TULES-kurssilta kipinä elämäntapamuutokseen

Päivi kävi Coronarian TULES-kurssin saatuaan vinkin kurssista työterveyslääkäriltään. Sitoutuneessa ja positiivisessa ryhmässä keskusteltiin paljon, ja määriteltiin jokaiselle henkilökohtaiset tavoitteet, jotka haluaa kurssin päätyttyä saavuttaa. Päivi saavutti omat tavoitteensa tehden samalla myös elämäntapamuutoksen, joka kantaa hedelmää edelleen.

Työterveyslaitoksen mukaan joka neljännellä työntekijällä on arvioitu olevan jonkinlainen tuki- ja liikuntaelimistön sairaus tai kiputila. Tavallisimpia ovat selän ja niskan kiputilat sekä nivelrikko. Jos sairaus tai kiputila heikentää toiminta- ja työkykyä ja sitä kautta myös elämänlaatua, on hyvä hakeutua Kelan kustantamalle TULES-kurssille kuten Päivi Lithén teki.

Kesäloman alkaessa vuonna 2020 Päivi oli toiveikas, että kipeytynyt käsi saisi tarvitsemaansa lepoa ja kipu hellittäisi. Melko pian töiden alkamisen jälkeen käsi kuitenkin turposi rasituksesta ja kivut palasivat, jonka vuoksi Päivi joutui jäämään sairauslomalle.

Oltuaan noin kaksi kuukautta (2 kk) sairauslomalla, Päivi kävi työterveyslääkärillä, joka tiesi vinkata TULES-kurssista.

"Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta kuntoutuksesta, joten en tällaisesta kurssistakaan ollut tietoinen. Työterveyslääkärin vinkistä lähdin etsimään itselleni sopivaa kurssia netin kautta. Sopiva kurssi löytyi Coronaria Lahdesta. Toimipiste sijaitsi lähellä kotia ja kurssilla pystyisin käymään kotoa käsin. Lähetin hakemuksen Kelaan, ja sain melko pian myönteisen päätöksen. TULES-kurssi starttasi tammikuussa 2021", Päivi muistelee.

Omat tavoitteet saavuttamalla kohti parempaa toiminta- ja työkykyä

TULES-kurssin käynnistyttyä jokaiselle määriteltiin yksilölliset tavoitteet, jotka halusi kurssin päätyttyä saavuttaa. Tavoitteiden tulee olla mitattavia, jolloin kuntoutuksen vaikuttavuuskin voidaan todentaa. Aina tavoitteita ei ole helppo miettiä, mutta asiakkaan ja kuntoutuksen asiantuntijan yhteistyössä nämä luontevasti aina löytyy.

"Kurssin alkaessa elämässäni oli paljon asioita meneillään mm. äitini aivoinfarkti ja työstressi, joten omien tavoitteiden pohtiminen tuntui hankalalta. Coronarian fysioterapeutti Mirka Topparin avustuksella saimme lopulta useammankin tavoitteen kirjattua. Päätavoitteeni oli kurssin päätyttyä pystyä palaamaan 80-prosenttiseen työaikaan silloisen 50-prosenttisen työajan sijaan. Lisäksi halusin vahvistaa keskivartaloani ja alaraajojani sekä parantaa unen laatua. Olen aina ollut iltavirkku, ja onneksi olen lähihoitajana saanut tehdä myös iltapainotteisia työvuoroja. Käden kivut häiritsivät yöuntani isosti", kertoo Päivi.

Kurssilaiset (7 henkilöä) tapasivat yhdeksän kuukauden aikana kuukausittain yhteensä 10 kertaa. Ryhmätapaamissa keskityttiin erilaisiin teemoihin, esimerkiksi kivun syntymekanismeihin ja kivun hallintakeinoihin sekä fyysiseen aktivointiin. Luentojen lisäksi tapaamisissa tehtiin liikunnallisia harjoitteita sekä keskusteltiin. Päivi koki, että vaikka kaikilla osallistujilla oli eri vaiva, oli kurssilla pystytty ottamaan hyvin huomioon kaikkien yksilölliset tilanteet.

Päivi oli kokenut huonoa omaatuntoa siitä, että ei pystynyt käymään täysipainoisesti töissä. Ryhmäkeskusteluissa saatu vertaistuki poisti tämän tuntemuksen.   

"Yllätyin ehkä eniten kurssilta saamastani vertaistuesta. Olin itse kurssiin sitoutunut, mutta niin olivat kaikki muutkin. Kurssilaisten sitoutuneisuus ja kurssivetäjien positiivisuus saivat minutkin ajattelemaan asioista positiivisesti, vaikka kurssin alettua koin, että näinköhän saan tilanteeseeni enää tässä kohtaa elämää mitään apua. Vertaistuen myötä aloin ajattelemaan, että edetään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä sillä saa aikaan. Psyykkinen hyvinvointini parani ja kurssilta saamani erilaisten harjoitteet sekä ohjeet, ja neuvonta auttoivat vähentämään myös käden kipuja. Vaikka kroonistunut tenniskyynärpää ei täysin parane on minulla nykyään yhä useammin kivuttomia päiviä ja öitäkin olen saanut nukuttua paremmin", Päivi iloitsee.

Kurssin lähentyessä päätöstään, oli aika arvioida miten kurssin alussa asetetut tavoitteet tuli saavutettua.

Coronarian TULES-kurssi käynnisti positiivisen lumipalloefektin

Päivi koki kurssin kaiken kaikkiaan positiiviseksi. Pienessä ryhmässä kaikki olivat todella sitoutuneita saavuttamaan tavoitteensa ja kurssilla keskusteltiin paljon. Kurssilla oli paljon hyviä asioita, joista osa tuli käyttöön heti ja osa viiveellä, kuten elämäntapamuutoksessa onkin tapana. 

"Tein totaalisen elämäntapamuutoksen jo kurssin aikana eli vuonna 2021. Se, että halusin asettamieni tavoitteiden lisäksi päästä eroon myös närästyksestä, johti melkoiseen positiiviseen lumipalloefektiin. Löysin kurssilla liikunnan ilon, jonka myötä erityisesti hyötyliikunta lisääntyi. Nykyään kävelen pääasiassa kaikki matkat. Kun pitää mennä jonnekin, mietin ensin voiko sinne kävellä ja vasta sitten pääseekö sinne bussilla.  Se on ollut todella iso muutos elämässäni. Närästys poistui ja unenlaatu parani. Saavutin tavoitteeni myös keskivartalon ja alaraajojen voiman suhteen", iloitsee Päivi ja jatkaa.

Saavutin kirkkaasti myös päätavoitteeni, sillä teen tällä hetkellä 85-prosenttista työaikaa uudessa työpaikassa. Yleinen jaksamiseni on parantunut ja käden kivut ovat vähentyneet. Käden kivut eivät myöskään enää hallitse elämääni. Hoidan kättäni säännöllisesti jumppaamalla ja käymällä säännöllisesti hierojalla ja fysioterapeutilla.

Kurssilla asetettujen tavoitteiden saavuttamisen lisäksi Päivi nostaa esiin myös yhden merkittävän asian, minkä kurssi hänen elämäänsä toi.

"Olin jo kauan haaveillut työpaikan vaihdosta, koska olin työskennellyt samassa työpaikassa jo yli kymmenen vuotta.  En kuitenkaan uskaltanut hakeutua muualle. Kurssilta sain niin paljon positiivista palautetta, että uskoin itseeni ja rohkaistuin hakemaan uutta työpaikkaa. Sain uuden työpaikan, joka on edelleen samaa lähihoitajan työtä vanhustyössä, mutta työmatka lyheni merkittävästi", kertoo Päivi. 

Päivi piti kurssista niin paljon, että olisi sitä mielellään vielä jatkanutkin. Kurssi rakentui hyvin kurssitapaamisten ja itsenäisen työskentelyn suhteen. Kurssi päättyi syyskuussa 2021, ja keväällä 2022 oma vastuufysioterapeutti Mirka vielä soitti ja kysyi kuulumisia. Yksin ei jätetty kurssin päätyttyäkään.