Toistuva heräily johtuikin uniapneasta – Mikon tarina
Aamuyön toistuva heräily paljastui laajassa unitutkimuksessa uniapneaksi
Aina uniapnean oireet eivät ole sairaudelle tyypillisiä hengityskatkoksia ja kuorsaamista, josta läheiset alkavat huomauttelemaan. Näin kävi Mikolle, 43, jonka unta yölliset heräilyt alkoivat vähitellen painaa niin, että sen huomasi niin Mikko, kuin hänen sormessaan ollut älysormuskin.
Myyntijohtajana työskentelevä tamperelainen Mikko harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Kahden kouluikäisen lapsen kanssa vapaa-ajan ongelmia ei ole. Myös vaativat johtotason työtehtävät vaativat energiaa.
”Jossain vaiheessa huomasin unihäiriöiden ja yöheräilyn lisääntyneen niin paljon, että tilanne ei tuntunut enää normaalilta, joten hakeuduin työterveyslääkärin vastaanotolle. Tuossa vaiheessa heräilin useasti aamuöisin, eivätkä unet jatkuneet enää aamukuuden jälkeen.”
Mikon oireet eivät olleet tyypillisiä uniapnean oireita. Omien sanojensa mukaan Mikko on aina kuorsannut, mutta se ei ole häirinnyt läheisiä tai häntä itseään. Nyt ongelmana oli kuitenkin normaalista poikkeava heräily, jonka oli rekisteröinyt jo Mikon käyttämä älysormuskin. Uniapneaa oli todettu aiemmin Mikon lähisuvussa, joten hän alkoi ensimmäisenä epäilemään sitä unihäiriönsä aiheuttajaksi.
Työterveyslääkäri oli sitä mieltä, että oireiden perusteella minulla voisi olla jokin muu unihäiriö kuin uniapnea. Lääkäri päätyi tekemään lähetteen laajaan unitutkimukseen, jossa selviää uniapnean lisäksi myös muut unihäiriöt, esimerkiksi levottomat jalat.
Toistuva heräily kävi raskaaksi: ”Kunhan vain selviäisi jotain, mitä voi hoitaa”
Ennen laajaa unitutkimusta Mikko toivoi, että tutkimuksissa selviäisi jotakin, joka unihäiriön aiheuttaa.
”Oli tavallaan jännittävää mennä tutkimuksiin, kun ei osannut odottaa mitään. Toivoin vain, että selviäisi jotain, mitä voidaan hoitaa.”
Tutkimuslaitteet puettiin vastaanotolla Mikolle ja nukkumaan hän pääsi kotiin. Nukkumisen hän koki hankalaksi laitteiden kanssa. Onneksi unihäiriöiden havaitsemiseen riittää lyhyempikin uniaika.
”Lääkärin mukaan yöltä oli tallentunut riittävästi dataa, vaikka unta tulikin vain viisi tuntia. Laitteet eivät varsinaisesti häirinneet nukkumista, mutta varmasti sitä alitajuisesti vähän jännitti.”
Mikon epäilykset osoittautuivat oikeiksi ja tutkimuksessa selvisi, että hänellä on keskivaikea uniapnea. Hoidoksi aloitettiin CPAP-laitehoito, jonka käytön Mikko aloitti unihoitajan vastaanotolla. Laitteen hän sai ensin vuokrattua käyttöönsä Coronaria Uniklinikalta samalla, kun jonotti omaa laitetta Tampereen yliopistollisen sairaalan unipoliklinikalta.
Sinnikkyys palkittiin, vaikka CPAP-hoidon aloitus oli hankalaa
Mikko aloitteli CPAP-laitteeseen totuttelun kuukauden aikana vähitellen, kunnes siirtyi käyttämään laitetta joka yö.
”Ensimmäiset viikot laitteen kanssa menivät totuttelemiseen ja tuntuivat hankalalta. Meni aikaa, että maskille löytyi sopivat säädöt ja tottui ilmavirtaan ja laitteen pitämään ääneen.”
Monet CPAP-hoidon aloittavat kuvailevat hoidon alkua suureksi energian lisäykseksi. Toisilla alun positiiviset vaikutukset ovat maltillisemmat. Mikko ei huomannut hoidon alussa energioidensa merkittävästi lisääntyneen, mutta on huomannut useita muita positiivisia muutoksia itsessään.
”Tunnen olevani pirteämpi kuin aiemmin. Tilanne ei ollut päässyt kohdallani vielä niin huonoksi, että voinnissa olisi tullut valtava parannus kerralla. Voin nyt kuitenkin paljon paremmin ja ärtyneisyys ja väsymys ovat selkeästi vähentyneet. Myös vatsaoireet helpottivat, kun uniapneaa alettiin hoitaa.”
Heräiletkö öisin? Jääkö unet vajaaksi aamuyöstä?
Ei hätää. Me Coronaria Uniklinikalla autamme. Varaa aika lääkärimme vastaanotolle. Vastaanotolla selviää, tarvitaanko lisätutkimuksia, laboratoriokokeita tai miten muuten voit hoitaa untasi ja parantaa vireystasoasi.
Jos sinulla on lähete työterveyshuollosta, voit varata ajan tutkimukseen soittamalla.
