Yöllinen "vieno kehräämisääni" olikin uniapneaa
Jari Turunen, 46, on tottunut aktiiviseen elämään. Työtehtävät kansainvälisen konsernin kehityspäällikkönä ja kotoa löytyvät kolme koiraa sekä kuntosaliharrastus pitävät miehen liikkeessä. Tavatonta ei kuitenkaan ole ollut runsas kahvin kulutus, pitkä palautumisaika urheilun jälkeen sekä yölliset puolison kehotukset kääntyä kyljelle tai siirtymään nukkumaan toiseen huoneeseen.
“Taidan olla sellainen urosjäärä, työterveyslääkäriinkään ei tule lähdettyä, ellei ole ihan pakko.”, Turunen kuvailee itseään ja jatkaa: “Olen kärsinyt allergiasta yli 25 vuotta ja ajattelin että yöllinen vieno kehräämisääneni johtuu tukkoisesta nenästä.” Kun hän huomasi heräävänsä öisin hikisenä ja perheenjäsenet kertoivat havainneensa hengityskatkoja hänen nukkuessaan, Jari alkoi miettiä, voisiko kyse olla myös jostain muusta. Asia kuitenkin jäi pitkäksi aikaa ja Jari ajatteli ottaa sen puheeksi, kun lääkärille tulee muutakin asiaa.
“Olin miettinyt uniapnean mahdollisuutta jo ennen tätä Olli Lindholmin toissavuotista poismenoa. Se oikeastaan vielä hidasti omaa hakeutumistani tutkimuksiin, koska ajattelin että jonot ja odotusajat tapauksen myötä ovat todella pitkät.”, Turunen kertaa.
Älä enää mieti, vaan toimi ja hakeudu tutkimuksiin
Coronaria Uniklinikan uniapneakampanja tuli Turuselle vastaan sopivassa kohtaa: “Takana taisi olla pari huonosti nukuttua yötä ja kipeä kylki, kun vaimo oli pyytänyt kääntymään. Myös työkaverini oli hiljan käynyt tutkimuksissa ja kertonut kokemuksistaan.” Turunen päätti osallistua, tuli valituksi ja luvassa oli uniapneatutkimus Coronaria Uniklinikalla.
“Kollegan kertoman myötä tiesin aika hyvin, mitä tutkimuksessa on luvassa.”, Turunen kertoo. “Kuitenkin pientä jännitystä oli ilmassa. Mietin mitähän tutkimuksista löytyy tai jos nukunkin liian hyvin eikä löydy mitään.” Yö laitteiden kanssa Turusella sujui kuitenkin hyvin: “Laitteet eivät häirinneet ja olin tainnut nukkua edeltävän yön vielä huonommin. Viiksi-antureita korjasin vähän yön aikana. Nukun huonosti vieraassa ympäristössä, joten oli mukava olla kotona, tehdä normaalit iltarutiinit ja nukkua tutussa ympäristössä tutkimusyö.”
Uniapneatutkimus analysoidaan uniklinikalla ja siitä tehdään lausunto, jonka uniklinikan lääkäri käy läpi yhdessä asiakkaan kanssa. “Tutkimuksen ja lääkärin vastaanoton välissä oli viikko ja sekin vain omista kiireistäni johtuen, mikä ei tässä kohtaa enää tuntunut pitkältä ajalta. Lääkärikäyntiä en osannut jännittää.”, Turunen toteaa tyytyväisenä.
Oma epäilys osoittautui oikeaksi
Turusella diagnosoitiin uniapnea, jota aletaan hoitaa CPAP-laitteella. “Sain vahvistuksen omalle epäilykselleni. Nyt olo on helpottunut, kun asia hoidetaan kuntoon.”, Turunen kertoo ja jatkaa: “Tähän mennessä olen pärjännyt, enkä ollut tullut ajatelleeksi, kuinka laaja-alaisesti uniapnea vaikuttaa terveyteeni. Olen mitannut unta reilun 5 vuotta erilaisilla kelloilla ja rannekkeilla. Kaikki ne ovat näyttäneet, että sykkeeni laskee yön aikana, mutta verenpaine, mitä älylaitteet eivät ole mitanneet, on korkea myös öisin. Lääkäri kertoi, että tämä vaikuttaa myös palautumiseeni.”
“Tutkimuspolku sujui jouhevasti Coronaria uniklinikalla. Nyt odotan, että punttisalit taas aukeavat ja näen toivottavasti CPAP-hoidon tulokset päiväaikaisessa vireystilassa ja palautumisessa.”, Turunen summaa.
Epäiletkö sinä uniapneaa? Älä enää epäile, vaan toimi. Asiantunteva lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa tutkimuksiin.