Työn hallinta lisää työhyvinvointia
Työn hallinta nousee esiin useissa työelämän tilanteissa ja keskusteluissa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Työn hallinnan käsitteellä viitataan mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhön, mikä on tärkeää työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Työn vaatimuksilla ja työn hallinnalla on suoria vaikutuksia työhyvinvointiin.
Työn hallinta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen, joita ovat työntekijän kokema työroolin selkeys ja monipuolisuus, osallistumismahdollisuudet, vaikuttamismahdollisuudet, jatkuvan kehittymisen mahdollisuudet ja sosiaalinen tuki. Työhyvinvointiin panostaminen on erityisen tärkeää, sillä ihmiset, eli työpaikan inhimillinen pääoma, nähdään tulevaisuudessa organisaation tärkeimpänä voimavarana.
SOSIAALINEN TUKI JA PALAUTE OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKENA
Joulukuussa 2018 valmistuneessa tutkimuksessa on selvitetty Coronariassa, Etelä-Suomen alueella työskentelevien toimintaterapeuttien kokemuksia työn hallintaa tukevista ja kehitettävistä tekijöistä tutkimuksen organisaatiossa. Tutkittavien toimintaterapeuttien työ on liikkuvaa työtä, sillä he työskentelevät työpisteensä ulkopuolisissa ympäristöissä yli kymmenen tuntia viikossa. Tutkimuksen tuloksissa on korostunut erityisesti sosiaalisen tuen ja yhteistyön merkitys työn hallinnan tukena.
Työssä saatava sosiaalinen tuki lisäsi merkittävästi työn hallinnan kokemusta. Kollegiaalisen tuen saatavuus oli koettu paremmaksi organisaatiossa toimintaterapeuttien määrän kasvun myötä. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien toimintaterapeuttien säännölliset kuukausittaiset tapaamiset koettiin erittäin tärkeiksi, sillä ne lisäsivät mahdollisuutta ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ajatusten vaihtoon saman ammattiryhmän edustajien kanssa.
Lisäksi mentoroinnin toteutuminen ja esimiehen tavoitettavuus erityisesti työuran alussa koettiin tärkeiksi sosiaalisen tuen muodoiksi. Esimiehen kanssa käytävät vuosittaiset kehityskeskustelut ja kuukausittain pidettävät kuukausivartit nähtiin sosiaalisen tuen toteutumisen kannalta myönteisinä sekä tärkeinä keinoina saada palautetta työstä.
Asiakkailta saatava palaute arjen työn lomassa ja sähköisen palautejärjestelmän kautta edisti työssä onnistumisen kokemusten saamista ja oman ammatillisuuden kehittämistä. Säännöllinen työnohjaus koettiin tärkeäksi väyläksi saada palautetta työstä, ja se lisäsi uskoa itseensä toimintaterapeuttina. Organisaation kehittämismyönteinen ilmapiiri ja mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen valtakunnallisten projektien ja kehittämispäivien kautta tukivat yhteistoiminnallisen kehittämisen toteutumista.
LIIKKUVA TYÖ EDELLYTTÄÄ SUJUVAA VIESTINTÄÄ JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMISTÄ
Yhteistyön kehittämiseen liittyen tutkimuksessa nousi esiin tiimin sisäisen viestinnän kehittäminen muutostilanteissa, kuten kollegan sairastuessa tai ollessa lomalla, jotta näissä tilanteissa voitaisiin välttää ylimääräisiä yhteydenottoja. Liikkuvassa työssä sujuvien ja nopeiden viestintävälineiden käyttöönotto työyhteisössä koettiin tärkeäksi.
Toimintaterapeuttien välisen yhteistyön kehittämiseksi tutkimuksen tuloksissa ehdotettiin organisaatiossa Etelä-Suomen alueella työskenteleville toimintaterapeuteille vuosittain järjestettävää yhteistyöpäivää, jotta toimintaterapia-alan asioita voitaisiin organisaatiossa kehittää ja kollegiaalisen tuen saatavuutta lisätä. Kasvotusten tehtävä yhteistyö verrattuna etäyhteydellä tai puhelimella toteutettuun yhteydenpitoon koettiin yhteistyön sujumisen kannalta tärkeänä.
Tulevaisuudessa yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi organisaatiossa vastuutoimintaterapeutin nimeäminen. Toimintaterapia-alan vastuuhenkilön merkitys nähtiin erityisesti toimintaterapeutin työn kehittämisen ja toimintaterapiaan liittyvien asioiden suunnittelun ja käsittelyn edistäjänä.
Kirjoittaja on valmistunut joulukuussa 2018 Metropolia ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK- tutkinto-ohjelmasta. Hänen opinnäytetyönsä Työn hallinnan avulla työhyvinvointia – yksityisellä sektorilla työskentelevien toimintaterapeuttien kokemuksia työn hallinnasta on luettavissa sähköisenä.
