Uniapnean CPAP-hoito on nuoruuden lähde
Uniapneaa sairastavan hengitys ahtautuu nukkuessa ja haittaa unen laatua siten, että potilaalle syntyy terveyshaittoja ja elämänlaatu heikkenee. Ahtautuneeseen hengitykseen liittyy toistuvia veren happipitoisuuden laskuja, mikä kuormittaa sydäntä ja verenkiertoa merkittävästi.
Vakavaan sairauteen on harvoin tarjolla nopea, tehokas ja helppo hoito. CPAP-laite on tällainen hoito uniapneapotilaalle. CPAP-laite on pelastus väsyneelle potilaalle, jolla on uniapnea. CPAP tulee sanoista Continuous Positive Airway Pressure. Laitteen avulla hengitetään tavallista huoneilmaa kevyellä ylipaineella, joka estää uniapneapotilaan hengityksen ahtautumisen.
CPAP-laitteella hoidetaan tyypillisesti vaikeaa ja keskivaikeaa uniapneaa. CPAP-hoito on kuitenkin perusteltu myös vahvasti väsyneelle, lievää uniapneatautia sairastavalle.
Hoitamaton uniapnea on vaaraksi terveydelle
Hoitamattomana uniapnea lisää muun muassa sokeritaudin ja verenpainetaudin riskiä ja voi johtaa vakaviin komplikaatioihin sekä ennenaikaiseen kuolemaan.
Uniapnean oireet esiintyvät sekä yöllä että päivällä. Yön aikaisia ongelmia ovat muun muassa kuorsaus, unen aikaiset heräämiset, hengityskatkokset ja yöllinen virtsaamisen tarve. Aamulla päätä voi särkeä eikä päivä lähde kunnolla käyntiin. Uniapneapotilaan päivään liittyy usein väsymystä, masennusta, muistin heikentymistä, päiväunien tarvetta ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
DIAGNOOSI SELVITETÄÄN OMASSA SÄNGYSSÄ NUKKUEN JA HOITOON PÄÄSEE NOPEASTI
Kun potilaan epäillään sairastavan uniapneaa, hänelle suositellaan unirekisteröintiä. Potilaalle tehdään yöpolygrafia, josta sairaus havaitaan. Coronaria Uniklinikalla hoito käynnistetään heti, kun diagnoosi on tehty ja tulokset arvioitu yhdessä potilaan kanssa. Uniapneahoitaja esittelee CPAP-laitteen ja opettaa sen käytön potilaalle.
Hoidon aloituksessa tärkeää on löytää sopiva maski. Niitä on kolmentyyppisiä ja eri kokoisia. Suosituin on nenämaski, joka tulee nenän ympärille kevyesti ja tiiviisti kellumaan siten, että laitteen antama ilmanpaine saadaan tukemaan hengitysteitä. Sierainmaski on pienin ja tulee sieraimen suulle kuten tutti, joka ulottuu osittain sieraimen sisäpuolella. Osa potilaista haluaa hengittää sekä suun että nenän kautta, jolloin kokokasvomaski tulee molempien päälle. Erilaisia maskeja kokeillaan ja valitaan paras vaihtoehto. Kokenut uniapneahoitaja näkee nopeasti, millainen maski potilaalle parhaiten sopii.
Noin tunnin mittaisella hoidonaloituskäynnillä potilas saa hyvät eväät CPAP-hoidon aloittamiseen jo seuraavana yönä. Jääkö potilas nyt laitteensa kanssa yksin? Ei jää, koska nykyteknologia mahdollistaa hoidon etäseurannan. Laite lähettää automaattisesti aamuisin hoitotiedot Coronaria Uniklinikan etäseurantapalveluun, josta hoitaja tarkistaa joka aamu hoidon aloituksessa olleen potilaan yön onnistumisen. Ensimmäisten öiden seuranta on erityisen tärkeää, sillä silloin potilas usein tarvitsee tukea ja apua. Hoitaja soittaa potilaalle, jos laitteen kanssa nukkumisessa näyttää olevan ongelmia. Useimmiten hoito käynnistyy ongelmitta. Autamme potilasta kuitenkin aktiivisesti ja tarvittaessa alusta pitäen.
Potilas saattaa ensimmäisestä yöstä alkaen nukkua paremmin kuin vuosiin. Jos hoito alkaa hienosti, hoitajan yhteydenottoon ei ole tarvetta. Parissa viikossa potilas on useimmiten jo tottunut ja paremmasta nukkumisesta nauttiva CPAP-laitteen käyttäjä.
LÄÄKÄRI JA HOITAJA VASTAAVAT POTILAAN HYVÄSTÄ MOTIVOINNISTA CPAP-HOITOON
Onnistuneen CPAP-hoidon edellytys on potilaan hyvä motivaatio. Sen luomisessa lääkärillä ja hoitajalla on tärkeä tehtävä: potilaalle annetaan riittävä informaatio uniapneataudista ja hoidon hyödyistä sekä hälvennetään mahdollisia ennakkoluuloja hoitoa kohtaan. Hyvä kommunikaatio motivoi potilaan sitoutumaan hoitoon. Monella motivaatio on kohdillaan jo hoitoon hakeutuessa. Epäluuloisilta potilailta puuttuu asianmukaista tietoa taudista ja hoidosta. Kun motivaatio rakennetaan kuntoon, hoito onnistuu.
Uniapnean hoidon seuranta on tärkeää. Kerran vuodessa arvioimme perusteellisesti, miten hoito sujuu. CPAP-laitteissa on muistikortti, johon tallentuu potilaan yölliset hengitystapahtumat viimeisen vuoden ajalta. Tarvittavat korjausliikkeet (laitteen säädöt) tehdään aina tarvittaessa. Noin kerran vuodessa potilas tarvitsee uuden maskin ja uuden letkun sekä noin viiden vuoden välein uusitaan CPAP-laite, joka on kestävä ja huoltovapaa.
CPAP-hoidon onnistuessa potilas ei halua nukkua ilman laitetta. CPAP-hoidosta voidaan kuitenkin luopua silloin, kun ylipainoinen potilas laihtuu merkittävästi ja uniapnea lievenee tai paranee. Uniapneaa hoidettaessa painonhallinta usein helpottuu.
HOIDETTU UNIAPNEAPOTILAS ON PAREMPI IHMINEN
Kun uniapnea hoidetaan, potilas jaksaa paremmin. Kun uni on hyvää, olemme joka päivä parempia ihmisiä, parempia vanhempia, parempia puolisoita ja tehokkaampia työntekijöitä. Kun emme ole väsyneitä, emme ole tavallista kiukkuisempiakaan.
Uniapnea on yksi tärkeimmistä vakavien liikenneonnettomuuksien syistä. Hyvin nukkuneena ajamme vähemmän kolareita. Huono uni ja uniapnea lisäksi vanhentavat meitä nopeammin ja tuovat vanhuuden sekä raihnauden ennenaikaisesti.
Paljon uniapneaa hoitaneena ja hienoja tarinoita seuranneena sekä unen parantumisen seurauksia nähneenä olen iloisesti vakuuttunut siitä, että CPAP-laite on lähempänä nuoruuden lähdettä kuin mikään hoito, minkä lääketiede on keksinyt.
Jutun on kirjoittanut Uniklinikan vastuulääkäri Miikka Peltomaa. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Coronarian blogissa 17.12.2018.
