Kuorsaaminen voi paljastaa uniapnean
Kuorsaaminen on uniapnean yleisin oire, mutta kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa. Myöskään kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa. Naisilla esimerkiksi kovaääninen kuorsaus on harvinaisempi oire kuin miehillä. Millaista sitten on huolestuttava kuorsaus? Entä kuinka yleistä uniapnea on ja milloin tutkimukseen on syytä hakeutua?
Uniapneaa sairastavan hengitystiet ahtautuvat nukkuessa, eikä hengitysilma pääse virtaamaan normaalisti. Tulee hengityskatkoksia, joihin liittyy toistuvia veren happipitoisuuden laskuja. Tämä taas kuormittaa sydäntä ja verenkiertoa merkittävästi.
Uniapneasta puhutaan jo kansantautina, mutta monelle se on vielä tuntematon sairaus, eikä tutkimuksiin ja hoitoon osata hakeutua. Uniapneaa on paljon, mutta valitettavasti suuri osa sairauksista on edelleen diagnosoimatta ja moni sairastaa uniapneaa tietämättään.
Arvioiden mukaan Suomessa 30–69-vuotiaista aikuisista 29,5 % sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Se tarkoittaa, että joka kolmas meistä yli 30-vuotiaista sairastaa uniapneaa. Lukuina se tarkoittaa noin 850 00 henkilöä.
Lievempää uniapneaa sairastaa vielä suurempi joukko ihmisiä, mutta kaikki lievää uniapneaa sairastavat eivät oireile merkittävästi eivätkä välttämättä tarvitse kovin aktiivista hoitoa.
Uniapnean oireet vaihtelevat
Uniapnea voi oireilla monin tavoin. Tavallisia yöllisiä oireita ovat kovaääninen kuorsaus, katkonainen ja/tai huonolaatuinen yöuni, yöllinen virtsaamistarve, yöhikoilu, herääminen tukehtumisen tunteeseen tai sydämentykytykseen.
Päiväaikaisista oireista tavallisia ovat väsymys eri muodoissaan. Tyypillisimmillään kyse on torkahtelutaipumuksesta ja päiväunitarpeesta, osa kärsii enemmän uupumustyyppisestä väsymyksestä. Muita yleisiä päiväoireita ovat keskittymis- ja muistivaikeudet, ärtyneisyys tai mielialan lasku.
Keskivaikea ja vaikea uniapnea lisäävät pitkällä aikavälillä riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, tapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin.
Kovaääninen kuorsaaminen ja päiväväsymys ovat syitä hakeutua tutkimuksiin
Jokainen kuorsaaja ei sairasta uniapneaa. Satunnainen kuorsaus ei ole merkki uniapneasta, mutta jos kuorsaa kovaa ja säännöllisesti, asia on jo toinen. Kovaäänisistä kuorsaajista keskimäärin 1/3 sairastaa uniapneaa. Jos kovaääniseen kuorsaukseen liittyy lisäksi päiväväsymystä, jo 2/3 keskimäärin saa uniapneadiagnoosin.
"Uniapnea kannattaa siis herkästi tutkituttaa, jos kärsii siihen viittaavista oireista. Uniapneaan löytyy hyviä ja tehokkaita hoitovaihtoehtoja", kehottaa unilääkärimme Janne Kanervisto.
Lääkärin työssä on parasta se, kun näkee uniapneapotilaan kontrollissa ja potilaan vuosia vaivannut väsyneisyys loistaa poissaolollaan.
Janne Kanervisto, unilääkäri
Faktoja uniapneasta
- Suomessa 30–69-vuotiaista aikuisista 29,5 % sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa.
- Keskivaikea tai vaikea uniapnea on siis joka kolmannella yli 30-vuotiaista, eli n. 850 000 henkilöllä Suomessa.
- Lievempää uniapneaa sairastaa vielä useampi.
- Uniapneaa esiintyy miehillä ja naisilla, myös normaalipainoisilla ja alle 40-vuotiailla.
- Uniapnea aiheuttaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.
- Hoitamatonta uniapneaa sairastavan riski nukahtaa rattiin on jopa kuusi kertaa suurempi kuin saman ikäisillä aikuisilla keskimäärin.
- Yli 90 %:lla aivoinfarktipotilaista löytyy taustalta hoitamaton unihäiriö, kuten uniapnea (suomalainen väitöskirjatutkimus).
Miten tutkimuksiin?
Voit tilata uniapneatutkimuksen verkkokaupastamme ilman lääkärin lähetettä. Voit myös halutessasi varata ajan lääkärillemme, jolloin pääset keskustelemaan tilanteestasi asiantuntijamme kanssa.
Uniapneatutkimus tehdään aina omassa sängyssä nukkumalla tutkimuslaitteet yllä. Laitteet rekisteröivät ja mittaavat mm. veren happipitoisuuden ja hengitysilman virtauksen. Tutkimusta ei kannata pelätä tai jännittää. Monelle tulee tutkimuksen jälkeen helpottunut olo, olipa saanut uniapneadiagnoosin tai ei. Lue lisää uniapneatutkimuksesta ja miten se meillä onnistuu:
