Rentoutumisen keinoin tasapainoa perheen arkeen
Nykypäivänä lapset ja nuoret ovat jatkuvan ärsyketulvan alla, mikä voi aiheuttaa lapsille kuormitusta ja stressiä. Stressi voi ilmetä eri tavoin kehossa ja mielessä lapsesta riippuen, minkä vuoksi myöskin yksilöllisten rentoutumiskeinojen löytäminen on tärkeää. Lapsi voi olla päivän aikana tai sen päätteeksi ylivirittyneessä tilassa, jolloin hermoston rauhoittamisen keinot ovat tarpeellisia.
lapselle sopivat rauhoittumiskeinot
Oman levon ja palautumisen tunteen tunnistaminen on lapsille vaikeaa ja heidän voi olla haastava hakeutua omatoimisesti rauhoittumaan. Rentoutumisen taitoa voidaan harjoitella yhdessä aikuisen kanssa. Aikuisen tehtävänä on löytää yhdessä lapsen kanssa hänelle sopivat rauhoittumisen keinot sekä ohjata ja tukea lasta niiden käyttämisessä.
Rentoutumisen hetkien ei tarvitse olla pitkiä, vaan ne voivat olla kunkin tarpeen mukaan mitoitettuja, esimerkiksi lyhyitä hetkiä koulu- tai päiväkotipäivän aikana tai sen jälkeen. Rentoutumisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa lepoa, vaan se voi olla myös lukemista, musiikin kuuntelua, piirtämistä, kaverin kanssa keskustelua välitunnilla, kevyttä liikuntaa jne. Joillakin voi olla tarve hakeutua myös hiljaisuuteen tai omaan rauhaan.
apua tunteiden ja kehollisten reaktioiden säätelyyn
Rentoutuessa keho ja mieli lepäävät. Fysiologisesti rentoutuessa keskushermosto rauhoittuu, jolloin muun muassa ääreisverenkierto lisääntyy ja sydämen syke laskee. Myös hengitystiheys laskee. Tämä kaikki parantaa unen ja levon laatua, mikä on tärkeää jaksamisen ja palautumisen kannalta. Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin tunteet, kokemukset sekä kuormittuminen voivat jäädä erilaisina tuntemuksina ja jännityksinä kehoon. Mielen tasolla rentoutuminen lisää itsetuntemusta ja auttaa lievittämään negatiivisia tunteita ja tuntemuksia kuten levottomuutta, ahdistusta ja pelkoa. Itsetuntemuksen avulla on mahdollista oppia säätelemään tunteita ja hallitsemaan kehollisia reaktioita. Tunnekuormaa olisikin hyvä oppia säätelemään jo pienestä asti. Jo pienillä lapsilla on luontainen kyky rentoutua, mutta kiireen keskellä se taito voi yksinkertaisesti unohtua.
unohdetaan kiire ja ollaan läsnä
Itse rentoutumista ajatellen tila ja ilmapiiri tulisi luoda sellaiseksi, että siinä on mahdollista rauhoittua. Rauhallinen, kiireetön ja turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen läsnäolo ovat tärkeitä tekijöitä rentoutumista harjoitellessa. Hetken ajaksi unohdetaan kiire ja keskitytään olemaan läsnä.
Aluksi aikuinen voi ohjata lasta valitsemaan itselleen sopivan rauhoittumiskeinon eri vaihtoehdoista. Erilaiset valintataulut voivat olla avuksi ohjaustilanteessa, mutta taitojen karttuessa lapsi voi oppia itse käyttämään kuvia apuna rentoutumiskeinon valinnassa. Satuhieronta on hyvä esimerkki mukavasta rentoutumis- ja vuorovaikutushetkestä, jossa kosketuksen ja kuuloaistin kautta vaikutetaan kehoon ja mieleen. Kosketuksen merkitys stressin lieventämisessä on suuri.,
rauhoittavat aistikokemukset
Eri aisteja voi hyödyntää rentoutusmenetelmiä miettiessä. Jos lapsi tarvitsee päivän aikana tai sen jälkeen hiljentymistä, voi rentoutumiskeinon valita sen mukaisesti. Kaikilla meistä on oma rauhoittumisen ”kanava”, mistä johtuen yksilöllisten keinojen tunnistaminen ja löytäminen on tärkeää.
Kosketukseen perustuvia rentoutumismenetelmiä voivat olla esimerkiksi satuhieronta ja pallohieronta. Vilttikeinussa keinuessa lapsi saa rauhoittavia aistikokemuksia liikkeen ja tuntoaistin kautta. Mielikuvaharjoitus voi olla monelle mukava tapa palautua. Myös esimerkiksi jännittävissä tai pelottavissa tilanteissa mielikuvaharjoitusten avulla voidaan suunnata ajatuksia miellyttäviin asioihin, kuten mielipaikkoihin, kivoihin tapahtumiin tai asioihin. Aikuinen voi auttaa sanoittamalla ja muistuttamalla lasta mukavista kokemuksista ja ohjata ajatuksia erilaisiin yksityiskohtiin, esimerkiksi tuoksut, äänet, ihmiset, värit jne.
Esimerkkejä rentoutumisen ja rauhoittumisen keinoista
- Tuntoaisti: pallohieronta, satuhieronta, ”vilttikeinu”
- Liikeaisti: ”vilttikeinu”, luonnossa liikkuminen, mielekäs liikunta, eläinjooga- kortit
- Kuuloaisti: satuhieronta, musiikin kuuntelu, äänikirjat, luontoäänien kuuntelu vaikka metsässä tai rannalla
- Näköaisti ja hienomotoriikka: lukeminen, piirtäminen, askartelu, käsityöt, videoiden katselu
Lopuksi: Anna itsellesi hetki aikaa. Lukiessasi tätä ota mukava asento ja keskity rauhoittamaan hengityksesi. Miltä kehosi tuntuu juuri nyt? Miltä hengityksesi tuntuu?
Rentouttavia hetkiä!
Kirjoittajat:
Laura Mäkinen, fysioterapeutti (ylempi AMK) ja
Anna Pietiläinen, toimintaterapeutti (AMK)
