Puuttuvat äänteet haltuun – verkkokuntoutuksen mahdollisuudet

Äännevirheitä kuntouttaessa puheterapeutti laatii yksilöllisen kuntoutussuunnitelman. Paitsi että terapeutti tukee lasta oikean ääntymäpaikan etsimisessä, on tehtävänä ohjata myös lapsen harjoittelua tukevaa aikuista. Äännekuntoutuksessa korostuu lapsen, aikuisen ja terapeutin yhteistoiminta: Coronarian uusi verkkokuntoutusohjelma tarjoaa perheelle joustavan vaihtoehdon, jossa säännöllinen äännekuntoutus toteutuu paikasta riippumatta terapeutin tukiessa taustalla.

Äännevirheillä tarkoitetaan yksittäisten äänteiden puuttumista tai niiden poikkeavaa tuottamista. Lapsi oppii äänteitä vähitellen osana puheen kehitystään, eikä 3–5-vuotiaan tarvitse vielä osata kaikkia suomen kielen äänteitä. Kuten lasten motorinen kehitys ylipäätään, myös puheessa tarvittavat motoriset taidot kehittyvät yksilöllisesti. Siksi äänteiden oppimisprosessi on jokaisella ainutlaatuinen. Useimmiten äänteet opitaan kouluikään mennessä, mutta yksittäisiä äännevirheitä esiintyy koululaisillakin.

Tyypillisimmin äännevirheitä esiintyy /r/- ja /s/-äänteissä, mutta haasteita voi olla myös esimerkiksi /k/- ja /l/-äänteiden kohdalla. /R/- ja /s/-äännevirheet ovat niin yleisiä, että niiden harjoitteluun liittyvät puheterapiaresurssit vaihtelevat paikkakuntien välillä. Panos lasta tukevana aikuisena onkin ensiarvoisen tärkeää äänneharjoittelussa. Harjoitteluun rohkaiseminen ja onnistumisen kokemukset kannustavat lasta yrittämään - innostuminen edistää harjoittelussa ponnistelua ja tulosten saavuttamista!

Miten äänneharjoittelu etenee?

Äänneharjoittelua voidaan havainnollistaa portaittain eteneväksi – seuraavalle portaalle kiipeäminen mahdollistuu, kun taito edellisellä portaalla saavutetaan. Näin yksiselitteistä harjoittelu ei toki aina ole, ja joskus uusi äänne saatetaankin löytää esimerkiksi osana tavua tai sanaa. Kotona harjoitushetkien ei aina tarvitse olla pitkiä. Parhaat tulokset saavutetaankin lyhyillä, mutta säännöllisillä harjoitustuokioilla oppimisen vaatiessa lukuisia toistoja. On olennaista pyrkiä järjestämään harjoittelu lapsen ehdoilla, jotta se olisi lapselle mahdollisimman mieluisaa. Coronarian uusi verkkokuntoutusohjelma on luotu helposti käyttöönotettavalle alustalle, joka paitsi innostaa lasta pelimäisyydellään äänneharjoitteluun, myös tarjoaa teoreettisempaa tietoa kuntoutukseen osallistuvalle aikuiselle.

Kuva1 | Äänneharjoittelun portaat

Kuunteluharjoitukset

Uuden äänteen harjoittelu alkaa kuunteluharjoituksilla, jotta opeteltava äänne tulee kuulon kautta lapselle tutuksi. Äänteen kuuloerottelussa opitaan tunnistamaan, missä sanoissa opeteltava äänne on ja missä ei. On tyypillistä, että joissain sanoissa äänteen tunnistaminen on helpompaa ja toisissa taas vaikeampaa. Jos esimerkiksi /r/-äänteen on korvannut pitkään /l/-äänteellä, voi ärrän tunnistaminen sanasta olla kuulonvaraisesti haastavaa. Harjoittelun apuna voidaan kuitenkin käyttää erilaisia mielikuvia: mitä esimerkiksi ärrän täry muistuttaa?

Äänteen harjoittelu erillisenä

Äänteen harjoitteleminen erillisenä alkaa tyypillisesti kielen liikkeisiin tutustumisesta, jotta lapsi saisi kokemuksen suun liikkeiden hallinnasta. Kielen, leuan ja huulten toisistaan erilliset liikkeet luovat pohjan äänneharjoittelulle. Peili voi olla hyvä apuväline yhteiseen harjoitteluun: sen käyttö auttaa lasta yhdistämään kuulo-, tunto- ja näköaistimuksen, mikä tekee oppimisesta kokonaisvaltaisempaa ja tehokkaampaa. Peilin käyttö voi myös lisätä harjoittelun leikkisyyttä. Verkkokuntoutuksen materiaaleihin sisällytetyt videoharjoitukset ohjaavat kotiharjoittelua: missä päin suuta on opeteltavan äänteen uusi ”koti”?

Äänteen yhdistäminen

Kun lapsi on oppinut muodostamaan äänteen erillisenä, harjoitellaan sen yhdistämistä muihin äänteisiin. Opeteltavaa äännettä voi alkuvaiheessa korostaa liukumalla äänteestä toiseen, esimerkiksi /rrraaa/ ja /aaarrr/. Tavutason portaalla harjoitellaan uutta äännettä myöhemmin myös monimutkaisemmissa tavuissa, kuten /rau/, /rul/ tai /rot/.

Opeteltavaa äännettä harjoiteltaessa erilaisissa sanoissa, on se usein helpoin tuottaa sanan alussa (esim. reppu ja riisi) ja kaksoiskonsonanteissa (esim. porras, herra). Myös jotkut konsonanttiyhtymät helpottavat ääntämistä. Äännettä vahvistavissa harjoituksissa voidaan käyttää myös epäsanoja, kuten alla olevassa tehtävässä eläinten hassuja nimiä. Kun äännettä harjoitellaan merkityksettömissä sanoissa, keskitytään pelkästään ääntämiseen. Tämä saattaa vähentää ylimääräisiä kielellisiä vaatimuksia, kuten sanan merkityksen ymmärtämistä. Huomion kiinnittäminen itse harjoiteltavaan äänteeseen, ja sen oikeaan tuottamiseen edistää harjoittelua.

Lausetason harjoittelu

Kun äänteen tuottaminen onnistuu sanatasolla, voidaan kiivetä seuraavalle portaalle lausetason harjoituksiin. Lauseet voivat aluksi olla lyhyitä ja helppoja, myöhemmässä vaiheessa pidempiä ja monipuolisempia. Vaikka harjoittelu onkin jo näin pitkällä, on tässä vaiheessa olennaista keskittyä rohkaisemaan lasta uuden äänteen käyttämisessä. Coronarian verkkomateriaaleissa tehtävätyypit ovat vaihtelevia ja leikkisiä – äännettä voidaan harjoitella esimerkiksi ratkaisemalla mystisiä salakirjoituksia!

Äänteen yleistäminen puheeseen

Äänneharjoittelun viimeisellä portaalla pohditaan äänteen yleistämistä puheeseen. Millaisia harjoittelun hetkiä ja rutiineja arkeen voisi lapsen kanssa yhdessä rakentaa? Lapsen kanssa voidaan sopia tiettyjä arjessa usein toistuvia sanoja, joissa uusi äänne pyritään aina tuottamaan oikein (esim. perheenjäsenten nimet tai lelut). Yhdessä voidaan myös sopia jokin rajattu hetki, jolloin uuden äänteen käytöstä saa muistuttaa (esim. automatkat tai ruokailutilanteet). Näissä yhdessä sovituissa hetkissä aikuinen voi kannustaa lasta sanomaan sanan uudelleen käyttämällä oikein tuotettua äännettä. Jotta varmistetaan lapsen kokemus hänen ilmaisunsa sisällöllisestä tärkeydestä, ei harjoitteluhetken ulkopuolella puheen toistuva korjaaminen kannata. Jos lapsi kuitenkin muistaa harjoitteluhetkien ulkopuolellakin käyttää uutta äännettä, sen kehuminen on ensiarvoisen tärkeää. Näin lapsi motivoituu yleistämään uuden äänteen monenlaisiin vuorovaikutustilanteisiin!

Verkkokuntoutusohjelmassa puheterapeutti avaa juuri tilanteeseen tarkoitetut harjoitukset ja kertoo tarkemmin kuntoutuksen sisällöstä. Kuntoutuksessa voi joko noudattaa seitsemän viikon äänneharjoitusohjelmaa tai tehdä puheterapeutin jakamia yksittäisiä verkossa tapahtuvia harjoituksia lähipuheterapian tueksi. Puheterapeutti seuraa harjoittelun etenemistä ja tukee harjoittelussa aina tarvittaessa. Verkkomateriaalin käyttöön liittyvät tekniset vinkit ovat koottu heti ohjelman alkuun, jotta myöhemmin voidaan keskittyä itse äänneharjoitteluun ja tehtävien tekemiseen.

Uuden äänteen yleistäminen puheeseen vie aikaa ja vaatii useita toistoja. Harjoittelun jatkaminen säännöllisesti ja sinnikkäästi on tärkeää kuntoutusjakson jälkeenkin. Iloa äänneharjoitteluun ja tervetuloa mukaan verkkokuntoutukseen!

Kirjoittanut Tuuve Nyfors