Unitutkimus avaa unen anatomian

Uni on mysteeri, jonka salaisuuksia tutkijat ovat yrittäneet selvittää halki historian. Tänä päivänä unenaikaisista tapahtumista saadaan jo paljon asioita selville laajan unitutkimuksen, eli unipolygrafian avulla. Tässä jutussa kerromme, mitä unitutkimus unesta tarkalleen ottaen paljastaa.

Coronaria uniklinikoille ympäri Suomen saapuu tutkittaviksi kymmeniä uniongelmista kärsiviä asiakkaita joka viikko. Joka viikko lukuisia asiakkaita myös lähtee klinikoilta koteihinsa helpottuneina, kun syyt unen ongelmiin on saatu selvitettyä. Jokapäiväistä arkea ovat niin ikään asiakkaiden kertomat tarinat siitä, kuinka heidän elämänlaatunsa on parantunut unihäiriöiden hoidon aloittamisen myötä.

Jotta ongelmat unen takana selviävät, on uni tutkittava perinpohjaisesti. Se tapahtuu unitutkimuksen avulla.

MIKÄÄN EI SAA JÄÄDÄ HUOMAAMATTA

Unenaikaisista tapahtumista kerätään tutkimusyön aikana laajasti tietoa talteen. Sanansaattajien tärkeää virkaa unen mysteerien avaamisessa toimittavat erilaiset anturit ja elektrodit, joita kiinnitetään eri puolille kehoa yhteensä 26 kappaletta. Jokaisella anturilla ja elektrodilla on oma tärkeä tehtävänsä tiedonkeruussa ja vain niiden avulla on mahdollista rakentaa kattava kokonaiskuva siitä, mitä kehossa ihmisen nukkuessa tapahtuu.

Tutkimuksen aikana anturit ja elektrodit rekisteröivät:

• aivosähkökäyrän
• silmänliikkeet
• leuan lihasjännityksen,
• sydänsähkökäyrän
• hengityksen ilmanvirtaukset ja hengitysliikkeet
• veren happikyllästeisyyden
• kuorsauksen
• alaraajojen liikkeet
• verenpaineen

Aivosähkökäyrää, silmänliikkeitä ja leuan lihasjännitystä mitataan kultaisilla kuppielektrodeilla, joita kiinnitetään pään ja kasvojen alueelle yhteensä 15 kappaletta. Näiden elektrodien avulla saadaan selville tismalleen se, mitä aivoissa unen aikana tapahtuu. Toisin sanoen, millaisella viiveellä tutkittava on siirtynyt univaiheesta toiseen, millainen unen rakenne ja tehokkuus on tutkimuksen aikana ollut sekä kuinka paljon tutkimusyöstä potilas on ollut unessa ja hereillä.

Sydänsähkökäyrää mitataan rintaan ja vasempaan kylkeen kiinnitettävillä elektrodeilla. Nämä elektrodit antavat kokonaiskuvan sydämen toiminnasta, kuten siitä, onko tutkittavalla ollut esimerkiksi rytmihäiriöitä.

Hengityksen ilmanvirtausta, hengitysliikkeitä ja kuorsausta seurataan sieraimien alapuolelle asennettavilla paineanturilla ja termistorilla sekä kahdella rinnan ja vatsan päälle kiinnitettävällä hengitysvyöllä. Näiden antureiden kautta tallentuva tieto kertoo muun muassa, paljonko tutkimusyön aikana on ollut unen aikaisia hengityskatkoksia ja onko potilas hengittänyt suun vai nenän kautta.

Veren happipitoisuudesta ja sydämen sykkeestä saadaan talteen tärkeää tietoa sormeen asennettavan anturin avulla. Anturi kertoo, kuinka hyvin veren punasolut kuljettavat yön aikana happea, eli miten hyvin ihminen hapettuu nukkuessaan. Lisäksi anturin avulla saadaan kuva pulssin ja verenpaineen nukkumisen aikaisista vaihteluista, eli siitä, miten paljon sydän joutuu unen aikana tekemään töitä.

Alaraajojen liikkeiden taltioiminen on myös oleellinen osa unitutkimusta. Jalkoihin kiinnitettävät anturit paljastavat, esiintyykö tutkittavalla ennen nukahtamista tai unen aikana normaalista poikkeavaa jalkojen liikehdintää.

Kaikki antureiden ja elektrodien kuljettamat lukuisat viestit taltioituvat tutkimusyön aikana rinnan päälle kiinnitettävään, noin älypuhelimen kokoiseen unitutkimuslaitteeseen. Antureiden ja elektrodien välittämän informaation lisäksi laite taltioi asennot, joissa ihminen on tutkimusyönä nukkunut.

JOS SE JOHTUU UNESTA, ME SAAMME SEN SELVILLE

Tutkimusyön jälkeen unitutkimuslaitteen keräämä unirekisteri avataan osiin sekunti sekunnilta. Tutkimuslöydöksistä koostetaan kattava lausunto, jonka unilääkäri käy asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi tutkimuksen jälkeisessä tapaamisessa.

Lausuntoon kirjataan ensimmäiseksi muun muassa vuoteessaoloaika, nukuttu aika, tutkimuksen rekisteröidyt muuttujat sekä unen tehokkuus. Monelle lausunnon sisällössä tulee ensimmäisenä yllätyksenä se, miten paljon unta on tutkimusyön aikana lopulta kertynyt. Usein tutkittava itse olisi luullut nukkuneensa vain muutaman tunnin.

Seuraavaksi lausunnossa avataan univaiheet ja unen rakenne. Lausuntoon kirjataan, kuinka paljon nukkumisajastaan tutkittava on nukkunut kevyen-, keskisyvän-, syvän- tai REM-unen vaiheissa, ja millaisella viiveellä hän on siirtynyt vaiheesta toiseen. Lisäksi raportoidaan unisyklien ja tapahtuneiden havahtumisten määrä, sekä kuinka paljon aikaa tutkimusyöstä on vietetty valveilla.

Lausunnon löydökset-osiossa tehdään yhteenveto siitä, millaisia unihäiriöitä tutkittavalta on tunnistettu.

Yleisimmin diagnosoidut unihäiriöt ovat unettomuus, uniapnea, levottomat jalat ja periodinen jalkaliikehäiriö. Unettomuudesta ovat merkkejä esimerkiksi nukahtamisen viive tai useat tutkimusyön aikaiset heräilyt ja havahtumiset. Uniapneasta kertovat yleisimmin unen aikaiset hengityskatkokset. Uniapneaan liittyvät hengityskatkokset ovat yli 10 sekunnin mittaisia ja vaikea-asteisessa uniapneassa niitä voi esiintyä tunnissa useita kymmeniä. Kuorsausta uniapneaan ei aina liity, mutta sitä kuitenkin esiintyy hyvin usein uniapneapotilailla. Levottomat jalat ei ole varsinainen unenaikainen häiriö, sillä sitä ilmenee ennen nukahtamista. Siksi levottomien jalkojen diagnoosi tehdäänkin aina unirekisteritiedon ja tutkittavan oman kokemuksen perusteella. Periodisessa jalkaliikehäiriössä puolestaan esiintyy unen aikana rytmikästä jalkojen liikettä, jota nukkuja ei aina tiedosta. Jalkaliikehäiriöt aiheuttavat ylimääräisiä havahtumisia, jotka rikkovat unta.

Erilaisia unihäiriöitä on tunnistettu yli 80 erilaista, ja on yleistä, että tutkittavalla on monta eri unihäiriötä yhtäaikaisesti.

Lausunnon loppuun kirjataan lääkärin yhteenvetoarvio tutkimuksen tuloksista sekä löydettyjen unihäiriöiden syynmukainen hoitosuunnitelma. Jos unihäiriöitä on löytynyt useita, tehdään päätös siitä, mitä unihäiriöitä lähdetään ensisijaisesti hoitamaan ja mihin häiriöihin pureudutaan hoidon seuraavissa vaiheissa.

VARMISTUKSEN VARMISTUS

Noin kuukauden kuluttua unitutkimuksesta asiakas saapuu uniklinikalle seurantakäynnille. Käynnin tarkoituksena on varmistaa, että hoito on lähtenyt tepsimään ja käydä läpi asiakkaan omia kokemuksia hoidon vaikutuksista. Diagnosoidusta unihäiriöistä riippuen hoidon tulokset saattavat näkyä heti tai vasta pienellä viiveellä. Esimerkiksi uniapneapotilaat kertovat monesti elämänlaatunsa parantuneen heti heidän saatuaan käyttöönsä uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-ylipainehengityslaitteen. Joihinkin unihäiriöihin ensisijainen hoito on potilaan itsensä käynnistämä elämäntapamuutos. Tällöin isot parannukset potilaan voinnissa tulevat usein pidemmällä aikavälillä, joskin hyvin usein myös näissä tapauksissa elämänlaadun on koettu lähtevän kohenemaan heti elämäntapamuutoksen myötä. Oli diagnosoitu unihäiriö mikä tahansa, parhaisiin hoitotuloksiin päästään silloin, kun potilas on itse motivoitunut ja sitoutunut seuraamaan hänelle tehtyä hoitosuunnitelmaa.

UNEN LÄPIVALAISU KANNATTAA

Uni ei siis enää ole niin suuri mysteeri kuin se on aikaisemmin ollut. Coronaria Uniklinikalla sinun unesi salaisuuksia on valmis selvittämään joukko uneen perehtyneitä lääkäreitä, uniteknikoita ja hoitohenkilökuntaa. Sen lisäksi, että unitutkimuksen tuloksena pääset elämään aiempaa energisempää elämää, on unitutkimus terveyttäsi kokonaisvaltaisesti ylläpitävä, ennaltaehkäisevä toimenpide. Moni unihäiriö on aluksi piilevä ja pahenee ajan myötä. Mitä aikaisemmin unihäiriötäsi päästään hoitamaan, sitä parempi on myös sen ennuste.