Lääkärin ohjeet – näin ohjaat LAKU-perhe­kun­tou­tukseen

Tässä avuksesi ohjeet neuropsykiatrisen diagnoosin saaneen 7-15-vuotiaan lapsen ja hänen perheensä kuntoutukseen ohjaamiseen.

LAKU-perhe­kun­tou­tukseen voit ohjata

7-15-vuotiaan lapsen tai nuoren, jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi, ja jonka perhe tarvitsee laaja-alaista tukea arkeen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi lapsella on:

  • pitkäkestoisen, monimuotoisen kuntoutuksellisen tuen tarve.
  • toimintakykyä heikentäviä oireita, joihin pystytään vaikuttamaan kuntoutuksella.
    Tällaisia oireita ovat esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
    tai omassa toiminnanohjauksessa.
  • haasteita, jotka vaikuttavat toimintakykyä heikentävästi arjen ympäristöissä, kuten koulussa tai kotona.
  • samanaikaisia käytös- ja tunne-elämän oireita, joiden hoito toteutuu terveydenhuollossa.
  • koko perhe tarvitsee keinoja vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen vahvistamiseksi.
  • perhe tarvitsee lisätietoa neuropsykiatrisesta häiriöstä ja sen vaikutuksesta lapsen toimintaan.
  • perheen osallisuus kuntoutukseen on merkittävää.

Lisäksi lapsella on moniammatillisen arvion perusteella terveydenhuollossa tehty tarvittava alkuvaiheen hoito, kokonaistilanteen kartoitus ja perhearvio. Perheen tulisi olla valmis sitoutumaan kuntoutukseen ja sen edellyttämiin muutoksiin perheen arjessa.

Lääkärin lausunto tai selvitys hakemukseen

Perhe voi hakea kuntoutukseen, kun kuntoutustarpeesta on kirjoitettu lääkärin B-lausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys. Lausunnossa tulee esittää selkeä kuntoutussuositus, määritellä tavoitteet ja arvioida kuntoutuksen konkreettinen tarve.

LAKU-perhekuntoutukseen haetaan Kelan lomakkeella KU132.

Voit lukea Kelan ohjeita B-lausunnon kirjoittamiseen täältä.

Milloin LAKU-kuntoutus on sopiva vaihtoehto?

LAKU-kuntoutus on pitkäkestoista tukea koko perheelle, kuntoutuksen kesto on 1,5 vuotta. LAKU mahdollistaa tiiviin yhteistyön perheen kanssa ja työskentelyn useamman osa-alueen ja laajempien tavoitteiden kanssa, kuin esimerkiksi lyhytkestoisempi tukimuoto.

LAKU-kuntoutus on:

  • suunniteltu perhekuntoutukseksi, mikä mahdollistaa muun perheen osallistumisen kuntoutukseen paremmin. Muun perheen tuella ja esimerkiksi vanhempien ohjauksella on merkittävä vaikutus lapsen kuntoutuksen vaikuttavuuteen.
  • moniammatillista kuntoutusta, jossa voidaan hyödyntää useiden eri ammattilaisten osaamista perheen tarpeiden mukaisesti.
  • palvelu, johon kuuluu vertaistuellisia ryhmiä muiden perheiden kanssa.

LAKU-kuntoutusta suositeltaessa on hyvä huomioida, että jos lapsi saa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja, hän ei voi saada LAKU-perhekuntoutusta. Kuntoutusta ei myöskään voi saada tilanteessa, jossa lapsella on huomattavia rajoituksia suoriutumisessa tai osallistumisessa. LAKU-perhekuntoutuksen tarjoama tuki ei ole riittävä lapsille, joilla on huomattavia rajoitteita toimintakyvyssä. Kuntoutusta suositeltaessa on hyvä huomioida myös perheen kokonaistilanne ja voimavarat sitoutua pitkäkestoiseen kuntoutukseen.

Aiheuttaako B-lausunto harmaita hiuksia?

B-lausunnossa on tärkeää kuvata lapsen tai nuoren diagnoosi, mahdolliset samanaikaiset häiriöt tai psykiatriset sairaudet sekä dokumentoida suoritetut tutkimukset. Lisäksi lausunnossa tulee esittää selkeä kuntoutussuositus, määritellä tavoitteet ja arvioida kuntoutuksen konkreettinen tarve.    

Laku-perhekuntoutus ei ole ensivaiheen kuntoutusta ja lausunnossa on tärkeää kuvata, miten perheen alkuvaiheen tuki on järjestetty.   

  • On olennaista kertoa, millaista psykoedukaatiota tai neuropsykiatrista ohjausta perheelle on jo annettu ja miten ensisijaiset tukitoimet, kuten perheneuvolan neuvonta tai sopeutumisvalmennus, on järjestetty.  
  • B-lausunnossa tulee myös kuvata lapsen tai nuoren toimintakyky arjessa, esimerkiksi itsenäisyys, sosiaaliset taidot ja mahdolliset haasteet arjenhallinnassa.  

Perhearvio on toinen erityisen tärkeä osa lausuntoa.  

  • Perhearviossa tulee kuvata perheenjäsenet, vanhemmuuden järjestelyt, perheen sisäinen vuorovaikutus sekä perheen kuormitustekijät.  
  • Lisäksi on hyvä arvioida perheen valmius sitoutua kuntoutukseen ja sen mahdollisesti edellyttämiin muutoksiin.  
  • Mikäli lapselle ei ole aloitettu lääkehoitoa, tulee lausunnossa perustella, miksi näin on.  

Myönteiset päätökset Laku-perhekuntoutukseen ovat todennäköisempiä silloin, kun B-lausunto sisältää perhearvion ja selkeän kuvauksen siitä, miten alkuvaiheen psykoedukaatiota on toteutettu. Huolehtimalla näiden asioiden sisällyttämisestä perheet voivat parantaa merkittävästi mahdollisuuksiaan saada kuntoutuspäätös.  

Materiaalit

Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä