Mitä jos huolet ja murheet valvottavat?

Monet meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa huolet ja murheet valvottavat pitkälle yöhön ja uni loppuu kesken. Aamulla olo tuntuu väsyneeltä ja voimattomalta, mikä vaikuttaa suorituskykymme lisäksi mielialaamme. Mikä neuvoksi?

Meillä kaikilla on elämässä ajoittain vastoinkäymisiä ja murheita. Joskus ne ovat isoja, joskus vähän pienempiä. Kun kuormitus on tarpeeksi suuri, alkaa uni myös herkästi kärsiä. Usein käy niin, että on joko vaikea nukahtaa tai sitten on vaikea pysyä unessa. Kovassa kuormituksessa saatamme heräillä pitkin yötä ja ikävät asiat pyörivät mielessämme.

Mikä avuksi jos huolet ja murheet valvottavat, unilääkäri Janne Kanervisto?

– Lähtökohtaisesti aina kannattaa pyrkiä vaikuttamaan juurisyyhyn, kuten kuormitustekijöiden määrään. Monesti se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, eikä aina mahdollistakaan. Mieltä painavista asioista on hyvä keskustella jonkun läheisen ihmisen kanssa tai vaikkapa ammattilaisten kanssa. Joskus auttaa "huolihetki" eli asioiden tai huolien kirjaaminen paperille hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Päiväkirjan pitäminen voi myös kannattaa.

– Illan tullen on hyvä rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Säännölliset iltarutiinit, tukeva iltapala ja valojen himmentäminen auttavat aivoja valmistautumaan nukkumiseen. Kännykät ja läppärit kannattaa laittaa kiinni. Hyviä keinoja rauhoittumiseen ovat esimerkiksi kirjan lukeminen, musiikin kuuntelu tai vaikkapa television katselu. Passiivinen tekeminen on aina parempi vaihtoehto kuin aktiviinen. Aktiivisella tekemisellä tarkoitan esimerkiksi sosiaalisen median selailemista.

– Vuoteeseen pitäisi mennä vasta siinä vaiheessa, kun alkaa olla unelias olotila. Nukkumaan on turha mennä aiemmin, koska sängyssä valveilla pyöriminen ja nukkumisen väkisin yrittäminen vain pahentaa unettomuutta, kertoo Kanervisto.

Pysäytyssana avuksi

– Mikäli yöllä herää ja ikävät asiat tahtovat vallata mielen, voi kokeilla käyttää pysäytyssanaa. Pysäytyssana on jokin valitsemasi yksinkertainen merkityksetön sana, kuten "mutta" tai "stop". Aina kun ajatukset tahtovat lähteä laukalle, voi ne yrittää pysäyttää valitulla pysäytyssanalla. Tätä voi joutua toistamaan useita kertoja, mutta konsti on kuitenkin toimiva.

– Jos kaikesta huolimatta tuntuu, että uni on karannut kauas eikä enää nukuta, kannattaa nousta vuoteesta pois ja laittaa vaikka musiikki hiljaiselle soimaan tai alkaa kuunnella äänikirjaa. Uni tulee siten paljon paremmin takaisin kuin vuoteessa hereillä makaamalla. Jos unettomuus jatkuu pitkään, kannattaa siihen hakea ajoissa ammattiapua, Kanervisto muistuttaa.

Miten huolet ja murheet näkyvät työterveydessä?

– Ihmisten huolet ja murheet näkyvät säännöllisesti työpöydälläni, kertoo pitkän linjan työterveyslääkäri Asla Kerola. Lisääntyvä pimeys vaikuttaa myös jaksamiseemme ja väsyneitä asiakkaita tuntuisi olevan enemmän syksyisin. Jaksamisongelmat voivat liittyä joko fyysiseen tai henkiseen puoleen tai molempiin.

Meitä kaikkia kuormittavat eri asiat eri elämäntilanteissa. Töitä voi olla liikaa tai on esimerkiksi huonoa johtamista, kotielämässä voi olla taloushuolia, huolta lapsista tai terveysongelmia. Kerolan mukaan kaikki stressi mielletään helpoimmin työperäiseksi, vaikka kokonaiskuormitukseen vaikuttaa myös koko muu elämä: arjen haasteet, huolet ja murheet. Jokainen meistä ymmärtää, että jos on lähtökohtaisesti kiireinen ja sitova työ, perheessä on parikin lasta, jotka harrastavat useana päivänä viikossa ja samalla esimerkiksi rakennetaan omakotitaloa, kuormitus on aika kova. Siinä tilanteessa vastoinkäymiset voivat tuntua paljon raskaammilta kuin jossain toisessa elämäntilanteessa.

Stressi aiheuttaa unettomuutta, kun asiat pyörivät liikaa mielessä. Syntyy helposti univajetta, joka pitkälle jatkuessaan on jo itsessään haitallista terveydelle.

Väsymyksen syyt on hyvä selvittää

Usein väsymys johtuu siitä, että nukutaan yksinkertaisesti liian vähän. Nipistetään aikaa unesta esimerkiksi katsomalla vielä yksi jakso TV-sarjasta, vaikka kuinka pitäisi olla jo nukkumassa. Aika monesti perussyy väsymykseen onkin joku muu kuin fyysinen sairaus. Toki väsymyksen taustalta on hyvä poissulkea kilpirauhasen vajaatoiminta, ferritiiniarvot, uniapnea, mielialaongelmat ja stressi. Jos fyysiset asiat aiheuttavat unettomuutta, henkiset haasteet ja ongelmat helposti kasaantuvat. Työterveydessä lähdetään purkamaan tilannetta pala kerrallaan kokonaistilanteen mukaisesti ja selvitetään, mikä väsymyksen taustalla voisi olla ja mikä stressiä aiheuttaa.

– Vain pieni osa asiakkaistani tulee vastaanotolleni hakemaan sairaslomaa. Apua työterveydestä haetaan siihen, millä tavoin asioihin voi vaikuttaa ja mitä voi tehdä oman jaksamisen parantamiseksi. Apua kannattaakin hakea ennen kuin ongelmat kasaantuvat liian suuriksi, kertoo Kerola.