keski-ikäinen mies juo vettä juomalasista

12.2.2024

Nielemisvaikeuden kuntoutus puheterapialla

Neurologiset sairaudet ja vammatPuheterapia

Dysfagia eli nielemisvaikeus voi vaikeuttaa ihmisen elämää monin tavoin ja laskea elämänlaatua. Coronarian nielemisvaikeuteen perehtyneet puheterapeutit voivat auttaa nielemisvaikeuden kanssa elämistä ja antaa tärkeitä ohjeita, jotka helpottavat nielemistä.

Mitä nielemisvaikeus tarkoittaa?

Dysfagiaa eli nielemisvaikeus voi liittyä moniin eriin sairauksiin ja vammoihin. Nielemisvaikeutta voi esiintyä aivoverenkiertohäiriöiden jälkitiloissa, aivovammoissa, niskanretkahdusvammoissa, etenevissä neurologisissa sairauksissa (mm. Parkinson, ALS, MS-tauti, Parkinsonismi), suun ja kaulan alueen leikkausten jälkitiloissa, toiminnallisen häiriön seurauksena sekä erilaisissa muistisairauksissa. Myös normaaliin ikääntymiseen voi liittyä muutoksia nielemisessä.

Kuinka nielemisvaikeus ilmenee?

Keskeisin nielemisvaikeuden oire on ruokailun hidastuminen ja syömisen työläys. Nielemisvaikeus ilmenee eri henkilöillä eri tavoin. Joillekin haastavinta voi olla nesteiden nieleminen, kun taas toisille esim. karkeiden, kuivien tai sitkeiden ruokien nieleminen on vaikeinta. Pureskeleminen on työlästä ja nielaisua on vaikeaa saada käynnistymään. Sairastuneet kuvaavat, että ruoka tuntuu takertuvan kurkkuun.

Ruoka menee nielemisvaikeudessa herkästi ”väärään kurkkuun”, minkä vuoksi ruokailun ja juomisen aikana tai sen jälkeen henkilöä yskittää. Toisinaan henkilöllä voi esiintyä hiljaista aspiraatiota. Hiljainen aspiraatio tarkoittaa sitä, että ruoka kulkeutuu huomaamatta hengitysteihin eikä yskimisrefleksi laukea. Henkitorveen kulkeutuva ruoka aiheuttaa ärsytystä sekä tukkoisuutta ja limaisuutta. Nielemisvaikeuteen voi liittyä toistuvia hengitystieinfektioita ja keuhkokuumetta. Vakavimmillaan nielemisvaikeus voi johtaa tukehtumiseen.

Nielemisvaikeus vaikeuttaa monilla sosiaalisiin ruokailuhetkiin osallistumista, koska sairastunut voi kokea ruokailun olevan epämukavaa, hidasta ja kömpelöä. Ruokailun yhteydessä voi olla vaikea keskittyä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kun itse nielemisvaikeus vie kaiken huomion. Nielemisvaikeuden seurauksena myös ruokavalio voi kaventua, kun henkilö alkaa vältellä vaikeasti nieltäviä ruokia. Rajoittunut ruokavalio voi johtaa ensin laihtumiseen ja myöhemmin aliravitsemukseen. Kaikkein vaikeimmissa muodoissa nielemisvaikeus voi estää suun kautta ruokailemisen, jolloin on turvauduttava letkuravintoon.

Miten meidän puheterapeuttimme voivat auttaa?

Nielemisvaikeuden hoito alkaa tyypillisesti kliinisellä arviolla. Kliininen arvio koostuu haastattelusta, sensomotorisesta tutkimuksesta ja nielemiskokeiluista eri ruuan koostumuksilla, mikäli kokonaistilanne sen sallii. Puheterapeutti ohjaa sairastunutta ja tarvittaessa hänen läheisiään muokkaamaan ruuan koostumusta sopivaksi. Puheterapeutti voi suositella nielemistä helpottavia keinoja ja harjoituksia arkeen.

Puheterapeutti seuraa osaltaan nielemisvaikeuden etenemistä ja suositeltujen keinojen vaikutusta nielemiseen. Puheterapeutti arvioi ohjattujen harjoitusten vaikutusta ja oikea-aikaisuutta.

Nielemisvaikeutta voidaan kuntouttaa myös tiiviillä kuntoutusjaksoilla. Intensiivijaksoilla keskitytään mm. sensomotoriikan vahvistamiseen eri kuntoutusmenetelmillä. Coronarialla on mahdollisuus hyödyntää Vital Stim -sähköstimulaatiota nielemisen kuntoutuksessa.

Kirjoittajat: Elsa Girod, Ranja Hassinen ja Kaisla Parkkinen

Esimerkki suppeasta nielemisvaikeuden tutkimus- ja ohjausjaksosta (3 käyntiä)

Ensimmäisellä käynnillä kartoitetaan nielemistoimintoja ja nielemisen haasteita. Puheterapeutti tekee laajan haastattelun ja kartoituksen tilanteesta.

Toisella käynnillä puheterapeutti tekee kliinisen arvion nielemisvaikeudesta. Arvioon voi kuulua esim. sensomotorinen tutkimus, erilaiset nielemiskokeet ja -kokeilut, sekä soveltuvien ruuan koostumusten selvittäminen.

Tutkimusta ei tarvitse jännittää, sillä kokeneet puheterapeuttimme ohjaavat asiakasta ja vastaavat kysymyksiin. Tutkimuksen pohjalta puheterapeutti laatii kirjallisen ohjeen, jossa käsitellään nielemiseen liittyviä tekijöitä sekä ohjataan nielemistä helpottavia keinoja arkeen.

Kolmannella käynnillä seurataan, kuinka ohjaus ja suositellut muutokset ovat vaikuttaneet nielemisvaikeuteen. Puheterapeutti voi myös antaa jatkosuosituksen työskentelystä.

Tarpeen mukaan puheterapeutti voi suositella pidempiaikaista seurantaa tai laajempaa ohjausta. Toisinaan voi olla tarpeen ohjata asiakas laajemmalle nielemisen kuntoutusjaksolle. Kuntoutusjaksojen laajuus ja tavoitteet suunnitellaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Nielemistä voidaan kuntouttaa monilla suorilla ja yksilöllisesti valituilla kuntoutusmenetelmillä.

Miten puheterapiaan pääsee?

Puheterapiakuntoutukseen voi tulla itsemaksavana tai maksusitoumuksella. Maksusitoumukset ovat tyypillisesti vakuutusyhtiöiden, hyvinvointialueiden tai Kansaneläkelaitoksen myöntämiä. Nielemisvaikeuden taustalla olevien syiden tarkempi selvittäminen ja kuvantaminen edellyttää usein instrumentaalisia tutkimuksia (esim. FEES, videofluorografia). Nämä tutkimukset toteutetaan tyypillisesti julkisella sektorilla, johon tarvitaan julkisen puolen asiantuntijan lähete.