Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen osa 2
Kotoutumisprosessi on tasapainottelua kolmen kulttuurin välillä. Maahanmuuttajalla on oma, yksilöllinen kulttuuriperimä kotiympäristöstään, hän elää osana suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa, jossa hän toisaalta taas kuuluu maahanmuuttajayhteisöön, joka on muodostanut oman elämäntapansa vähemmistönä Suomessa. Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaankin kykyä tunnistaa ja tiedostaa oma kulttuuri ja sen vaikutukset toimintaan, sekä ymmärrys ja halu kerätä tietoa kuntoutujan yksilöllisestä kulttuuritaustasta ja kulttuurin erityispiirteistä.
Kotoutumisen edellytyksenä ei ole se, että maahanmuuttaja omaksuu itselleen uuden kotimaansa kulttuurin täydellisesti, eikä kulttuurisella sensitiivisyydellä pyritä pehmittämään maahanmuuttajan ympärillä vaikuttavaa kulttuurista ympäristöä. Kotoutumista tukevassa työssä perusajatuksena on, että maahanmuuttaja-asiakas tuntee suomalaista kulttuuria riittävästi pärjätäkseen arkipäivässä, ja tätä kotouttamista tukevassa toimintaterapiassa voidaan edistää. Uusiin asioihin, käsityksiin ja tapoihin tutustumisen jälkeen on maahanmuuttaja-asiakkaan itsensä päätettävissä, kuinka paljon hän omaksuu itselleen suomalaisia toimintatapoja ja normeja.
Moni maahanmuuttaja kokee, että kotoutuessa uuteen maahan koko entinen elämä muuttuu näkymättömäksi ja merkityksettömäksi. Onnistuneen kotoutumisen edellytyksenä on se, että kuntoutuja voi tuntea olevansa edelleen sama henkilö kuin ennenkin, että tulee hyväksytyksi ja nähdyksi, ja että omia tietoja ja taitoja tarvitaan ja arvostetaan.
Toimintaterapiassa kerätään tietoa kuntoutujan toiminnallisesta historiasta ja kulttuurisesta ympäristöstä ja se huomioidaan osana toimintaterapiaprosessia. Tämän tiedon kerääminen on oleellisessa osassa silloin, kun työllä pyritään tukemaan kuntoutujan kotoutumista ja vahvistamaan kuntoutujan identiteettiä uudessa kotimaassa.
Arki sujuvaksi toimintaterapian keinoin
Kotoutumisessa tärkeintä lopulta on arjenhallinnan lisääntyminen jokapäiväisten toimintojen sujumisen kautta. Toimintaterapian tapaamisilla voidaan harjoitella esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä kulkemista, kalenterin käyttämistä ja ajanhallintaa sekä kartan lukemista ja lähiympäristössä liikkumista.
Uuteen kulttuuriin asettuminen vaatii kuntoutujalta paljon käytännön järjestelyjä asumisen, toimeentulon, työn, opiskelun, sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan toimintojen suhteen. Kotoutumisprosessin aikana eri toimintakokonaisuuksiin osallistuminen saattaa olla kuntoutujan toiminnalliseen historiaan verrattuna hyvinkin epätasapainossa.
Ero entisen ja nykyisen välillä on suuri esimerkiksi perheelliselle naiselle, joka saapuu maahan yksin ja aloittaa työharjoittelun ensimmäisessä työsuhteessaan, tai perheen isälle, joka työnteon sijaan on Suomessa työtön ja ottaa koti-isän roolin ja vastuun kotielämän toiminnoista vaimon käydessä koulua.
Toimintaterapialla voidaan tukea tasapainon löytämistä eri toimintakokonaisuuksien välillä sekä uusien tapojen ja rutiinien luomista, jotka tukevat vakaata elämää ja edistävät kuntoutujan kokemusta elämänhallinnasta.
Lähteet:
Castaneda, A. E.; Mäki-Opas, J.; Jokela, S.; Kivi, N.; Lähteenmäki, M.; Miettinen, T.; Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL.
Haavikko, A. 2009. Asiakassuhteen ja yhteistyösopimuksen luominen. Teoksessa Haavikko, A. & Bremer, L. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.
Haavikko, A. & Bremer, L. 2009. Maahanmuutto psyykkisenä prosessina. Teoksessa Haavikko, A. & Bremer, L. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.
Räty, M. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Minttu Räty ja Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Kirjoittaja työskentelee toimintaterapeuttina Satakunnan maakunta-alueella ja on työskennellyt toimintaterapeuttina maahanmuuttajien parissa tukien heidän toimintakykyä ja osallistumista osana onnistunutta kotoutumisprosessia.
Tämä on toinen osa kolmiosaista juttusarjaa nimeltä Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen. Juttusarja jatkuu huhtikuussa aiheella maahanmuuton vaikutukset perherooleihin ja kielen kehityksen tukeminen osana toimintaterapiaa.
