Herkkäunisuutta ja univajetta
Kahden alle kouluikäisen pojan äiti, vapaa-aikanaan ryhmäliikuntaa ohjaavan ja mediatalossa tutkimuksen parissa työskentelevän Mari Jauholan on tärkeää jaksaa arjessa. Hän hakeutui unitutkimukseen, koska hänellä oli vaikeuksia nukkua.
Mari tiedosti nukkuvansa liian vähän ja halusi lisää tietoa unen laadustaan. Olisiko joitain tekijöitä, jotka vaikuttavat unen laatuun ja joista hän ei ole tietoinen. Unitutkimuksen tulokset olivat selvät: Mari on herkkäuninen, mikä aiheuttaa hänelle univajetta.
”Vaikka olen tiennyt, että olen herkkäuninen, en ole kuitenkaan tiedostanut sen olevan eniten uneni laatuun vaikuttava tekijä. Univajeestani on selkeitä viitteitä ja kun puhuimme, minkä verran yössä nukun, sen pystyy perusmatematiikalla laskemaan, että sitä viikon aikana kertyy useita tunteja.”
MOTIVOINTIIN AUTTAA MUSTAA VALKOISELLA
Laajan unitutkimuksen tulosten perusteella Jauhola sai unilääkäriltä suositukset unen parantamiseen. Merkittävin keino oli alkaa nukkumaan enemmän.
”Olen tiennyt ja tiedostanut aiemminkin, että pitäisi nukkua enemmän ja huolehtia riittävästi unen saannista. Siitä niin paljon puhutaan nykyään joka paikassa. Tieto liian vähästä unesta ei tavallaan ole uutta, mutta se, että siitä on nyt mustaa valkoisella.”
Herkkäunisuuden vuoksi Marin on oltava tavallista tarkempi uniolosuhteiden kanssa, eli häiriötekijät on tärkeä minimoida: huoneen pimennys ja viilennys, korvatulpat äänien vaimentamiseen ja säännöllinen ateriarytmi.
”Kun käyn päivätöissä, minulla on kaksi lasta ja on harrastuksia, tarvitsen energiaa ja jaksamista. Sen huomaa, että unella on hirveän tärkeä merkitys jaksamiseen. Haluan siihen nyt panostaa enemmän. Ja kun tietää, mihin asioihin voi jatkossa kiinnittää huomiota. Ihan varmasti tulen tekemään sen eteen enemmän asioita.”
Kuka tahansa voi Marin mukaan hyötyä unitutkimuksesta. Hän suositteleekin unitutkimusta kenelle tahansa, jolla on tunne, ettei nuku tarpeeksi, nukkuu huonosti tai aamulla on sellainen olo, että väsyttää.
”Siitä on heille jotakin hyötyä ja voivat saada vinkkejä ja lääkinnällistä apua. Siten voi parantaa omaa elämänlaatuaan.”
KOLMEN KUUKAUDEN JÄLKEEN
Tapaamme Marin kanssa uudelleen, kun unitutkimuksesta on kulunut kolme kuukautta. Hänellä on iloisia uutisia: jaksaminen on lisääntynyt. Hän on ottanut lääkärin neuvot käyttöön ja kiinnittänyt nukkumiseen enemmän huomiota.
”Olen nukkunut enemmän ja jaksaminen on selkeästi lisääntynyt. Silloin kun nukkuu hyvin, jaksaa paremmin. Sen lisäksi tuntuu, että aivot toimivat paremmin ja on tehokkaampi kaikessa, mitä tekee. Ei ole suttuista surraamista päässä, vaan pystyy keskittymään paremmin. On myös enemmän läsnä kotona.”