Olkapääkipu
Olkapääkipu on yleinen tuki- ja liikuntaelinoire työikäisillä ja ikääntyneillä. Olkapääkipu voi alkaa jonkin selkeän tapaturman seurauksena äkillisesti, tai olkapää voi kipeytyä pikkuhiljaa siten, ettei henkilö itse osaa sanoa, miksi ja milloin kipu on alkanut.
Tyypillisimmin olkapääkipu rajoittaa käden nostamista ylös. Kipu tuntuu olkapään alueella, mutta usein se säteilee myös olkavarteen ja jopa kyynärvarteen saakka. Joskus ainoana oireena on säteilykipu olkavarressa eikä olkapäässä välttämättä tunnu kipua lainkaan.
Liikkeessä tapahtuvien kipuvihlaisujen lisäksi tasainen särky voi vaivata pääasiassa öisin, jolloin myös nukkuminen vaikeutuu.
Olkapääkipuinen ei useinkaan pysty itse erottamaan, mistä olkapääkipu johtuu, koska alkuvaiheen oireilu eri diagnooseissa on hyvin samankaltaista liikkuvuuden rajoittuessa ja kipujen lisääntyessä. Jotta oikeanlainen hoito osataan aloittaa, on olkanivelen perusteellinen kliininen tutkiminen tärkeää.
Olkapääkivun syytä Kiertäjäkalvosinoireyhtymä
Olkanivel on rakenteeltaan pallonivel ja liikelaajuudeltaan ihmiskehon liikkuvin nivel. Jotta näin suuri liikkuvuus on mahdollinen, on nivelessä oleva luinen tuki hyvin vähäinen.
Olkaluun päässä oleva pallo niveltyy lapaluussa olevaan kuppiin, joka on hyvin laakea. Nivelpintaa ympäröi rustorengas, joka tuo niveleen hieman lisää vakautta. Olkanivelen tärkein tuki on kuitenkin kiertäjäkalvosin, joka muodostuu neljästä olkaniveltä liikuttavasta lihaksesta ja näiden jänteistä.
Kiertäjäkalvosimen jänteiden tulehtuminen
Liiallisen kuormituksen, virheellisten työasentojen, huonon ryhdin tai loukkaantumisen seurauksena kiertäjäkalvosimen jänteet voivat tulehtua tai niihin voi tulla repeämiä. Hoitamattomana kiertäjäkalvosinoireyhtymä voi pitkittyä kuukausien, jopa vuosien mittaiseksi. Tänä aikana lihasvoimissa ehtii tapahtua selkeää vähenemistä. Mikäli liikkuvuus pysyy pitkään rajoittuneena, on sen palauttaminen ennalleen vaikeaa.
Fysioterapia ensisijainen hoitomuoto
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoidossa fysioterapia on nykyisin ensisijainen hoitomuoto. Sen tulosten on katsottu olevan yhtä hyvät kuin leikkaushoitojen jopa osittaisten repeämien hoidossa.
Täydellisten repeämien kohdalla joudutaan usein turvautumaan leikkaushoitoon, mutta myös leikkaushoidon jälkeen fysioterapiajakso on asiakkaalle tarpeen olkanivelen liikkuvuuden ja olkaniveltä ympäröivien lihasten voiman palauttamiseksi.
Jäätynyt olkapää
Olkapääkipu voi johtua olkanivelen nivelkapselin tulehtumisesta ja kiristymisestä. Tällöin puhutaan jäätyneestä olkapäästä.
Jäätynyt olkapää voi lähteä kehittymään tapaturman seurauksena tai esimerkiksi leikkauksen jälkeen, mutta usein syytä olkapään jäätymiselle ei löydetä.
Ilman hoitoa olkapään liikkuvuus rajoittuu pikku hiljaa lähes täydellisesti ja käden käyttäminen vaikeutuu huomattavasti kivun ja liikerajoituksen myötä. Normaaliin taudinkuvaan kuuluen liikkuvuus lähtee myös pikku hiljaa aukeamaan ja normaali liikelaajuus on saavutettu yleensä noin kahden vuoden kuluttua olkapääoireiden alkamisesta.
Oikealla hoidolla jäätyneen olkapään kehittyminen on mahdollista pysäyttää ja liikkuvuus palauttaa ennen vaikeiden liikerajoitusten syntymistä.
Ahdas olka
Ahdas olka on aiemmin runsaastikin käytetty diagnoosi, jonka vuoksi on tehty paljon leikkaushoitoja.
Ahdas olka -diagnoosissa ajatellaan lapaluuhun kuuluvan olkalisäkkeen ja olkaluun välisen tilan olevan niin pieni, että kiertäjäkalvosimeen kuuluva supraspinatus-lihaksen jänne altistuu hankaukselle etenkin käden loitonnusliikkeen yhteydessä.
Leikkauksessa olkalisäkkeen päätä on muokattu siten, että supraspinatus-jänteelle jäisi enemmän tilaa.
Uusien tutkimustulosten valossa useimmat avarrusleikkauksista olisivat olleet vältettävissä: samaan lopputulokseen olisi ollut mahdollista päästä myös fysioterapian avulla.
Fysioterapiassa ryhtiä korjaavilla, liikkuvuutta parantavilla ja kiertäjäkalvosinta vahvistavilla harjoituksilla sekä tarvittaessa manuaalisella ja fysikaalisella terapialla ja ergonomiaohjauksella oireilu saadaan yleensä loppumaan. Näin leikkaushoidon riskit ja korkeat kustannukset vältetään.
Instabiili olkapää
Instabiili olkapää tarkoittaa olkanivelen epävakautta. Siinä olkanivel pääsee siirtymään pois sijoiltaan joskus hyvinkin pienen ulkoisen voiman vaikutuksesta.
Osalla ihmisistä olkanivel on synnynnäisesti rakenteeltaan löysä. Joskus taas olkanivel on mennyt sijoiltaan jonkin tapaturman yhteydessä, jolloin pehmytkudokset ovat päässeet ylivenyttymään ja jääneet sitten liian löysiksi.
Instabiilissa olkapäässä tuntuu liikkeen yhteydessä muljahduksia. Ihmiselle tulee tunne, että olkanivel on vaarassa mennä sijoiltaan eikä hän ole halukas viemään kättä ääriasentoihin. Instabiilissa olkapäässä voi olla myös jatkuvaa, tasaista särkyä, minkä vuoksi se voidaan virheellisesti tulkita kiertäjäkalvosinoireyhtymäksi tai jopa jäätyneeksi olkapääksi.
Instabiilin olkapään ensisijainen hoito on aktiivinen kuntouttaminen fysioterapian keinoin. Olkaniveltä ympäröivien lihasten vahvistaminen, lavan hallinnan parantaminen ja ergonomiaohjaus tuovat vakautta olkanivelelle ja vähentävät asiakkaan oireita.
Kaularangasta säteilevä olkapääkipu
Olkapään alueen kipujen syy voi löytyä myös kaularangasta. Välilevyongelmat, kulumamuutokset tai rajoittunut liikkuvuus kaularangassa voi aiheuttaa säteilytyyppistä kipua hartian, lavan, olkapään ja käsivarren alueelle.
Perusteellisen kliinisen tutkimisen avulla kaularangasta aiheutuvat kivut pystytään erottamaan varsinaisista olkapään alueen kivuista ja hoito voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan.
Fysioterapialla apua olkapääkipuihin
Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistuneen fysioterapeuttimme vastaanotolle voit tulla selvittämään olkapääkipuun liittyviä ongelmia. Fysioterapiaan kuuluu toimintarajoitteiden fysioterapeuttinen tutkiminen, manuaalinen terapia sekä neuvonta ja ohjaus omatoimiseen harjoitteluun.