Väsymyksen ei kuulu hallita elämää – milloin väsymyksestä pitäisi huolestua?
Väsymys on tuttu tunne meille kaikille. Iltaisin väsymys painaa, kun nukkumaanmeno alkaa lähestyä. Välillä huonosti nukutun yön jälkeen on päivällä väsynyt. Myös rankan liikunnan tai hektisen työpäivän jälkeen voi tuntea väsymystä. Joskus väsymys jää kuitenkin päälle, eikä mene ohi kunnon yöunilla. Missä kulkee normaalin ja epänormaalin väsymyksen raja?
Coronaria Uniklinikan unilääkäri Janne Kanervisto tapaa vastaanotollaan päivittäin väsyneitä ihmisiä.
”Yritän sanoa asiakkailleni, että on ihan ok olla välillä väsynyt, jos elämässä on meneillään paljon asioita. Jos kuitenkin on aina väsynyt, niin silloin täytyy miettiä, mistä se voi johtua.”
Moni on hyvä sinnittelemään ja sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Se voi johtaa myös siihen, että väsymykseen hiljalleen tottuu.
”Ihmisellä on äärettömän hyvä sopeutumiskyky, mikä tarkoittaa puolestaan sitä, että väsymykseenkin tottuu. Varsinkin hitaasti tapahtuvaa muutosta omassa jaksamisessa ei välttämättä itse edes huomaa.”
Ihminen sopeutuu myös valon määrään. Suomen pimeinä talvikuukausina keho tottuu pimeyteen.
”Keväällä lisääntyvä valo ja energia yllättävät joka kerta pimeyteen tottuneen kehon ja mielen, ja monet kokevat keväällä energiapiikin”, Kanervisto sanoo.
”Väsymyksessä on erilaisia harmaan sävyjä”
”Väsymys on elimistön vinkki siitä, että ihminen tarvitsee lepoa. Väsymystä itsessään on vaikeaa määritellä, sillä ihmiset kokevat sen eri tavalla. Väsymystä voi olla monenlaista: fyysistä, henkistä tai joskus ei vain huvita mikään”, Kanervisto sanoo.
Kanervisto luokittelee normaaliksi muutaman päivän kestävän väsymyksen, joka menee ohi hyvillä yöunilla. Kun arjessa kaikki alkaa vaatia tavallista enemmän ponnistelua väsymyksen vuoksi, ollaan menossa jo normaalista poikkeavan väsymyksen puolelle.
”Kuulen usein asiakkailta, että työpäivän jälkeen on ihan puhki, eikä jaksa mitään. Tilanne on voinut jatkua jo vuosia. Se ei ole normaalia, että jaksaa käydä vain töissä ja joutuu tinkimään jaksamisen vuoksi harrastuksesta tai sosiaalisista suhteista.”
Kanerviston mukaan ihmiset ovat hyviä keksimään erilaisia syitä väsymykselle.
Jos koko ajan joutuu keksimään syitä omalle väsymykselle, niin silloin sitä olisi hyvä alkaa tarkastella terveyden ammattilaisen kanssa.
Janne Kanervisto
Onko väsymyksellä terveysvaikutuksia?
Kanervisto toteaa, että pelkästään väsymyksen terveysvaikutuksia on vaikeaa määritellä. Ensin pitäisi tietää mikä väsymystä aiheuttaa. Univaje ja unihäiriöt ovat yleisimpiä väsymyksen syitä. Univajeella ja unihäiriöillä on jo paljon erilaisia terveysvaikutuksia.
”Väsymys ei ole sama asia kuin univaje, mutta univaje on hyvin yleinen väsymyksen aiheuttaja. Kun unta ei tule säännöllisesti tarpeeksi, lisääntyy riski muun muassa verisuonisairauksiin, ylipainoon, diabetekseen ja liikenneonnettomuuksiin. Ei ole paljonkaan asioita, joihin univaje ei vaikuttaisi.”
Kanervisto toteaa, että yhden yön univajekin vaikuttaa jo seuraavan päivän jaksamiseen, puhumattakaan pitkäkestoisesta univajeesta.
Myös omat elintavat voivat vaikuttaa väsymykseen.
”Ravinnollakin on vaikutusta väsymykseen. Raskaat ateriat tekevät väsyneen ja raskaan olon. Myös yksipuolinen ravinto voi väsyttää, jos ruuasta ei tule tarpeeksi energiaa, vitamiineja ja hivenaineita. Tylsät perusasiat, kuten säännöllinen ruokavalio ja rutiinit ovat yleensä hyvä juttu väsyneellekin.”
Miten väsymystä lähdetään selvittelemään lääkärissä?
Kanervisto suosittelee hakeutumaan yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolle, jos väsymys vaivaa epätavallisen pitkään tai on poikkeuksellista.
”Poikkeavaa väsymystä on myös sellainen, että viikko sitten jaksoi kävellä lenkin, mutta nyt ei jaksakaan eli suorituskyky muuttuu merkittävästi aiemmasta. Huolestuttavia merkkejä väsymyksen yhteydessä ovat esimerkiksi laihtuminen ja kuumeilu, silloin on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin. Lieväkin väsymys voi olla poikkeavaa, jos se jatkuu useita viikkoja.”
Väsymyksen syitä lähdetään kartoittamaan lääkärissä aluksi esimerkiksi verikokeilla.
”Kokonaisvaltainen arvio on paikallaan, kun väsymyksen syytä ei voida selkeästi heti osoittaa. Yleislääkärin vastaanotolla kokonaistilanne tulee huomioiduksi. Väsymys voi olla oire sairaudesta, siksi verikokeita katsotaan usein ensimmäisenä.”
Väsymyksen aiheuttaja voi olla myös unihäiriö, joka vaikeuttaa nukahtamista tai unessa pysymistä.
”Uniapneaa ihmiset osaavat jo epäillä itsekin oireidensa perusteella. Toinen yleinen elimellinen unihäiriö on levottomat jalat, jolloin levossa hereilläkin joutuu jatkuvasti hakemaan uutta asentoa.”
Aina väsymys ei kuitenkaan johdu fyysisestä sairaudesta. Siksi mielialaan liittyvät asiat on syytä myös kartoittaa, kun väsymyksen syitä etsitään. On hyvä muistaa, että hyvin usein mielialahäiriöistä kärsivillä potilailla on samaan aikaan nukkumisen haasteita.
”Voi olla vaikeasta masennuksesta kärsiviä, joilta ei ole koskaan kysytty kuinka he nukkuvat tai paljonko he juovat vaikkapa kahvia. Osa masentuneista kärsii unettomuudesta ja osa uneliaisuudesta. On vahva näyttö siitä, että uni vaikuttaa mielialaan ja mieliala uneen.”
Unilääkärin terveiset väsyneelle
Kanervisto summaa lopuksi, että jatkuvaa väsymystä ei voi pitää normaalina ja rohkaisee selvittelemään sen syitä.
”Jos aina väsyttää, niin asiaa täytyy tutkia. Ei voi olla niin, että vain loman jälkeen kokee olevansa levännyt. Arki ei saisi olla jatkuvasti niin väsyttävää, että sitä ei jaksa elää.”
Teksti: Riikka-Tiina Sipilä
Lähde: Unilääkäri Janne Kanerviston haastattelu
Hallitseeko väsymys arkeasi ja elämääsi?
Jos oma väsymys mietityttää, kannattaa varata aika uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Lääkärimme arvioi, tarvitsetko jatkotutkimuksia, laboratoriokokeita tai miten muuten voit hoitaa untasi ja parantaa vireystasoasi. Me Coronaria Uniklinikalla saamme selville, mistä väsymyksesi johtuu.
