Ahdistuneisuus

Ahdistus ja pelko ovat tunteita, joiden tehtävänä on suojella ihmistä. Terve pelko ohjaa pois vaarasta ja ahdistus ajaa ihmistä toimimaan ja tekemään päätöksiä mahdollisen uhan äärellä. Joskus ahdistus saattaa jäädä päälle, vaikka uhka olisi kadonnut, tai ahdistuneisuus on pitkäkestoista ja tilanteeseen nähden ylimitoitettua. Tällöin ahdistuneisuus alkaa kuormittaa nopeasti vointia ja vaikuttaa arjesta selviämiseen ja elämästä nauttimiseen.

Ahdistusoireet

Ahdistuksen kokemus on jokaisella erilainen. Siihen voi liittyä monenlaisia muitakin tunteita, kuten pelkoa, jännitystä, toivottomuutta tai vain tyhjää oloa. Ahdistukseen liittyy usein myös kehollisia tuntemuksia kuten esimerkiksi vapinaa, sydämen tykytystä, hengen ahdistusta ja puristusta rinnassa, jotka ovat seurauksia kehon valmiustilasta. Tuntemukset ovat epämukavia ja saattavat itsessään olla pelottavia ja ahdistavia.  Ne eivät kuitenkaan ole vaarallisia, eikä niitä kannata säikähtää. Ahdistuneena voi olla vaikea keskittyä tai saada levättyä eikä ruoka maita. Toisilla ahdistus on taustalla koko ajan enemmän tai vähemmän jäytävä tunne, mutta joskus se voi iskeä äkillisesti ja vahvasti. Tuolloin kyseessä saattaa olla paniikkikohtaus.

Usein ahdistukseen liittyvät huolet esim. opinnoissa suoriutumisesta, taloudesta, omasta ja läheisten terveydestä tai ympäristöuhkista. Ihmisenä kasvamiseen kuuluu ahdistus ennustamattomasta tulevaisuudesta, joka korostuu usein elämän käännekohdissa (nuoren itsenäistyminen, uusien vanhempien epävarmuus, vanhuuden vääjäämättömyys). Aina ei ole tunnistettavissa mikä ahdistaa tai voi tuntua siltä, että kaikki ahdistaa. Kun ahdistuneisuus on pitkäkestoista ja jatkuvaa tai se tuntuu selvästi ylimitoitetulta tilanteeseen nähden, puhutaan usein yleistyneestä ahdistuksesta.

Miten ahdistuksesta selviää

Jo ahdistuksen tunteen tunnistaminen ja nimeäminen voi helpottaa oloa, sillä ahdistuksen tunteet saattavat itsessäänkin olla pelottava kokemus, jos ei tiedä mistä on kyse. Kehollisiin tuntemuksiin voi vaikuttaa liikkumalla tai rentoutumalla. Rentoutumiskeinoja on hyvä harjoitella ennakkoon hyvänä hetkenä, jotta rauhoittumisen taidon saisi käyttöönsä vahvemmankin tunteen vallassa. Yksinkertainen harjoitus on hengittää syvään ja rauhallisesti, pyrkien pidentämään ulos- ja sisäänhengityksiä. Toisille voi olla helpompaa keskittyä vain vaikka heiluttelemaan varpaitaan tai nimeämään asioita ympäriltään maadoittaen itseään vakaaseen ympäristöön.

Pyrkimykset vältellä ahdistuksen tunnetta ja sitä herättäviä ajatuksia auttavat kuitenkin yleensä vain hetkellisesti. On tärkeää oppia kohtaamaan ahdistusta herättäviä asioita. Alituisen murehtimisen sijaan huolia on kuitenkin hyvä opetella lähestymään ratkaisukeskeisemmin. Huolehtimista voi myös pyrkiä rajaamaan ennalta päättämiinsä hetkiin, jotta se ei varjostaisi koko päivää. Mieleen nousevat huolet voi päivän mittaan tai illalla kirjoittaa paperille ylös odottamaan huolihetkeä. Iltaan on hyvä varata aika ennen nukkumaan menoa, jolloin ei tarvitse enää huolehtia tai hoitaa asioita; arki odottaa kyllä aamuun.

Yleinen hyvinvointi auttaa sietämään ahdistuksen tunteita. Jos jokin elämässä kuormittaa, on hyvä aina tarkistaa peruspilarit: uni, ravinto, liikunta. Tärkeää on myös tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli. Myös perheen ja ystävien pariin hakeutuminen voi parantaa yleistä jaksamista. Usein myös mieltä painavien asioiden jakaminen muiden kanssa auttaa.

Milloin hakea apua

Ahdistukseen on myös saatavilla ammatillista apua. Mikäli ahdistus haittaa sinun tai läheisesi hyvinvointia ja arjen toimintakykyä merkittävästi, ota rohkeasti yhteyttä. Ahdistukseen saa apua psykologin käynneillä keskustelun ja psykoedukaation kautta. Psykologi auttaa myös arvioimaan tilannetta tarkemmin ja osaa ohjata jatkotutkimuksiin tai muun tarvittavan hoidon äärelle. Keskivaikeasta tai vaikeasta ahdistuksesta kärsivä voi hyötyä psykoterapiasta tai keskustelutuen lisänä myös lääkityksestä.

---