Nukumme huonommin kuin koskaan aikaisemmin

Jos nukkuminen on mennyt lomalla pahasti solmuun, sitä kannattaa korjata pikkuhiljaa menemällä joka ilta hieman edellisiltaa aikaisemmin nukkumaan.

Hittikysymys kesän jälkeen unilääkärille on, kuinka palata lomalta arkeen. Loma tuo monelle hyvin ansaitun tauon työputkeen. Samalla se saattaa muuttaa normaalin arjen rytmin. Valoisat yöt valvottavat myöhempään ja saavat nukkumaan pidempään. Valo huijaa antamalla tunteen jaksamisesta, vaikka unen tarve on kesällä yhtä suuri kuin talven pimeydessä. Pitkän pimeän jakson jälkeen kesä usein riehaannuttaa ja tuntuu siltä, että jaksaa lyhyilläkin unilla.

Vähintään 7–8 tuntia unta auttaa tutkitusti vähentämään sairauspoissaoloja. Jos nukkuminen on mennyt loman aikana pahasti solmuun, sitä kannattaa korjata pikkuhiljaa menemällä joka ilta hieman edellisiltaa aikaisemmin nukkumaan. Kun arki alkaa, säännöllisyyden säilyttäminen on entistäkin tärkeämpää. Muuten loman hyödyt häviävät muutamassa viikossa.

Alkoholin vaikutus uneen

Kesällä saunakalja tai lasillinen viiniä nautitaan terassilla tavallista useammin. Onhan alkoholi maailman käytetyin ”unilääke”. Pieninä määrinä alkoholi rentouttaa, mikä synnyttää harhavaikutelman sen myönteisistä vaikutuksista. Pari lasia voi helpottaa nukahtamista, mutta alkoholin muut sivuvaikutukset tekevät siitä huonon unilääkkeen.

Alkoholi vaikuttaa elimistössä keskushermoston tasolla. Väkijuoma läpäisee veri-aivonesteen, eli teoriassa jo pisarakin alkoholia vaikuttaa aivoihin. Päihde muuttaa unen rakennetta niin, että nukkumisesta tulee pinnallista. Syvän unen vaihe on yleensä yöunen alussa. Jos on juonut viiniä illalla, veressä on nukkumaan mentäessä alkoholia. Silloin syvän unen laatu heikkenee ja ihminen saattaa seuraavana päivänä olla väsynyt riittävästä unesta huolimatta.

Unilääkkeet eivät korjaa unihäiriötä

Nukahtamis- ja unilääkkeitä käytetään Suomessa paljon: yli 300 000 suomalaista käyttää niitä säännöllisesti. Lääkkeet väsyttävät ja saattavat siten helpottaa nukahtamista ja nukkumista. Unihäiriön perussyytä ne eivät kuitenkaan korjaa.

Myös unilääkkeet vaikuttavat keskushermostotasolla, ja niiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa on ennalta arvaamaton. Tämä kannattaa pitää mielessä.

Uni vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin haluamme uskoa. Unihäiriöt ovat jo kansansairaus: nukumme vähemmän ja huonommin kuin koskaan aikaisemmin.

Nukkuminen on ihmisen perustarve. Nyt sekä unen laatu että määrä kärsivät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta uniongelmasta. Puolet aikuisista kokee olevansa väsynyt arkisin.

Epäilemättä yksi syy uniongelmiin on kehittynyt teknologia. Aivot raksuttavat jatkuvasti, vaikka luova työelämä vaatisi levänneitä aivoja. Unen perustehtävät, energian tuottaminen, muistin vahvistaminen sekä oppimisen ja aineenvaihdunnan säätely, unohdetaan helposti. Jos uni ei niitä vahvista, on hankala pysyä terveenä, menestyä tai edes pärjätä arjessa. Lohdullista on, että jokainen meistä voi vaikuttaa omaan nukkumiseensa.

Henri Tuomilehto
unilääkäri, dosentti, Helsinki
Jouni Vornanen
tietokirjailija, Kuopio

Juttu on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien Lukijoiden mielipiteet -sivulla 31.7.2020. Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Alkuperäinen juttu löytyy täältä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006586625.html
Väliotsikoita on muokattu alkuperäisestä 06/2022.