”Tuntui, että olen hidas ja tyhmä” – Autismin kirjolla oleva Pinja löysi itsevarmuutta Oma väylä -kuntoutuksesta

Pinja Eklöv, 23, mietti vuosia, mikä hänessä oli vikana. Sitten selitys löytyi. Oma väylä -kuntoutuksesta hän sai vihdoin paitsi ymmärrystä myös tukea toivottomalta tuntuvaan opiskeluun.

Varsinkin kouluaikoina Pinja Eklövillä oli sellainen olo, ettei hän kuulunut joukkoon. Kavereita oli vaikea saada, vuorovaikutustilanteet tuntuivat hankalilta eikä opiskelukaan sujunut. Pinja huomasi tekevänsä asiat eri tavalla kuin muut ja mietti jatkuvasti, mikä oikein oli vialla.

”Tuntui, että olen kummajainen. Hidas ja tyhmä”, Pinja kuvailee.

Selitys ajatuksille löytyi, kun Pinja sai autismidiagnoosin reilu vuosi sitten. Se oli hänelle helpotus.

”Ymmärsin, ettei minussa ole mitään vikaa.”

Vihdoinkin joku ymmärtää

Diagnoosin saadessaan Pinja opiskeli kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi. Opinnot kuitenkin tökkivät. Kun asiat eivät edenneet, Pinja ei lopulta jaksanut edes yrittää. Opiskelut venyivät ja venyivät. Pian hän huomasi vetäytyvänsä kaikesta.

”Tunsin toivottomuutta. Ei ollut ketään, jolle olisin voinut puhua. Olin aivan yksin”, Pinja muistelee.

Diagnoosiin liittyvien lääkärikäyntien yhteydessä Pinja sai vinkin Oma väylä -kuntoutuksesta. Se on neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle 16–29-vuotiaalle suunnattu yksilöllistä tukea tarjoava kuntoutus. 

Aluksi Pinja oli skeptinen ja kenties hieman peloissaankin. Olisiko Oma väylästä mitään hyötyä? 

Kun hän sitten tutustui omaohjaajansa Ruutiin, mieli muuttui. 

”Koska itsellänikään ei ollut ymmärrystä itsestäni, tuntui todella tärkeältä, että vihdoin joku ymmärtää minua.”

Omalla tavalla eteenpäin 

Oma väylä -kuntoutuksen aikana Pinja löysi kaipaamaansa itsevarmuutta. 

”Ymmärsin, ettei minun edes tarvitse tehdä asioita samalla tavalla kuin muut. Voin tehdä omalla tavallani, vaikka se ei olisikaan se tavallisin tapa”, hän avaa. 

Isoin muutos oli kuitenkin se, että opiskelut nytkähtivät eteenpäin. Kuntoutuksen yksi tavoitteista oli, että Pinja saa opinnot kasaan ja voi sen jälkeen siirtyä työelämään.  

”Kävimme ohjaajani kanssa yhdessä läpi, mitä aineita vien eteenpäin. Auttoi, kun rinnalla oli ihminen, joka luotti siihen, että saan asioita hoidettua.” 

Kuntoutuksen aikana Pinja harjoitteli myös, miten toisten ihmisten antamaa palautetta voisi ottaa vastaan. 

”Aiemmin oli sellainen olo, että olen laiska ja tyhmempi kuin muut. Siksi en halunnut näyttää esimerkiksi omia teoksiani kenellekään. Oma väylästä sain rohkeutta siihen, että kaikkea oppii ja ettei omaa tekemistä tarvitse piilotella.” 

Pinja valmistui kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi keväällä 2023. Pian sen jälkeen löytyi myös sopiva työpaikka. Nyt hän toimii osa-aikaisena ohjaajana paikallisissa taidepajoissa. 

Avoimuuden taktiikka 

”Välillä työskentely on neuroepätyypillisyyden takia raskasta”, Pinja sanoo ja lisää, että tiettyjä autismin piirteitä tulee peiteltyä, maskattua. 

Maskaaminen on monelle autismin kirjolla olevalle tuttu selviytymiskeino. Sen avulla autistisia piirteitä piilotellaan, jottei tulisi herättäneeksi huomiota neurotyypillisten seurassa. 

Maskaaminen voi kuitenkin olla raskasta. Siksi Pinja on ottanut strategiaksi avoimuuden. 

”Jos tapaan uuden ihmisen ja tiedän olevani hänen kanssaan tekemisissä jatkossakin, kerron olevani autismin kirjolla. Jos en katso silmiin tai teen jotain kummallista, se ei ole tarkoituksellista vaan piirre.”  

Taktiikka on toiminut hyvin. Usein on käynyt niin, että toinen suhtautuu Pinjan kertomaan varsin neutraalisti. Se on lisännyt myös uskoa tulevaan. 

Nyt kun Oma väylä -kuntoutus on ohi, edessä ovat uudenlaiset ajat. 

”Haaveilen siitä, että voin jatkaa työelämässä. Ja toivon, että saisin ymmärrystä myös jatkossa.”