Tähtäimessä unihäiriön syy – Tuomo Niemelän kiteytykset: mitä työterveyslääkärin on hyvä huomioida?
Miten sinä nukut? Tämä kysymys kannattaa esittää useammin, sillä se voi ryöpsäyttää paljon asiaa auki, sanoo työterveyslääkäri Tuomo Niemelä. Totta kai lääkäri haluaa antaa avun, mutta etenkään unihäiriöiden hoidossa se ei ole helppoa ilman syyn selvittämistä, hän kuvaa. Niemelä korostaa unitutkimuksen tärkeyttä ja kertoo, millainen
hyöty varhaisella tutkimisella saavutetaan.
Yleislääketieteen erikoislääkärille, työterveyslääkäri Tuomo Niemelälle tilanne on tuttu. Unihäiriötä tai univajetta poteva on jo lähdössä vastaanotolta, kun ovenkahvakeskustelussa hänellä tulee mieleen: "Voisitko vielä uusia unilääkereseptin?"
Syitä unen huomiotta jäämiseen on tietysti lukuisia. Vastaanoton aihe on esimerkiksi voinut olla jokin toinen asia, eikä uni ole tullut keskusteluissa ilmi. Niemelän kokemuksen mukaan uneen liittyvät ongelmat voivat myös tuntua unettomasta vaikealta tuoda päivänvaloon.
Vähäisen unen aiheuttamaan olotilaan ja toimintakyvyn heikentymiseen voidaan myös tottua, jolloin jatkuvasta väsymyksestä tulee ikään kuin uusi normaali.
Siksi lääkärinkin olisi hyvä pitää mielessä kolme yksinkertaista sanaa, Niemelä pohtii.
– Miten sinä nukut? Tämä kysymys kannattaa esittää useammin. Se on yksinkertainen kysymys, joka voi ryöpsäyttää paljon asiaa auki. Kysymyksen voi esittää silloinkin, kun kaikki tuntuu olevan hyvin, Niemelä näkee.
Hyöty potilaalle, lääkärille ja työnantajalle
Niemelä kohtaa työssään runsaasti uneen liittyviä haasteita sekä työterveyslääkärinä että toimiessaan lääkärinä unihäiriöiden tutkimisen ja hoidon parissa Coronaria Uniklinikalla.
Erilaisia unihäiriöitä on ICD-10-luokituksessa yli 80. Etenkin uniapnea ja unettomuus tulevat lääkärin arjessa vastaan tiheään.
– Uniapnea on yleinen, mutta alidiagnosoitu, ja vaatii tietenkin tutkimista. Toinen iso unihäiriö, unettomuus, on myös valtavan yleinen. Melkein on niin päin, että jos kysyy työterveyshuollon asiakkaalta nukkumisesta, niin oman tuntumani mukaan vain vähemmistö kertoo nukkuvansa hyvin. Nykyään työskennellään paljon tieto- ja asiantuntijatehtävissä ja työaika on menettänyt merkitystään. Töitä tehdään koko ajan, myös illalla, kun jo pitäisi laskeutua uneen, Niemelä miettii.
Hän korostaa tutkimisen merkitystä juuri siksi, että unihäiriöiden kirjo on niin laaja. Niemelä katsoo asiaa paitsi potilaan voinnin näkökulmasta myös lääkärin työn järkevyyden ja työssä onnistumisen kannalta.
– Lääkärinä avun antaminen unihäiriöissä on usein hieman vaikeaa. Ei ole kahta samanlaista uniongelmaista. Jos unihäiriön syytä ryhdyttäisiin tutkimaan heti alussa, saataisiin hoitoa kohdennettua ihan eri tavalla, ja näin myös käyntien kierteen voisi heti alkuun katkaista. Tutkimalla pystytään mahdollisimman hyvin tähtäämään unihäiriön oikeaan syyhyn, Niemelä alleviivaa.
– Jos huomataan vähänkin merkkejä siitä, että kyse voisi olla unihäiriöstä tai riittämättömästä unesta, toivoisin, että asia tutkittaisiin nopeammin kuin mitä yleensä nyt tehdään, eikä lähdettäisi heti suoraan hoitamaan esimerkiksi unilääkkeillä. Varhainen tutkiminen on mielestäni järkevämpää kuin se, että lääkäri tarjoaa ohjeita potilaan kokemuksen ja kertomuksen perusteella.
Työnantajalle varhaisen tutkimisen hyöty näkyy ainakin sairauspoissaolojen mahdollisena vähenemisenä. Kun unihäiriö jää haaviin ja sitä hoidetaan räätälöidysti juuri kyseiseen unihäiriöön sopivin keinoin, voidaan vaikuttaa vahvasti työntekijän toimintakykyyn. Näin voidaan ehkäistä myös muita sairauksia, joissa uni on osallisena.
Tarve tuli vahvasti esiin
Niemelä työskentelee Coronaria Uniklinikassa Turussa, jonka toimipiste avattiin maaliskuussa 2020. Laajassa unitutkimuksessa saadaan kattavasti dataa erilaisista unihäiriöistä, kun mukana on aivosähkökäyrä EEG.
– Suppeallakin unitutkimuksella pääsee eteenpäin, varsinkin jos kyseessä on uniapneaepäily. Kun ollaan monimutkaisempien kysymysten äärellä ja unihäiriöitä on useampikin päällekkäin, on niiden kaikkien löytäminen tärkeää. Laajalla unitutkimuksella saadaan valtavan paljon enemmän tietoa siitä, miten henkilö nukkuu, mitä unessa tapahtuu ja millaisia häiriötekijöitä on, Niemelä havainnollistaa.
Coronaria Uniklinikalla on toimipisteitä eri puolilla Suomea: Turun lisäksi Oulussa, Seinäjoella, Kuopiossa, Tampereella, Lahdessa, Helsingissä, Järvenpäässä ja Jyväskylässä.
Niemelän mukaan Turussa tarve unitutkimuksille tuli voimakkaasti esiin heti toimipisteen avaamisen jälkeen.
– Tarpeen on kyllä huomannut selvästi. Ihmiset ovat saattaneet kärsiä vuosiakin oireista, ja nyt kun Coronaria Uniklinikka omalta osaltaan on helpottamassa mahdollisuutta laajaan unitutkimukseen, on patoutuma pikkuhiljaa lähtenyt purkautumaan.
Toimittaja Susanna Ekfors / Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Tervemedian Lääkäriportaalissa 8.9.2020
Lähde: Tuomo Niemelän haastattelu 28.8.2020
