Uniapneaepäily vei tutkimuksiin ja hoitoon
Poikkeusvuosi, koronavuosi, 2020... Maailmanlaajuinen pandemia kosketti kaikkia ja toi muutoksia monilla elämän osa-alueilla. Kangasalalainen Mikko Heimo, 43, päätti poikkeusajan keskellä keskittyä erityisesti omaan hyvinvointiinsa. Uniapneaepäily heräsi, kun hän perehtyi tarkemmin sairauden oireisiin.
“Jäin alkuvuodesta 2020 pois silloisesta työstäni, tarkoituksenani lomailla hetki ja jatkaa sitten uusiin hommiin, kunnes korona muuttikin suunnitelmani. Jäin kotiin perheen nelivuotiaan kanssa, joten ajattelin nauttia elämästä ja hoitaa itseni muutenkin kuntoon.”
Mikkoa vaivasivat päiväaikainen väsymys ja yöllinen kuorsaus. “Tiesin kuorsanneeni jo pitemmän aikaa. Työn puolesta ajoin autolla pitkiä matkoja ja kesken ajon välillä piti avata ikkunaa tai pitää taukoa väsymyksen vuoksi.” Vaikka uniapneetikkoja löytyy Heimon sukulaisista ja aiemmista töistä terveydenhuollossa hänellä oli sairaudesta tietoa, vasta tarkempi perehtyminen asiaan sai Mikon epäilemään itsellään uniapneaa. “Etsin netistä tietoa ja lukiessani uniapnean oireita kaikki tuntui natsaavan.”
Uniapneatutkimukseen palvelusetelillä
“Koska en ollut työsuhteessa, eikä työterveyshuolto käytettävissä, varasin ajan lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Lääkäri otti asiani todesta ja sain saman tien lähetteen ja palvelusetelin yöpolygrafiatutkimukseen.” Palvelusetelin toimintamalli oli hänellä tiedossa, mutta tutkimukseen myönnetty seteli oli Heimolle itselleen ensimmäinen.
Mikko tutustui netin kautta palvelusetelin palveluntarjoajiin ja valitsi Coronaria Uniklinikan. “Taisi olla ilta-aika, kun olin Uniklinikan sivuilla, ajanvarauspuhelin ei ollut enää auki, mutta huomasin yhteydenottolomakkeen ja jätin sitä kautta viestin ajanvarauksesta. Pian hoitaja soittikin minulle ja varasin ajan tutkimukseen. Aikoja oli tarjolla useampia, joten sain valita itselleni sopivimman.”, hän muistelee.
Coronaria Uniklinikan nettiajanvarauksen uudistuksen myötä palveluseteliasiakkaiden ajanvaraus onnistuu Uniklinikan nettisivujen kautta mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Uniapnean tutkiminen käy helposti kotona
Yöpolygrafiatutkimuksessa asiakas noutaa tutkimuslaitteet klinikalta, saa hoitajalta opastuksen laitteiden käyttöön ja nukkuu kotona laitteiden kanssa. Laitteet palautetaan seuraavana päivänä klinikalle, tutkimuksesta tehdään lausunto ja lausunto toimitetaan uniklinikalta lähetteen tehneelle lääkärille. Asiakas kuulee tulokset aina lähettäneeltä lääkäriltä, joka myös ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon.
Coronaria Uniklinikalta saa henkilökohtaisen ohjauksen laitteen pukemisesta ylle, antureiden kiinnittämisestä ja rekisteröintilaitteen käytöstä. “Laitteiden käyttö oli helppoa hoitajan antaman ohjeistuksen myötä, myös laitteen mukana kotiin tulevat ohjeet olivat selkeät eikä tutkimuslaite antureineen häirinnyt nukkumistani ollenkaan.”, Mikko Heimo kertoo.
Onnistunut CPAP-hoito vaatii ohjeistusta, kannustusta ja oikean maskin
Yöpolygrafiatutkimuksessa Heimon uniapneaepäily osoittautua todeksi, ja hänellä diagnosoitiin uniapnea. Diagnoosin saatuaan hänelle aloitettiin CPAP-laitehoito Coronaria Uniklinikalla. “Töistä terveydenhuollossa minulla oli jonkinlainen käsitys laitehoidosta, mutta hoitajan antama ohjaus oli paikallaan ja se vastasi odotuksiani.”, Mikko Heimo kertoo. “Aiemmin laitteet taisivat olla kookkaita ja äänekkäitä, mutta saamani laite oli sievän kokoinen ja hiljainen. Sain kattavan paketin kaikilla herkuilla.”, hän sanoo viitaten laitteen mukana tulevaan lämpöletkuun ja vesikostuttimeen.
Korona-pandemian myötä hygieniaohjeistuksia on edelleen tiukennettu myös Uniklinikalla, mikä tarkoittaa, ettei CPAP-maskeja voi sovittaa hoidon aloituksen yhteydessä. Maskivaihtoehdot ovat nähtävillä ja itselleen mieluisan maskin valittuaan sen säädöt tarkistetaan hoitajan kanssa yhdessä. Sopivan maski on tärkeä tekijä CPAP-laitehoidon sujumisessa, minkä Heimokin allekirjoittaa.
“Hoitaja ei lupaillut liikoja, vaan kertoi että hoitoon tottuminen voi viedä aikaa ja näin kävi myös minun kohdallani. Alkuun valitsemani maski ei lopulta ollutkaan paras vaihtoehto minulle vaan toisenlaisen maskin myötä laitteen käyttö helpottui ja aloin nukkua pidempiä unia laitteen kanssa.”, Heimo kertaa.
Väsymyksen tajuaa monesti vasta sitten, kun se helpottaa
Laitteen käytön myötä Mikko Heimo on huomannut aamupäänsärkyjen sekä iltapäivällä iskevän väsymyksen kaikonneen. “Olen aamuisin pirteämpi ja unen laatu on varmasti aiempaa parempi. Nenämaski ohjaa hengittämään nenän kautta, eikä tukkoisuutta ole ollut.”, hän kertoo.
“Väsymykseen tottuu ja huomaamatta vaivan kanssa kuluu helposti pitkä aika. Laitteen käytön myötä olen miettinyt paljonkohan liikenteessä on väsyneitä kuskeja ratin takana. Uniapnean aiheuttamat vaivat ovat kuitenkin helposti korjattavissa ja Coronaria Uniklinikalta sain tutkimuksen ja hoidon yhden luukun periaatteella.”, Mikko Heimo kertoo nyt tyytyväisenä.
Heräsikö uniapneaepäily?
Jos oma nukkuminen tai vireystaso mietityttää tai epäilet uniapneaa, kannattaa varata aika uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Lääkärin arvioi, tarvitsetko jatkotutkimuksia, laboratoriokokeita tai miten muuten voit hoitaa untasi ja parantaa vireystasoasi. Oman unen tilasta kannattaa käydä keskustelemassa asiantuntijan kanssa silloinkin, kun ei ole varma, tarvitaanko lisätutkimuksia. Älä huolestu, anna me huolehdimme sinusta.
