Univaiheet – Mistä niissä on kyse?
Istun sohvalla ja olen hereillä. Puoliso tönäisee kylkeen ja sanoo, että kuorsaan. En kuorsaa, koska olen ollut hereillä koko ajan. Kumpi on sohvalla oikeassa? Mistä tilanteessa on kyse? Univaiheet saavat aikaan paljon keskustelua. Erityisesti syvä uni puhuttaa: Paljonko sitä kukin saa ja mikä on tarpeeksi? Tässä unilääkäri Janne Kanervisto lyhyt katsaus univaiheisiin ja niiden merkityksiin.
Uni ei ole passiivista makoilua silmät kiinni. Uni on kaikkea muuta! Uni on aktiivinen fysiologinen prosessi, jonka säätely on hermoston, välittäjäaineiden ja hormonaalisten tekijöiden yhteispeliä. Uni huolehtii terveydestämme ja valmistaa meitä seuraavaan päivään.
Univaiheet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: perusuneen ja vilkeuneen
Perusuni eli Non-REM (NREM) -uni muodostaa valtaosan unesta. Se jaetaan kolmeen syvyysasteeseen (N1–N3).
Pinnallinen N1-uni on ikään kuin välivaihe valveen ja syvemmän unen välillä. Tietoisuus ympäristöstä alkaa vaimentua, mutta voimme vielä olla tietoisia siitä mitä ympärillämme tapahtuu. Juuri tässä kevyessä unessa voi esimerkiksi syntyä tilanne, että itsellä on vielä kokemus hereillä olosta, mutta puolison mukaan kuuluu jo kuorsausta.
N2-uni eli keskisyvä uni muodostaa noin 50 % kaikesta uniajasta.
Syvää unta eli N3-unta on noin 20 % uniajasta. Mitä syvemmäksi unemme menee, sitä huonommin tiedostamme ympäristöämme. Perusuni on tärkeä sekä fyysisen terveyden, että uusien asioiden oppimisen ja muistijälkien vahvistamisen kannalta.
Unen syventyessä verenpaine, syke, hengitystaajuus laskevat ja elimistö elpyy. Aivosähkötoiminta hidastuu ja synkronoituu ja on hitaimmillaan juuri syvän unen aikana. Syvässä unessa aivosolujen väliset soluvälitilat avautuvat ja aivoselkäydinneste pääsee huuhtomaan pois päivän aikana kertyneet kuona-aineet. Syvässä unessa tarvitaan suhteellisen voimakas ärsyke, että heräämme.
REM-uni on jokaisen sisäänrakennettu terapeutti
Vilkeuni eli REM-uni eroaa huomattavasti perusunesta. Noin 20–25% uniajasta on vilkeunta. Vilkeunessa aivosähkötoiminta on yhtä vilkasta tai jopa vilkkaampaa kuin valveilla ollessa. Verenpaine, syke ja hengitystaajuudet vaihtelevat. REM-unelle on tyypillistä, että lihasjänteys on hyvin alhainen, lihakset ovat käytännössä halvaantuneina. REM-unen aikana suljettujen silmäluomien takana tapahtuu nopeita silmänliikkeitä, joista tämä univaihe saa nimensä (Rapid Eye Movement).
REM-unen aikana näemme hyvin realistisia ja joskus kovinkin absurdeja unia. Nämä unet saattavat olla myös hurjia ja niihin voi liittyä esimerkiksi taistelu- ja pakenemistilanteita. Myös painajaisunet ajoittuvat useimmiten myös REM-univaiheeseen.
Perusunen aikana voidaan myös nähdä unia, mutta ei aivan yhtä paljon kuin REM-unessa. Unet eroavat myös sisällöllisesti; perusunen aikaiset unet ovat paljon arkisempia ja rauhallisempia. REM-unessa käsitellään myös tunteita ja sanotaan, että REM-uni on jokaisen oma sisäänrakennettu terapeutti. Myös REM-uni auttaa meitä uusien asioiden (erityisesti motoristen taitojen) oppimisessa.
Uni rakentuu eri univaiheista, jotka toistuvat jaksottaisesti
Eri univaiheet vaihtelevat yön aikana sykleittäin N1-N2-N3-REM. Yksi sykli kestää noin 90 minuuttia ja päättyy REM-unijaksoon. Usein syklin lopussa on lyhyt herääminen. Alkuyön sykleissä syvän unen osuus korostuu ja usein kaikki tarvittava syvä uni on saatu jo ensimmäisten syklien aikana. Aamuyötä kohti syvän unen määrä vähenee ja REM-unen määrä lisääntyy. Uni siis tietyllä tavalla kevenee aamua kohti ja tämä on heräämisen kannalta luontevaa.
Monesti ihmisillä on huolta siitä, tuleeko syvää unta tarpeeksi. Huoli on useimmiten turha, sillä aivot huolehtivat tehokkaasti syvän unen saamisesta. Mitä huonommin on nukkunut, sitä enemmän aivot ottavat syvää unta – se on luonnon oma kompensaatiomekanismi. Ja vaikka älykello- tai sormus aamulla ilmoittaisi, että syvää unta ei tule tarpeeksi – suhtaudu tietoon kriittisesti. Käytännön kokemus on osoittanut, että nämä arviot eivät läheskään aina pidä paikkaansa. Älykellot ja -sormukset eivät mittaa unta, ne pyrkivät päättelemään univaiheen erilaisista epäsuorista tekijöistä (syke, sykevälivaihtelu, hengitystiheys, liikkuminen) ja siksi virhetulkintoja tulee herkästi.
Takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Puoliso on oikeassa (taas!). Pinnallisessa unessa voi jo kuorsata, vaikka vielä aistii ympäristön tapahtumia.
Teksti: Unilääkäri Janne Kanervisto
Tiesitkö?
- Pinnallinen uni, keskisyvä uni ja syvä uni ovat perusunta, josta valtaosa unestamme muodostuu.
- Vilkeuni tarkoittaa REM-unta.
- REM-uni on lyhenne sanoista Rapid Eye Movements. Univaihe on saanut nimensä suljettujen silmäluomien takana tapahtuvista nopeista silmänliikkeistä.
- Perusunen aikana voi myös nähdä unia, mutta unet ovat rauhallisempia, arkisempia ja niitä ei esiinny niin usein kuin REM-unessa.
- Univaiheet vaihtelevat yön aikana sykleittäin. Yksi unisykli kestää n. 90 minuuttia ja päättyy REM-unijaksoon. Usein jakson lopussa tapahtuu lyhyt herääminen.
- Univaiheita eli unisyklejä esiintyy 4–6 kpl yön aikana, riippuen nukutun unen määrästä.
- Aivot huolehtivat tehokkaasti syvän unen saamisesta ja huoli riittävästä syvän unen määrästä on usein turha.
- Älykellot ja -sormukset eivät mittaa unta, vaan päättelevät univaiheen epäsuorista tekijöistä. Siksi virhetulkintoja tulee herkästi ja tietoihin kannattaa suhtautua kriittisesti.
Jos oma uni ja vireystila mietityttää, me Coronaria Uniklinikalla autamme.