Myyttejä ja faktoja uniapneasta
Uniapnea on kovin yleinen sairaus. Moni tietää uniapneasta jotain, mutta siitä liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. Unilääkärimme Janne Kanervisto avaa aihetta unilääkärin näkökulmasta ja listaa yleisimpiä myyttejä ja faktoja uniapneasta.
Uniapnean oireet voivat olla kovin moninaisia. Yöllisistä oireista tyypillisiä ovat katkonainen ja virkistämätön yöuni, yöllinen virtsaamistarve, yöhikoilu, herääminen sydämentykytykseen tai hapen loppumisen tunteeseen.
Päiväoireista yleisiä ovat väsymys, ärtyneisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet, ruokahalun lisääntyminen ja painonnousu. Hoitamaton uniapnea nostaa herkästi myös verenpaineita ja valitettavasti lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.
Myyttejä ja faktoja uniapneasta:
Monen mielestä uniapneaa sairastava henkilö on ylipainoinen, keski-iän ylittänyt mies, joka kuorsaa kovaa. Jos ei kuulu tähän stereotypiaan, voi uniapnean mahdollisuus tulla sivuutetuksi, vaikka kaikki oireet osuisivatkin omalle kohdalle.
Uniapnea ja ylipaino
Myytti: Uniapnea on ylipainoisten tauti.
Fakta: Joka kolmas uniapneapotilas on normaalipainoinen.
Uniapnea ja sukupuoli
Myytti: Uniapnea on miesten tauti.
Fakta: Miehillä esiintyy uniapneaa enemmän, mutta naisillakin sitä esiintyy ja vaihdevuosi-iän jälkeen esiintyvyys on yhtä yleistä sekä miehillä että naisilla.
Uniapnea ja kuorsaus
Myytti: Uniapneapotilas kuorsaa erittäin kovaäänisesti.
Fakta: Kovaääninen kuorsaus on yleinen oire uniapneapotilailla, mutta kuorsaamattomuus ei poissulje uniapneaa. Aivan vasta diagnosoin keskivaikean uniapnean eikä potilas (tutkitusti) kuorsannut lainkaan.
Uniapnea ja ikä
Myytti: Uniapnea on vanhusten tauti.
Fakta: On totta, että iän lisääntyessä uniapnean riski kasvaa, mutta uniapneaa löytyy runsaasti nuoriltakin.
Uniapnea ja väsymys
Myytti: Kaikki uniapneapotilaat nukahtelevat pitkin päivää.
Fakta: Päiväväsymys on yleinen oire uniapneassa, mutta kaikilla se ei ilmene nukahteluna. Osa kokee enemmän uupuneisuutta ja vetämättömyyttä. On myös uniapneapotilaita, joita ei väsytä lainkaan.
Uniapnea ja hengityskatkokset
Myytti: Potilaan vuodekumppani voi todeta onko hengityskatkoksia vai ei.
Fakta: Hengityskatkoksia ei välttämättä tule jatkuvasti esiin, vaikka potilaalla olisi uniapnea. Vuodekumppanin havaintoa ”ei ole hengityskatkoksia” ei voi pitää luotettavana. Toki jos kumppani on havainnut hengityskatkoksia, täytyy ne ottaa vakavasti ja silloin kannattaa edetä tarkempiin tutkimuksiin.
Myyttejä ja faktoja CPAP-hoidosta
CPAP-laitteet
Myytti: Uniapnean hoidossa käytettävä CPAP-laite on ihan kamala eikä sen kanssa pysty nukkumaan.
Fakta: Nykyaikaiset laitteet ovat hiljaisia, helppokäyttöisiä ja automaattisesti säätyviä. CPAP-hoito sujuu useimmiten erittäin hienosti ja potilaat ovat tyytyväisiä hoitoon.
Myytti: Kaikki uniapneapotilaat käyttävät CPAP-laitetta.
Fakta: Hoito arvioidaan tapauskohtaisesti. Elintavat ovat aina osa hoitoa. Ylipainoiselle painonpudotus saattaa joskus riittää hoidoksi. Hyvä hoitomuoto on myös hampaisiin tehtävä uniapneakisko. CPAP on tehokkain uniapnean hoitomuoto ja ensisijainen erityisesti keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa.
Minullako uniapnea?
Uniapnea on helppo diagnosoida ja hoitaa, kunhan vaan ensin herätään pohtimaan sen mahdollisuutta. Jos epäilet uniapneaa, on hyvä varmistua tilanteesta tutkimuksella. Uniapneatutkimus tehdään aina kotona ja tutkimuksen voi tilata ilman lääkärin lähetettä.
