Ientulehdus ja parodontiitti – salakavala kansansairaus
Ientulehdus eli gingiviitti on yleinen ja lievä hampaiden tukikudosten tulehdustila, joka aiheuttaa ienkudoksen ärsytystä, punoitusta ja turvotusta. Ientulehdusta esiintyy 20–50 % väestöstä globaalisti. Ientulehdus voi johtaa hoitamattomana vakavampaan tukikudosten tulehdustilaan ja kudosmenetykseen eli parodontiittiin. Parodontiitti voi pitkään jatkuneena pahimmillaan johtaa hampaiden menetykseen.
Bakteerimassan kertyminen hampaiden ienrajaan aiheuttaa ientulehdusta. Tällöin ikenistä vuotaa verta hampaita harjatessa ja ien on kosketukselle arka. Paras tapa hoitaa ientulehdusta on säännöllinen ja huolellinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus.
Kun ienrajassa oleva bakteerimassa kalkkeutuu syljen mineraaleista, muodostuu hammaskiveä. Hammaskivi on kovaa peitettä, keltaista tai tummanruskeaa väriltään. Hammaskiveä voi olla ikenen päällä, mutta myös ikenen alla. Hammaskiveä ei voi itse puhdistaa, vaan se vaatii käynnin hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla, jossa se hajotetaan joko ultraäänilaitteilla tai käsi-instrumentein.
Säännölliset hampaiden tarkastuskäynnit hammaslääkärissä ovat tärkeitä, jotta ientulehdus havaitaan ajoissa ja säästytään ienrakenteen pysyviltä vaurioilta. Jos ientulehdus jää hoitamatta, bakteerit alkavat tuhota ienrakenteita ja hammasta ympäröivää luuta. Hammas voi alkaa liikkua ja kipeytyä. Myös ientaskuun voi muodostua märkää, joka voi muodostaa paiseen. Voi esiintyä pahanhajuista hengitystä, ienvetäymiä ja syntyä suurentuneita hammasvälejä. Parodontiitti lisää elimistön yleistä tulehdustilaa eri mekanismein. Tulehtunut ienalue voi olla pinta-alaltaan jopa kämmenen kokoinen – tämmöistä näkyvää tulehtunutta haavaa esimerkiksi iholla moni ei jättäisi hoitamatta.
Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa
Useat tekijät lisäävät riskiä sairastua hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin. Riittämätön suuhygienia on tärkein tekijä, mutta myös epätasapainossa oleva diabetes altistaa parodontiitille. Tupakointi ja nuuskan käyttö lisäävät myös merkittävästi riskiä sairastua parodontiittiin. Hampaiden tukikudosmenetykset ovat lähes aina palautumattomia ja erittäin haastavia hoitaa, joten ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Tietyt geenimuunnokset saattavat kasvattaa riskiä sairastua parodontiittiin. Raskaus ja siihen liittyvät hormonit lisäävät riskiä sairastua ientulehdukseen.
Parodontiitti sairautena itsessään lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suun hoitamattomat tulehdukset huonontavat diabeteksen ja reuman hoitotasapainoa. Huono suunterveys voi olla myös aivoinfarktin taustalla. Suun tulehdukset voivat levitä elimistöön ja aiheuttaa verenmyrkytyksen, sydämen sisäkalvontulehduksen, nikamatulehduksen, paiseita muualle elimistöön ja tulehduttaa tekoniveliä tai sydämen keinorakenteita. Myös dementian ja parodontiitin välistä yhteyttä tutkitaan. Suun tulehdusten on myös tutkittu lisäävän riskiä sairastua hengitystieinfektioihin, keuhkokuumeeseen ja liittyvän vauvojen alhaiseen syntymäpainoon sekä ennenaikaiseen synnytykseen.
Ientulehduksen kannalta ensiarvoisen tärkeää on hyvä kotihoito. Alan ammattilaiset osaavat neuvoa sinulle sopivat hampaidenpuhdistusvälineet. Myös altistavien riskitekijöiden hoito ja eliminointi on tärkeää kuten tupakoinnin lopettaminen.
Ientulehduksen tai parodontiitin diagnosointi ja hoito hammasklinikalla
Ientulehduksen ja parodontiitin hoito aloitetaan ikenien huolellisella kliinisellä tutkimisella ja kuvantamisella. Muun muassa ientaskujen syvyys, hampaiden liikkuvuus ja vuotoherkkyys merkitään hammaskarttaan. Hoidon suunnittelee joko hammaslääkäri tai iensairauksiin erikoistunut hammaslääkäri, eli parodontologi. Hampaiden mekaaninen puhdistus suoritetaan parodontologin, hammaslääkärin tai suuhygienistin toimesta, tarvittaessa puudutuksessa ja osa kerrallaan. Joskus voi olla, että tarvitaan useampi hoitokäynti, jos puhdistettavaa pinta-alaa on paljon ja puhdistus on haastavaa esimerkiksi hampaiden ollessa kallistuneita. Epätasapainoinen purenta myös rasittaa ienkudosta, ja huolellisen puhdistuksen lisäksi voidaan tarvita purennan hoitoa esimerkiksi rakentamalla kulmahammasohjaukset tai valmistamalla purentakisko. Liikkuvia hampaita toisinaan voidaan myös tarvittaessa kiskottaa yhteen kuidulla liikkuvuuden vähentämiseksi.
Paranemista seurataan kontrollikäynneillä ja joskus voidaan tarvita myös bakteerikannan tarkempaa määritystä ja antibioottitukihoitoa. Tilanteen ollessa haastava voidaan myös tarvita ikenien leikkaushoitoa. Kun tilanne on saatu hallintaan, määritetään yksilöllinen hoitoväli ja huolehditaan potilas kutsujärjestelmään. Ylläpitohoitoa tehdään tarpeeksi useasti ja potilas sitoutuu hyvään omahoitoon. Hoidon tavoitteena on hallita tulehdusta ja pysäyttää tulehduksen vaurioiden eteneminen sekä estää hampaiden menettäminen.
Kirjoittaja
Elina Väyrynen
hammaslääkäri
