27.8.2018

Opas vanhemmille lasten median käyttöön

Psykologia

Monille tuoreille ekaluokkalaisille hankitaan nyt ensimmäisiä puhelimia, ja hieman isommat koululaiset viettävät iltapäivisin aikaa yksin kotona älylaitteilla pelaillen ennen vanhempien töistä tuloa. Television, pelien ja sosiaalisen median käytöstä on hyvä olla pelisäännöt ja vanhempien tulee olla perillä lastensa median käytöstä.

Uuden vuosituhannen lasten lapsuus ja kasvattaminen ovat muuttuneet merkittävästi median myötä. Haasteita voi tuoda erityisesti se, että vanhemmat eivät ole kasvaneet samankaltaisen median parissa ja heidän oma ymmärryksensä ja median käyttönsä poikkeavat paljon lasten ja nuorten median käytöstä.

Media voi merkitä eri asioita vanhemmalle ja lapselle. Se voi tarkoittaa vanhemmalle mitä tahansa kommunikoinnin muotoa mukaan lukien lehdet ja kirjallisuuden. Tässä tekstissä keskitytään kuitenkin digitaaliseen mediaan, johon kuuluu television ja radion lisäksi sosiaalisen median käyttö erilaisilla verkkoon kytkettävillä laitteilla.

Lapsen median käyttöä tutkiessa on huomioitava, että nykyajan lapsi syntyy valmiiseen mediaympäristöön. Perinteinen media, johon kuuluvat televisio ja lastenohjelmat, ovat vain pieni osa tätä. Lisäksi siihen kuuluvat pelit, sosiaalinen media ja muut sovellukset. Media on niin kokonaisvaltaisesti osana lapsen arkea, ettei ihmekään, että sen terveysvaikutteista lapsen kehitykseen ollaan huolissaan.

Myös mediavälineet ovat välittömästi tarjolla lapselle, joka tottuu tietokoneen lisäksi tabletin ja älypuhelimen käyttöön. Vanhemman voi olla hankala ymmärtää lapsen median käyttöä. Usein vaikeuksia vanhemmalle voi aiheuttaa se, että vanhempi ei pysy median kehityksen tai sosiaalisen median käytössä mukana, vaan nuori on aikuista aina askeleen edellä. Entisestään haastetta tilanteeseen tuo se, että media kehittyy nopeammin, kuin tutkijat ehtivät tutkia sen vaikutuksia lapsiin.

Parhaimmillaan mediaympäristö voi rikastuttaa lapsen elämää, ja se tuo perheen yhteen viettämään laatuaikaa esimerkiksi pelien, ohjelmien tai elokuvien parissa. Usein media voi tuoda päivään järjestystä: koulupäivä alkaa syömällä aamupala piirrettyjen parissa, koulupäivän jälkeen pelataan Playstationia kavereiden kanssa ja odotetaan ruoan valmistumista. Tämän vuoksi voi olla eduksi, että perheessä on vain yksi televisio. Mikäli lapsilla on omat televisiot, se voi johtaa lasten ja aikuisten eristäneisyyteen ja lapsi saattaa altistua haitallisen sisällön katsomiseen, kun vanhempi ei ole valvomassa.

Miten ja miksi vanhemman tulee tukea lapsen median käyttöä

Median käytöllä on niin kognitiivisia, sosiaalisia, emotionaalisia kuin terveydellisiä vaikutuksia. Vanhemmat näyttävät erityisesti tietä siinä, mihin tarkoitukseen mediaa käytetään. Kehittyessään lapsi havainnoi, kuinka vanhemmat tai sisarukset käyttävät mediaa, ja tämä tekee median käytöstä normin kasvavalle lapselle. Vaikka nuoretkin lapset näyttävät päällisin puolin taitavilta median käyttäjiltä, he ovat silti vielä kehittyvässä vaiheessa. Tällöin tarvitaan aikuista tukemaan ja ohjaamaan, mihin mediaa käytetään ja hyödynnetään. Tämän vuoksi on otettu käyttöön yhä useammin termi mediakasvatus. Onnistuneen mediakasvatuksen myötä lapsi käyttää mediaa turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä osaa tarkastella sisältöä kriittisesti. Vanhemman tulee olla lapsensa suojelija myös median käytössä.

Vaikka median käytössä keskitytään usein sen kielteisiin puoliin, on muistettava sen hyödyt. Media voi auttaa oppimisessa: matematiikka tai lukemaan oppiminen voivat tuntua helpommalta ja hauskemmalta pelien avulla. Media tarjoaa välineitä mielikuvituksen rikastuttamiseen ja leikin monipuolistamiseen. Keskustelujen aloittamiseen voi saada inspiraation mediasta: lapsi näkee uutta ja aloittaa siitä keskustelun vanhempien, sisarusten tai ystävien kanssa. Media voi tarjota lapsillekin rentoutumista ja rauhoittumista: esimerkiksi lastenohjelmat voivat olla rauhoittumisen väline pitkän päivän jälkeen.

Mikä kuuluu hyvään mediakasvatukseen?

Tiedosta lapsen ikä ja selvitä, mikä vaikutus medialla on tämän ikäisen lapsen kehitykseen.
Aseta aikuisena selvät rajat, millä sivuilla saa käydä ja mikä on sopivaa katsottavaa.
Lapsen persoonallisuus ja taustat vaikuttavat siihen, kuinka he tulkitsevat mediaa. Millainen sisältö sopii sinun lapsellesi ja paljonko häntä tulee ohjata sen kanssa?
Mieti kohtuullinen raja, kuinka paljon nuoren, kognitiivisesti ja emotionaalisesti kehittyvän lapsen, on tarpeellista käyttää mediaa päivän aikana.
Näytä mallia: jos olet itse jatkuvasti puhelimella tai pöytätabletilla, lapsi oppii saman tavan.
Muista: mediaa ei tule käyttää jatkuvana viihdykkeen välineenä. On lapsen eduksi, että hänellä on välillä tylsää ja tekeminen keksitään omin neuvoin.

Lapsille sopimattomat sisällöt

Sopimattomia sisältöjä lapselle ovat väkivalta, voimakas kauhu, seksuaalinen konteksti ja järkyttävät katastrofit sekä onnettomuudet. Toisin sanoen sopimatonta on sisältö, jota lapsi ei pysty käsittelemään yksin ilman aikuisen apua, tai mikä ei kuulu turvallisesti hänen ikäänsä tai kehitykseen. On hyvä tiedostaa, että suositusten "sallittu kaikenikäisille" ja "sallittu yli 7- vuotiaille" välillä on suuri ikäharppaus, jossa lapsi käy läpi suuria kehitysmuutoksia. Näissä tilanteissa vanhemman on erityisen tärkeää vahtia pelin tai ohjelman sisältöä.

Keskustelu lapsen ja nuoren kanssa on tärkeä lähtökohta lapsen mediakäyttäytymiselle. On hyvä keskustella siitä, mitä mediaa lapsi on päivän aikana käyttänyt ja miten se on tapahtunut. Lasta ei voi suojella kaikelta haitalliselta materiaalilta, joten on tärkeää käydä läpi millä sivuilla on käyty tai mitä materiaalia on katsottu. Lapsen on usein hankala ottaa itse vaikeita asioita esille ja tämän vuoksi aikuisen on aloitettava keskustelu. On tärkeä olla tuomitsematta ja syyttelemättä lasta, vaikka tämä olisikin eksynyt iälleen sopimattomalle sivulle. Tärkeintä on käydä keskustelun avulla rauhallisesti läpi materiaalia, jota lapsi on nähnyt ja selventää lapselle, miksi se ei ole hänen iälleen sopivaa. Voimakas reaktio voi johtaa siihen, että lapsi ei jatkossa halua jakaa kokemuksiaan vanhemman kanssa tai valehtelee siitä. Huomioi, että jo nuoret lapset tietävät miten käydä nettisivuilla jättämättä jälkiä selaimen historiatietoihin.

Kehitysvaiheita

Alle 3-vuotiaat lapset

2–3 ikävuoden jälkeen alkaa ymmärrys, että televisiossa tai pöytätabletilla nähdyt hahmot eivät ole todellisuutta.
Voivat päätellä asioita pienienkin yksityiskohtien perusteella, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin.
Eivät kykene seuraamaan monimutkaista juonenkulkua.
Jotkut ohjelmat voivat olla hyvin hämmentäviä tai jopa pelottavia vaihtuvien äänien ja kuvien takia.

Leikki-ikäinen

Visuaalisuus on tärkeässä roolissa, ja pelottavat kuvat saattavat jäädä kummittelemaan pitkään lapsen mieleen.
Mielikuvitus on vahva ja tämän vuoksi mediassa nähdyt asiat jatkuvat leikeissä.
Maailmanhahmotus parantuu, ja fakta aletaan erottaa fiktiosta.
Leikki-ikäinen lapsi ottaa ensi askelia moraalisessa kehityksessä, ja lastenohjelmien sekä pelien tulisi tukea tätä kehitystä.

Alakouluikäinen

Television katselu vaikuttaa suuresti lapsen sosiaaliseen käyttäytymiseen: television katselu on pois sosiaalisten taitojen kehittämisestä.
Etsii aktiivisesti tietoa eri medioista ja luottaa helposti sen tarjoamaan sisältöön.
Kielellisesti kehittynyt, ja alkaa ymmärtämään huumoria ja sarkasmia hyvin.
Internetin eri sovellusten mainosten vaikutukset eivät ole selviä, ja tarvitsee tähän tukea vanhemmalta.
Moraaliset näkökulmat voivat olla vielä alkeellisia, minkä vuoksi esimerkiksi sankarihahmojen toimintaa ei aina kyseenalaisteta.