Oma väylä -kuntoutuksessa rakennetaan vahvempaa itsetuntoa ja pureudutaan syihin arjen haasteiden takana 

Oma väylä –kuntouttaja ja sairaanhoitaja Seija Petman on ehtinyt olla kymmenien nuorten matkassa etsimässä Omaa väylää. Oma väylä -kuntoutus on ADHD ja autismikirjon 16-29 -vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen kuntoutusta nuorille, joilla on halua tehdä muutos omaan elämään.

Oma väylä -kuntoutus vaatii sitoutumista ja motivaatiota

Yhteensä 12 kk kestävän Oma väylä -kuntoutuksen lähtökohtana on sitoutunut asiakas, jolta tulisi löytyä tarpeeksi voimavaroja panostaa arjen hallintaan. Jos taustalla on liian suuria haasteita, kuten akuuttia päihderiippuvuutta, kuntoutus ei ole välttämättä oikea-aikaista.

”Hoidossa oleva päihderiippuvuus ei ole este kuntoutukselle.” Petman tarkentaa.

Jos mielenterveys on huonossa jamassa, motivaatiota ja jaksamista arjen hallintaan ei välttämättä ole. Siitä huolimatta Petman kannustaa hoitavia tahoja ohjaamaan nuoria kuntoutukseen matalalla kynnyksellä.

”Usein asiakkailta kuulee, että olisinpa kuullut tästä aikaisemmin.”

Oma väylä -kuntoutukseen haetaan Kelan kautta ja hakemuksen liitteeksi asiakas tarvitsee lääkärin B-lausunnon, jossa kuntoutustarve selvennetään. Tämä on hyvä vaihe pohtia, onko kuntoutus oikea-aikaista ja mikä kuntoutusmuoto olisi asiakkaalle sopivin. Oma väylä -kuntoutus ei ole neuropsykiatrista tai psykiatrista hoitoa vaan kuntoutusta. Mahdollinen hoitosuhde kulkeekin käsikädessä kuntoutuksen kanssa.  

Realistiset tavoitteet Oma väylä -kuntoutuksessa

Kuntoutuksen alussa asiakas määrittelee yhdessä omaohjaajan kanssa yksilölliset tavoitteet kuntoutuksen ajalle. Luonnollisesti tavoitteita on hyvin erilaisia ja ne pyritään jakamaan pienempiin välitavoitteisiin ja suurempiin tavoitteisiin. Isompia tavoitteita voivat olla esimerkiksi opiskelujen loppuun saattaminen ja sosiaalisten suhteiden parantaminen.

”16-vuotiaan nepsy-nuoren haasteet ovat hyvin erilaisia kuin 29-vuotiaan.”

3X10D-elämäntilannemittari on helppo numeraalinen mittari, joka kattaa kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueet ja toimii hyvänä työvälineenä tavoitteiden määrittelylle. Tätä mittaristoa Seija Petman hyödyntää kuntoutuksen alussa aina uuden asiakkaan kanssa.

”Kun onnistumisia arvioidaan, voi tulla myös epäonnistumisia. Nuorta on hyvä hoksauttaa, että kaikki epäonnistumiset eivät ole erityisyyttä, epäonnistumiset kuuluvat meidän kaikkien elämään. Aina mennään kuitenkin eteenpäin ja epäonnistumiset otetaan oppimiskokemuksena. Yleensä tavoitteet ovat kirkastuneet ja ollaan tyytyväisiä, että esim. kolmesta tavoitteesta yksi on onnistunut. ”

Myös Kela seuraa Oma väylä -kuntoutuksen tuloksellisuutta erilaisten elämänlaatu-, työkyky- ja mielialamittareiden avulla, jotka asiakkaat täyttävät ja palveluntuottajat raportoivat Kelalle. 

Verkostojen voima Oma väylä -kuntoutuksessa

”Tulokset näkyvät parhaimmillaan, kun nepsy-nuorta tuetaan useasta suunnasta ja kaikilla osapuolilla on yhteinen tavoite. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi hoitava taho, koulu, vanhemmat tai vaikka puoliso ovat mukana kuntoutustaipaleella.”

ADHD- tai autisminkirjon piirteitä omaavalle nuorelle kouluympäristö on poikkeuksellisen kuormittava.

”Kouluympäristö on nepsy-nuorelle kuormittava kirkkaine valoineen ja meluineen, sillä moni nepsy-nuorista kärsii aistiyliherkkyyksistä. Jos nuoren oma kuva ja kokemus itsestään on hyvin hakusessa, nuori ei ole välttämättä osaa ottaa askeleita tulevaisuuden suhteen. Tällaisessa tilanteessa nuorelle kehittyy helposti vääriä selviytymiskeinoja ja minäkuva saattaa vääristyä. Usein esimerkiksi opiskelut ovat vaarassa keskeytyä.”

”Tällaisissa tilanteissa verkostopalaverit ja yhteistyö koulun kanssa on tärkeää. Tavoitteena onkin, että ennemmin jatketaan koulua erityisjärjestelyin, kuin lopetetaan koulu kokonaan.”

Työelämän haasteissa taas kirkastetaan ammatillista suuntaa ja toisinaan alanvaihtokin voi olla sopiva vaihtoehto.

”Nuoren ei tarvitse sopeutua ihan kaikkeen vaan yhteiskuntakin voi tulla vastaan, tarvitaan vain yhteinen ymmärrys nuoren haasteista ja tuen tarpeista.”

Juurisyyt arjen haasteiden takana

Ensimmäinen askel Oma väylä -kuntoutuksessa on saada aikaan nuorelle kokemus siitä, että hänet kuullaan. Toinen askel on tehdä nuoren olemassa olevat vahvuudet ja haasteet näkyviksi. Tärkeää on lähteä selvittämään ongelmien juurisyitä. Usein kasaantuneiden haasteiden taustalla on nuoren huono itsetunto ja sitä myöten vääristynyt käsitys kyvyistään ja taidoistaan. Huono itsetunto voi olla myös syy, miksi nuori ei uskalla tai ole uskaltanut pyytää apua ajoissa.

”Jotta käytännön haasteita päästään korjaamaan, nuorella pitää olla tunne, että hän pärjää ja osaa, eikä ole syytä luovuttaa. Itsetunnon parantuessa myös käytännön haasteet lähtevät yleensä korjaantumaan.”

Itsetunto sisältää pystyvyyden tunteen lisäksi ymmärrystä omista voimavaroista ja millaisista asioista rasittuu. Kun näitä asioita saadaan kuntoon, positiivinen kierre on valmis ja voimavaroja alkaa vapautumaan myös arjen hallintaan. Tällöin käytännön onnistumiset alkavat näkymään, esimerkiksi opiskelut saadaan loppuun ja sosiaaliset suhteet paranevat.

”Kun juurisyyt löydetään leikkaamalla yksi juuri, aukeaa usein monta versoa!”

Onnistumisia elävästä elämästä

Usein Oma Väylä -kuntoutuksen myötä asiakkaan elämänhallinta ja taloudenhoito paranee. Lisäksi asiakkaalle annetaan työkaluja arkeen: haasteet voidaan jäsennellä ja lokeroida. Sitten niitä lähdetään purkamaan yksi kerrallaan. Tämä tuo rauhan asiakkaalle.

Itsetunnon parantuessa koululle ja esimerkiksi työympäristölle uskalletaan kertoa omista toiveista ja tunteista. Tällöin ymmärrystä tulee myös ulkopuolelta ja ristiriidat ja kuormittavuus vähenevät.

”Oman kokemukseni mukaan nuoret keskeyttävät opintoja vähemmän kuntoutuksen myötä. Tukitoimia on löydetty ja opinnoille on saatu lisäaikaa.”

Kuntoutuksen loppupuolella nuorelle tehdään aina jatkosuunnitelma ja asiakas voi jatkaa esimerkiksi NUOTTI-valmennukseen, ammatilliseen kuntoutukseen tai psykoterapiaan. Oma väylä -kuntoutuksen jälkeen järjestetään myös seurantatapaamiset, joissa käydään läpi, onko Oma väylässä rakennetulla polulla jatkettu.  

”Luottamus elämään on hienointa mitä asiakkaissa näkee. Ja, että he hoksaavat, että on ihmisiä, jotka ovat heidän puolellaan.”