkinä vai kertyykö se pitkän ajan kuluessa. Tunnistamme tilanteita, joissa ylikuormittuminen tyypillisesti tulee. Mietimme keinoja niiden ennaltaehkäisyyn. Toisilla auttaa, kun menee yksin hiljaiseen tilaan tai tekee jotain itselle mieleistä kuten pelaa tietokoneella tai lähtee liikkeelle”, Simola listaa.

Löydä motivaatio

”On tärkeää miettiä miksi arjenhallinta on hyväksi. Usein löydämme yhdessä motivaation siihen, että miksi kannattaa elää säännöllisessä rytmissä. Palkintona voi esimerkiksi olla se, että monien asioiden hoito sujuu paremmin. Ne asiat mihin nuori ei löydä motivaatiota, jäävät ensimmäisenä hoitamatta. Heillä on kykyä ja taitoa muutokseen, kun he kokevat asiat tärkeäksi. Opettelemme erottamaan toisistaan tilanteet: milloin minä en pysty ja milloin en halua tai jaksa. Nuoret voivat innostua helposti, mutta myös kyllästyvät äkkiä”, Simola kertoo.

Hae apua

”Muistutan nuoria, että avun hakeminen ei ole väärin. Sitä saa ja tulee rohkeasti pyytää. Apua voi pyytää esimerkiksi virastoissa asioimiseen tai hakemuksien täyttämiseen opiskelu- tai työpaikkoihin. Läheiset ja vanhemmat myös auttavat, välittävät ja ovat mukana nuoren elämässä”, Simola sanoo.

Tee välitehtäviä

”Aina ei kaikki valmistu kerralla, joten välietappeja on hyvä olla. Esimerkiksi opiskelupaikan hakemiseen voi ensimmäinen vaihe olla liitteiden täyttäminen ja vasta seuraavalla kerralla lähetetään itse hakemus. Erään nuoren arjessa siivous vaati välitehtäviä, joten sovimme, että hän lähetti minulle aina kännykällä kuvan, kun tietty kohta oli siivottu”, Simola pohtii.

Selätä aloittamisen vaikeus

”Esimerkiksi siivoaminen on hankalaa, kun nuori näkee monta siivousta vaativaa kohtaa kotona. Siinä voi auttaa yksinkertainen päätös, että aloitan aina tiskaamisesta. Olemme myös yhdessä opetelleet tiskaamista”, Simola kertoo.

Onnistumisesta iloitseminen

”Näytän asiakkailleni, että arvostan heitä. En kerro ylhäältä päin, että asiat ovat pielessä, vaan iloitsemme pienistä stepeistä matkan varrella. Kannustan nuoria sanomaan oman mielipiteen kaikesta. On ilo huomata miten onnistumisten positiivinen huomioiminen kannustaa nuorta”, Simola iloitsee.

Älä lannistu, ole armollinen itsellesi

”Moni nuori kertoo ADHD- tai ADD-diagnoosin myötä ymmärtäneensä sen miksi kaikki arjessa on tuntunut vaikealta. Treenaa aivojasi siihen, että jos jokin yksittäinen asia epäonnistuu, se on todellakin on yksittäinen asia ei sinun kokon persoonasi. Sinä et ole epäkelpo. Älä lannistu yksittäisen epäonnistumisen äärellä, se saattaa hyvinkin onnistua jo seuraavalla kerralla”, Simola motivoi.

Kohti pelkoja

”Jos esimerkiksi sosiaaliset tilanteet pelottaa, lähdemme niitä kohti pienin askelin. Voimme esimerkiksi lähteä yhdessä kävelylle, ja nuori pyytää vastaantulevalta koiran ulkoiluttajalta, että saako hän taputtaa koiraa. Sosiaalisia tilanteita voidaan ensin käydä ihan näyttelemällä läpi ja sitten vasta siirtyä reaalimaailmaan. Epämukavuusalueelle siirtyminen kannattaa”, Simola kannustaa.

Tukea vertaisista

”Vertaistuki on mahtava apua. Meidän ryhmätapaamissa nuori huomaa heti, että hän ei ole yksin ongelmiensa kanssa.  Myös läheisille löytyy omat ryhmät”, Simola sanoo.

Prosessoi rauhassa

”Tämä on tärkeää myös läheisille. Jos esimerkiksi nuorelle liikkeelle lähteminen on vaikea, se ei auta, että läheinen tulee eteiseen hoputtamaan. Anna nuoren prosessoida asia omaan – ei sinun – tahtiin. Yhdessä opitaan keinoja, joilla päästään lähemmäksi toisia”, Simola summaa.