Niskakipu ja päänsärky

Niskakipu on varsin yleinen vaiva ja fysioterapeutin vastaanotolla erilaiset niskaperäiset ongelmat ovatkin yksi suurimmista tuki- ja liikuntaelinvaivoista.

Terveys 2011 -kyselyn mukaan niskakipua on kokenut edellisen kuukauden aikana 27% yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 41% saman ikäisistä naisista (1). Kansainvälisten tuoreempien tutkimustulosten mukaan niskakivun esiintyvyys aikuisväestössä on noin 20-80 %:n luokkaa jossakin vaiheessa elämää. Yli puolet väestöstä on kokenut niskakipua viimeisen 6 kuukauden aikana, mistä voidaankin päätellä niskakivun olevan varsin yleinen vaiva.  Jatkuvaa päänsärkyä kansainvälisten tutkimusten mukaan kokee jopa 10-20 % ihmisistä (2).

Eri tekijöistä johtuvan päänsäryn täsmällisen diagnoosin selvittäminen on haasteellista, koska päänsäryn taustalla vaikuttaa usein monta eri tekijää samanaikaisesti. Yleisimmin päänsärkyä ilmenee kolmea eri tyyppiä, jotka voivat esiintyä myös samaan aikaan. Näitä päänsärkytyyppejä ovat jännityspäänsärky, migreeni sekä kaularankaperäinen päänsärky. (3) On arvioitu, että kaikista kroonisista päänsärkypotilaista n. 20% johtuu niskaperäisistä toiminnanhäiriöistä. (3) Lisäksi huomioitavaa on myös, että erilaiset purentaelinten toiminnanhäiriöistä johtuvat päänsäryt ovat varsin yleisiä.

Niskaperäisen päänsäryn tyyppioireet

Päänsäryn on yleisesti ajateltu olevan niskaperäistä silloin, kun päänsäryn yhteyteen liittyy niskakipua tai yläniskan liikesegmenttien liikkuvuus on alentunut. On kuitenkin hyvin tavallista, että myös migreenien yhteydessä ilmenee niskakipua. Tutkimusten mukaan 60-80% päänsärkypotilaista kokee niskakipua huolimatta päänsäryn sijainnista tai kiputyypistä.

Kaularankaperäisen päänsäryn toteamiseen vaaditaan, että päänsärky on selitettävissä kaularangan rakenteilla toiminnallisesti tai kuvantamistutkimuksilla. Kaularankaperäiseen päänsärkyyn liittyy tyypillisesti kaularangan liikerajoitus, erityisesti yläniskan kolmen ylimmän nikaman alueella. Tämä liikerajoitus on helposti todennettavissa fysioterapeutin suorittamilla kliinisillä liiketesteillä. (4) Kaularankaperäisen päänsäryn tutkiminen ja hoitaminen vaikuttaisikin olevan luotettavaa ilman erillisiä kaularangan kuvantamistutkimuksia.

Täysin niskaperäisen päänsäryn diagnosointi on usein haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Niskaperäisen päänsäryn diagnoosi vaatii, että niskaperäinen alkuperä on todennettavissa selkeästi, eikä muita päänsäryn aiheuttajia kuten migreeniä ja tensiotyyppistä päänsärkyä ole taustalla.

Niskaperäisen päänsäryn tunnusmerkkeinä on kirjallisuudessa pidetty seuraavia kriteereitä:

1. Päänsäryn yhteydessä ilmaantuu niskakipua
2. Päänsärky on alkanut niskan alueen vamman seurauksena
3. Päänsärky helpottuu niskan oireiden helpotuttua
4. Päänsäryn yhteydessä on havaittavissa selkeä kaularangan liikerajoitus
5. Päänsärky helpottuu, kun niskan rakenteista ja hermotuksesta johtuva kipu pystytään estämään, esimerkiksi injektoitavalla puuduteaineella. (3)

Lisäksi niskaperäisen päänsäryn on todettu usein olevan unilateraalista eli vain oikealla tai vasemmalla puolella päätä tuntuvaa päänsärkyä ilman kiputuntemuksen vaihtelua puolelta toiselle. On kuitenkin hyvin tyypillistä, että vain toisella puolella päätä tuntuvaa päänsärkyä esiintyy myös migreenin ja jännityspäänsäryn yhteydessä (3).

Niskaperäisen päänsäryn toteaminen fysioterapeutin vastaanotolla

Fysioterapeutin vastaanotolla päänsäryn syiden selvittäminen sekä oikeanlaisten hoitomuotojen valinta pohjautuu fysioterapeutin tekemään tarkkaan haastatteluun, missä pyritään selvittämään oireiden alkamisajankohta, mahdolliset traumaperäiset aiheuttajat oireiden taustalla, asiakkaan perussairaudet, sekä muut samaan aikaan asiakkaan kokemat oireet. Päänsäryn yhteydessä asiakkaalla ilmenevien liitännäisoireiden kirjo on laaja, mutta tyypillisimpiä ja yleensä varsin harmittomia taustalla olevia muita oireita ovat yläraajojen puutumisoireet, niskakipu sekä erilaiset hartiarenkaan kiputilat. (3) Oireiden taustalla olevien fyysisten, psyykkisten sekä sosiaalisten osatekijöiden selvittämiseksi asiaan perehtynyt fysioterapeutti voi haastattelun lisäksi käyttää erilaisia kansainvälisesti standardoituja kyselykaavakkeita , mitkä ohjaavat hoidon etenemistä sekä helpottavat hoidon vaikuttavuuden seuraamista.

Haastattelun lisäksi fysioterapeutti pyrkii vastaanotollaan selvittämään erilaisilla kliinisillä testeillä päänsäryn taustalla olevia tekijöitä. Näitä testejä niskaperäistä päänsärkyä epäiltäessä ovat esimerkiksi yläniskan liikkuvuustestit, palpaatioarkuus yläniskan alueella sekä erilaiset yläniskan lihasten voima- ja hallintatestit (5). Testituloksia arvioitaessa on fysioterapeutin kuitenkin osattava ottaa huomioon ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset yläniskan liikkuvuuteen sekä voimantuottoon. (3)

Niskaperäisen päänsäryn hoitomahdollisuudet sekä hoitojen vaikuttavuus

Niskakivun sekä niskaperäisen päänsäryn hoitomahdollisuuksia sekä hoitomuotojen vaikuttavuutta on tutkittu lääketieteessä paljon. Niskakivun yhteydessä tyypillisimpiä hoitomuotoja ovat kaularangan ja hartiarenkaan aktiivinen harjoittelu, mobilisaatio- ja manipulaatiohoidot, kaularangan vetohoidot ja lihaskäsittelyt. Lisäksi niskakivun yhteydessä on käytetty mm. akupunktiota sekä erilaisia fysikaalisia hoitomuotoja kuten TNS sähköstimulaatiohoitoja. (3)

Aktiivinen oikein kohdistettu fyysinen harjoittelu vaikuttaisi tuoreimpien tutkimusten perusteella olevan tehokas hoitomuoto sekä traumaperäisten että ilman traumaa alkaneiden niskakipujen ja niihin liittyvien päänsärkyjen hoidossa. Oikein kohdistetussa terapeuttisessa harjoittelussa otetaan huomioon koko hartiarenkaan toiminnallisuus sisältäen harjoitteita tarpeen mukaan lapaluun, niskan sekä kaulan alueen lihaksistolle. (6) Harjoitteiden sisältö suunnitellaan fysioterapeutin vastaanotolla aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Erilaiset yläniskan liikkuvuutta lisäävät manuaaliset mobilisaatio- ja manipulaatiotekniikat vaikuttaisivat tutkimusten perusteella olevan turvallisia sekä hyviä hoitomuotoja kroonisen niskakivun ja siihen liittyvän päänsäryn hoidossa. Manuaalisten hoitojen vaikuttavuus näyttäisi olevan tehokkaimmillaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä silloin, kun manuaalisten hoitojen yhteydessä asiakas aktivoituu suorittamaan terapeuttista harjoittelua itsenäisesti hoitointervention jälkeen. (7)

Milloin oireiden vuoksi on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle?

Niskakipu ja päänsärky eivät aiheuta välittömiä kuvantamistutkimuksia, ellei oireiden taustalla epäillä jotakin spesifiä tai vakavaa sairautta. Näitä niskakivun taustalla olevia kuvantamistutkimuksilla varmistettavia sairauksia ovat mm: erilaiset tulehdukselliset sairaudet kuten reuma, selkäydinkanavan ahtaumat, kaula- ja nikamavaltimon verenkierrolliset ongelmat tai muut neurologiset ja sisäelinperäiset vakavat syyt. Lisäksi niskaan kohdistuneet piiskaniskuvammat ja erilaiset traumaperäiset retkahdukset ovat usein syy kaularangan kuvantamistutkimuksille. (8)

Jatkohoidon tarve arvioidaan aina kliinisen tutkimisen sekä asiakkaan haastattelun perusteella. Lääkärin tutkimukset ovat tarpeellisia silloin, kun niskakivun yhteydessä ilmenee vakavaan patologiaan viittavia oireita, joita ovat mm. sietämätön kipu, mikä ei helpotu levossa, kivun paheneminen kohtuuttomaksi lyhyessä ajassa, aamuyöstä herättävä kohtuuton kipu sekä etenevä ylä- tai alaraajojen voimantuoton heikkous. Lisäksi selittämätön laihtuminen, yleiskunnon heikentyminen, poikkeava väsymys, kuumeilu sekä aiempi syöpäsairaus viittaavat vakavaan patologiaan, minkä yhteydessä on syytä hakeutua lääkärin jatkotutkimuksiin. (8)

Erikoissairaanhoidosta tehtävistä lisätutkimuksista niskakivun yhteydessä valtaosa tutkimustuloksista on potilaan kokemista oireista huolimatta täysin normaaleita, eikä vakavia patologioita oireiden taustalla ole aina löydettävissä (8). Täsmällisen diagnoosin tekeminen niskakivun ja päänsäryn taustalla ei ole aina mahdollista ja suurin osa niskakivuista sekä päänsärystä onkin ns. epäspesifiä hyvänlaatuista kipua (9). Fysioterapeutin suorittamat erilaiset hoidot sekä asiakkaan suorittamat omatoimiset harjoitteet ovat tutkitusti tehokkaita hoitomuotoja epäspesifin niskakivun sekä siihen liittyvän päänsäryn hoidossa.

Artikkelin kirjoittaja:
Antti Myllykoski
Fysioterapeutti OMT

---

---

Lähteet:

1. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terveys-2000-2011/terveys-2011-tiiviisti
2. Blanpied PR et al. Neck Pain: Revision 2017. J Orthop Sports Phys Ther. 2017;47:A1-83.
3. Jull, G, Sterling, M. Falla, D, Treleaven, J & O`Leary S. 2008 Whiplash, Headache and neck pain. Elsevier
4. Clinical Evaluation of Cervicogenic Headache: A Clinical Perspective
5.  Jull G, Amiri M, Bullock-Saxton J, Darnell R & Lander C. Cervical Musculoskeletal Impairment in Frequent Intermittent Headache. Part 1: Subjects With Single Headaches. Cephalalgia 27(7). 793-802
6. Sterling M, de Zoete R.M.J, Coppieters I & Farrell S.F. Best Evidence Rehabilitation for Chronic Pain Part 4: Neck Pain. Journal of Clinical Medicine. 2019 Aug; 8(8): 1219. Published online 2019 Aug 15.
7. Coulter I D, Crawford C, Vernon H, Hurwitz E L, Khorsan R, Suttorp Booth M & Herman P M. Manipulation and Mobilization for Treating Chronic Nonspecific Neck Pain: A Systematic Review and Meta-Analysis for an Appropriateness Panel. Pain Physician. 2019 March ; 22(2): E55–E70.
8. Arokoski J, Karppinen J, Kaukinen P, Kankaanpää M & Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Duodecim 2014;130:2099–107.
9. Käypähoito - Niskakipu (aikuiset) - 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä