Uniklinikan asiantuntijat vastaavat
Olemme valikoineet meille lähetetyistä kysymyksistä muutaman erityisen mielenkiintoisen ja vastaamme niihin tässä jutussamme. Löydätkö täältä mieltäsi askarruttavaan kysymykseen vastauksen?
MIKSI HERÄILEN AAMUÖISIN?
Kerran, kaksi kertaa herääminen yössä on normaalia, mikäli saat unen päästä helposti uudelleen kiinni. Jos heräilet säännönmukaisesti useampia kertoja yön aikana, vaikkakin tekemään vain yöllisen vessareissun, kärsit todennäköisesti yhdestä tai useammasta unihäiriöstä. Hyvin usein heräämisiä aiheuttavat esimerkiksi herkkäunisuus sekä uniapneassa esiintyvät hengityskatkot. Hyvä uutinen on, että unihäiriöt ovat erittäin hyvin hoidettavissa. Älä siis suotta hukkaa hyviä öitäsi valvomiseen vaan hakeudu unitutkimukseen. Oikealla hoidolla unihäiriöistäsi päästään ottamaan niskalenkki.
MITEN VOISIN NUKAHTAA NOPEAMMIN?
Hyvän yön rakentaminen alkaa jo aamulla. Herää joka päivä samaan aikaan ja pidä huoli siitä, että et päästä vireystilaasi romahtamaan päivällä esimerkiksi liian raskaan ruokailun ansiosta. Kasvata unipainettasi päivittäisellä liikunnalla ja tee asioita, jotka haastavat myös kognitiivista muskeliasi. Syö illalla kunnolla tunti kaksi ennen nukkumaan menoa ja valmistaudu sen jälkeen vastaanottamaan hyvä uni. Tee illalla vain sellaisia asioita, jotka ovat sinulle mieleisiä ja rauhoittavat sinua. Mene sänkyyn joka ilta samaan aikaan.
MILLAINEN ON HYVÄN UNEN RAKENNE, VOINKO VAIKUTTAA SIIHEN ITSE?
Aikuisella hyvästä unesta 16–20% on syvää unta ja 21–30% kevyttä vilkeunta. Syvässä unessa kehossa tapahtuu esimerkiksi tärkeää hormonaalista palautumista ja latautumista. Kevyessä unessa puolestaan kerrataan ja vahvistetaan kognitiivisia taitoja. Nimenomaan sinä olet se ihminen, joka voit vaikuttaa oman unesi rakenteeseen. Terveellinen ravinto, liikunta ja säännöllinen elämänrytmi ovat avaimia laadukkaaseen lepoon. Varmista myös, että unesi on tervettä eivätkä unihäiriöt rasita sitä tietämättäsi. Vaivattomin tapa selvittää unen kunto on osallistua unitutkimukseen.
MIKSI OLEN PÄIVISIN VÄSYNYT, VAIKKA OLEN NUKKUNUT PITKÄT YÖUNET?
Unessa määrän lisäksi tärkeää on myös sen laatu. Jos olet mielestäsi nukkunut pitkät yöunet ja olet silti päivällä väsynyt, se kertoo että unessasi ei kaikki ole kunnossa. Esimerkiksi uniapnea on unihäiriö, josta ihminen kärsii usein tietämättään. Monesti uniapneapotilas luulee itse olevansa taitava nukkuja, sillä hän nukahtaa usein heti kun pääsee sänkyyn ja nukkuu pitkiä yöunia. Todellisuudessa tämä kertoo kuitenkin univajeesta, joka johtuu unen huonosta laadusta. Uniapneapotilaat kertovat poikkeuksetta elämänlaatunsa parantuneen merkittävästi unihäiriönsä diagnoosin ja hoitojen aloittamisen jälkeen.
MITEN PALJON MINUN PITÄISI NUKKUA YÖSSÄ?
Tällä hetkellä yleisesti suositellaan, että aikuisen ihmisen tulisi nukkua 7–8 tuntia yössä. Se, miten paljon unta tarvitset, on kuitenkin yksilöllistä ja oikea määrä löytyy vain kokeilemalla. Lähtökohtaisesti hyvää unta ei voi koskaan saada liikaa. Kokeile lisätä yöunesi pituutta asteittain esimerkiksi puoli tuntia ja katso miten se vaikuttaa. Muista lisätä tavoiteunimäärääsi aina myös puolen tunnin nukahtamisaika. Jos olet päivisin väsynyt riittävän pitkistä yöunista huolimatta, kärsit todennäköisesti yhdestä tai useammasta unihäiriöstä. Väsymyksen kanssa ei kannata opetella elämään. Hakeudu sen sijaan unitutkimukseen ja sitä kautta saamaan oikeaa hoitoa.
TEEN VUOROTYÖTÄ. MITEN VOISIN NUKKUA PAREMMIN?
Ihmistä ei ole evolutiivisesti luotu olemaan hereillä yöaikaan, siksi vuorotyöläinen on unensa kanssa suurten haasteiden edessä. Jos teet vuorotyötä, sinun tulisi panostaa terveellisiin elämäntapoihin normaalia työtä tekevää ihmistä enemmän, sillä elimistösi on jatkuvasti kovalla koetuksella epäsäännöllisen uni-valverytmin takia. Nukkumaan on myös maltettava mennä heti yövuoron päättymisen jälkeen, eikä vasta sitten kun aamun kauppareissut ja muut kiireiset askareet on hoidettu. Hyviä, unen tuloa nopeuttavia aamurutiineja ovat rentouttava suihku ja tukeva aamiainen.
MISTÄ UNIHALVAUS JOHTUU?
Unihalvaus kuuluu parasomnia-unihäiriöryhmään, jossa aivojen ja lihaksiston välillä on synkronointiongelma. Pääosin aamuyöstä esiintyvän REM-unen aikana aivot ovat aktiivisessa tilassa, mutta luustolihakset ovat halvaantuneet. Kun ihminen herää REM-unesta, vartalo saattaa jäädä unitilaan. Unihalvauksen aikana hengityslihakset ja silmäluomet toimivat normaalisti, mutta tahdonalaiset lihakset eivät. Unihalvaus on täysin vaaraton tila, eikä sitä kannata säikähtää. Jos unihalvauksia kuitenkin esiintyy usein, on hyvä tutkia ettei niiden taustalla ole muuta unihäiriötä. Usein unihalvausta nimittäin esiintyy silloin, kun ihminen kärsii syystä tai toisesta univajeesta.
MITÄ ON VALVEUNI?
Valveuni on tila, jossa ihminen on poikkeuksellisesti tietoinen ympäristöstään hänen siirtyessään univaiheesta valveeseen tai toisinpäin. Valveunen aikana ihmisen silmät ovat auki, vaikka hän on unitilassa. Vaikka valveunen tila onkin monen mielestä epämiellyttävä, on se vaaraton. Usein valveunta esiintyy unihalvauksen yhteydessä ja aivan kuten unihalvauskin, se saattaa olla seurausta jostakin muusta unihäiriöstä. Mikäli valveunta esiintyy säännöllisesti, kannattaakin unitutkimuksen avulla varmistaa, että uni on muuten moitteetonta.