Mikä palkitsee lääkärin? Miikka Peltomaa: "Potilaan motivointi on tärkeää onnistuneessa uniapneahoidossa"
On ainakin yksi sairaus, jonka hoitaminen palkitsee lääkärinkin takuuvarmasti, sanoo Miikka Peltomaa. Hän on hoitanut tuhansia sellaisia potilaita, joiden kohdalla yllätys on hätkähdyttävä. Siksi diagnoosipäiväkin on juhlapäivä.
– Usein totean potilaalle, että tämä diagnoosipäivä on juhlapäivä. Tässä avautuu niin hieno, uusi latu paremmalle terveydelle ja paremmalle arjelle, että oksat pois.
Näin kuvailee uniapnean diagnoosin ja hoidon merkitystä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa Coronaria Uniklinikasta.
– Uniapneapotilaita hoitaessa pääsee seuraamaan hienoja tarinoita. Potilaan päivä kirkastuu usein nopeasti CPAP-hoidon parantaessa kelvottoman unen, ja parempi jaksaminen näkyy potilaasta, hän sanoo.
Uniapneapotilaan löytäminen ja diagnostiikan kohdentaminen oikeisiin potilaisiin on
kuitenkin haasteellista.
– Noin 75 prosenttia uniapneapotilaista on edelleen löytämättä. Uniapneaa ei aina osata epäillä eikä potilasta ohjata riittävän aktiivisesti diagnostiikkaan. Toisaalta uniapnearekisteröintiin ei aina ole mutkatonta päästä, Peltomaa havainnollistaa.
Yhteistyö avainasemassa
Peltomaan mukaan keuhkosairauksien poliklinikoilla yli puolet uusista lähetteistä koskee uniapneapotilaita, joiden hoitojonot ovat kasvaneet poikkeusaikana entisestään.
Uniapneaepäilyssä potilas tarvitsee ensin yöpolygrafiarekisteröinnin. Rekisteröintien saatavuus on parantunut. Esimerkiksi Coronarian tuottamia yöpolygrafiarekisteröintejä on saatavilla joka toisessa terveyskeskuksessa sekä laajalti työterveyshuolloissa.
Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on vahvistettu entisestään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa (Continuous Positive Airway Pressure) käytetään tyypillisesti keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa.
– CPAP-hoitoon pääseminen voi kestää pahimmillaan yli puoli vuotta. Se on vakavassa taudissa sietämätön tilanne. Siksi yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken on yhä tärkeämpää. Näin saamme paremman kopin uniapnean hoidosta, Peltomaa toteaa.
Coronaria Uniklinikka tuottaa CPAP-hoidon aloituksia julkiselle erikoissairaanhoidolle eri puolilla Suomea, muun muassa HUS:in alueella.
Coronaria Uniklinikoilla aloitetaan CPAP-hoitoja uniapneapotilaille jonottamatta. Hoitoon hakeutuu potilaita eri tavoin, myös keuhkopoliklinikoiden pitkistä jonoista. Hoidonaloituksen jälkeen potilas voi saada lähetteen keuhkopoliklinikalle ja lainata maltillisilla kustannuksilla Uniklinikan CPAP-laitetta, kunnes saa sairaalasta laitteen korvauksetta. Uniklinikalta potilas voi myös ostaa itselleen laitteen omaksi.
Matala kynnys yöpolygrafiaan
Peltomaan mukaan monilla elää mielessä sitkeästi stereotypia, jossa uniapneapotilas on ylipainoinen mies. Uniapneapotilaiden kirjo on kuitenkin laaja.
– Kolmasosa uniapneapotilaista on normaalipainoisia ja lähes puolet uniapneapotilaista on naisia. Uniapnean riski tulee helposti aliarvioitua sellaisella potilaalla, joka ei täytä stereotyyppistä mielikuvaa uniapneapotilaasta.
Hän kannustaa kollegoita aktiiviseen uniapnean diagnosointiin. Kynnys yöpolygrafiarekisteröinnin pyytämiseen kannattaa pitää matalana, koska tutkimus on nopea, kustannustehokas ja helppo toteuttaa.
– Toki ylipaino on hyvin tavallinen uniapnean taustatekijä. Kun painoindeksi on yli 35, on uniapneatauti noin 75 prosentilla potilaista. Myös aikuistyypin diabetes on sellainen signaali, jossa uniapneatautia pitää epäillä. Jopa 70 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista on (diabetesta vaikeuttava) uniapneatauti.
Hyvin tavallisia uniapneataudin merkkejä ovat kuorsaaminen ja hengityskatkokset. Taipumus heräillä öisin ja yölliset vessakäynnit voivat niin ikään kieliä uniapneasta. Myös eteisvärinän ja korkean verenpaineen taustalla saattaa olla hoitamaton uniapneatauti.
Hoitamattoman uniapneataudin taloudelliset ja inhimilliset seuraukset ovat raskaita.
– Lyhentynyt elinikä, aikaistunut muistisairaus sekä kohonnut riski sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöihin, masennukseen, liikenneonnettomuuksiin ja työtapaturmiin, Peltomaa mainitsee esimerkkeinä.
Potilaan motivointi tärkeää
Hän muistuttaa, että diagnoosin tekevän lääkärin on hyvä kertoa perusteellisesti potilaalle sairaudesta ja sen hoidon mahdollisuuksista. Kun potilas tulee CPAP-hoidon aloitukseen, hänellä ei siinä vaiheessa ole useinkaan mahdollisuutta nähdä lääkäriä.
– Potilaan motivoiminen pitäisi alkaa lähettävän lääkärin vastaanotolta. Mitä paremmin potilas on motivoitu ja informoitu, sen paremmat ovat edellytykset hoidon onnistumiselle.
Tuhansia uniapneapotilaita hoitaneena Peltomaa sanoo, että kyseessä on taatusti yksi palkitsevimmista tehtävistä lääkärin työssä.
– Uniapneataudin hoitaminen on palkitsevaa niin lääkärille kuin potilaallekin. Potilas yllättyy siitä, kuinka paljon elämä voi parantua ja lääkäri yllättyy siitä, kuinka suuri muutos potilaassa nähdään, kun uniapneatauti parantuu. Tämän taudin hoidossa saa lääkärinä tuntea konkreettisesti tekevänsä merkityksellistä työtä.
Toimittaja Susanna Ekfors
Lähde: Miikka Peltomaan puhelinhaastattelu 29.5.2020
Juttu on julkaistu alunperin Lääkäriportaalissa 8.6.2020
