Unettomuus on kaikista yleisin unihäiriö. Unettomuus tarkoittaa vaikeutta nukahtaa tai pysyä unessa tai yleensä näitä molempia. Tältä sivulta löydät lisätietoa unettomuudesta ja sen hoidosta.
Älä jää unettomuuden kanssa yksin. Hae apua ajoissa!
Unettomuus – Syyt ja oireet
Satunnaisesti meistä nukkuu huonosti kolmasosa, mutta säännönmukainen, pitkäaikainen unettomuus vaivaa tutkimusten mukaan jopa 10–15 % väestöstä.
Unettomuus voi saada alkunsa useasta eri syystä. Unettomuutta aiheuttaa mm. stressi, traumat ja elämänmuutokset. Tilapäinen unettomuus korjaantuu yleensä muutaman päivän tai kuukauden aikana. Jos unettomuus on jatkunut yli kaksi kuukautta, kyse on pitkäaikaisesta unettomuudesta.
Unettomuutta saattavat aiheuttaa myös psykiatriset oireet ja sairaudet, kuten masennus-ahdistusoireet, alkoholin ja unilääkkeiden käyttö, muiden lääkkeiden sivuvaikutukset, somaattiset sairaudet sekä kiputilat. On hyvä tietää, että unettomuuden taustalla on aina jokin syy tai sairaus, joka häiritsee yöunta ja herättää nukkujan toistuvasti.
Alttius unettomuuteen
Unettomalla voi olla luonnostaan taipumus ja alttius huonoon nukkumiseen. Tyypillisesti unettomuudesta kärsivät potilaat ovat iltavirkkuja tai herkkäunisia ihmisiä. Riski unettomuuteen lisääntyy iän myötä ja useammin tästä unihäiriöstä kärsivät niin naiset kuin miehet. Alttiutta unettomuuteen voi esiintyä jo lapsuudesta lähtien, mutta unihäiriö voi puhjeta myös myöhemmällä iällä esimerkiksi voimakkaan tai pitkään jatkuneen stressin myötä.
Unettomuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisen vireystilan poikkeavuudesta. Kun vireystila normaalisti lähtee iltaa kohden laskuun, unettomuudesta kärsivälle käykin päinvastoin. Nukkumaanmenon hetkellä uneton on liian virkeä nukahtaakseen ja rauhoittuakseen palauttavaan uneen. Koska aivojen aktiviteettitaso on myös nukkumisen aikana korkea, unen laatu jää huonoksi eikä uneton koe oloaan virkeäksi aamulla herätessään. Pahimmillaan unettomalla ihmisellä on vireystila jatkuvasti koholla aiheuttaen pitkäkestoista stressiä elimistölle. Tämä luonnollisesti altistaa jossain vaiheessa elimistön uupumisille.
Unettomuuden noidankehä
Unettomuudesta tulee herkästi noidankehä, jossa nukahtaminen vaikeutuu entisestään, kun murehditaan jo valmiiksi nukahtamista ja sen vaikeutta.
Toisinaan unettomuudesta kärsivä ihminen voi onnistua nukkumaan paremmin kun taas toisina aikoina oireilu lisääntyy ja nukkuminen hankaloituu. Yleistä on, että unettoman nukahtaminen kestää säännönmukaisesti yli 30 minuuttia tai hän herää yöllä vähintään 2–3 kertaa. Takaisin uneen pääsy kestää niin ikään yli puoli tuntia. Useimmiten ongelmana on, että nukahtaminen ja yöllinen herääminen ovat toistuvia.
Unettomuus – seuraukset
Unettomuus kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita: työtä, opiskelua, vapaa-aikaa, sosiaalista elämää, parisuhdetta, perhearkea ja terveyttä. Valvottujen öiden jälkeen arki ei yksinkertaisesti suju, kun vointi on lopen uupunut.
Unettomuus aiheuttaa univajetta, mikä puolestaan altistaa diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille, sepelvaltimotaudille sekä kohonneelle verenpaineelle ja ylipainolle. Se vaikuttaa negatiivisesti myös aineenvaihduntaan ja paranemiseen. Lisäksi unettomuus heikentää stressinsietokykyä, aiheuttaa mielialaongelmia sekä lisää tapaturma-alttiutta.
Toiminnallinen unettomuus vai elimellinen unihäiriö?
Yleisin unettomuuden muoto on toiminnallinen unettomuus. Toiminnallisessa unettomuudessa ihmisellä on sille altistavia piirteitä, kuten persoonallisuus, iltaihmisyys tai elämänhallintaongelmat. Toiminnallisen unettomuuden aktivoitumisen syinä saattavat olla muun muassa stressi, tunne-elämän kriisit, elämänmuutokset tai ympäristötekijät.
Noin 30–40 %:ssa unettomuusdiagnooseissa syy on elimellisessä sairaudessa. Esimerkiksi uniapneassa ylähengitysteiden ahtaumat aiheuttavat nukkujalle unenaikaisia hengityskatkoksia ja siten toistuvaa heräilyä kesken unien.
Unettomuuden tutkiminen
Pitkäkestoisessa unihäiriössä on kyse lääketieteellisestä ongelmasta, jolloin ongelman ratkaisu täytyy perustua syyn selvittämiseen. Unettomuuden hoidossa tärkeintä on selvittää, mistä unettomuus johtuu. Tällöin lääkäri tietää mitä hän hoitaa ja ennen kaikkea pystyy kertomaan potilaalleen mikä tätä vaivaa. Unta tutkitaan mm. laajan unitutkimuksen avulla.
Suurin osa unettomuusdiagnooseista on ei-elimellisiä. Tällöin pääsääntöisenä hoitomuotona suositellaan lääkkeetöntä hoitoa ja lääkehoitoa käytetään tarvittaessa vain muun hoidon tukena. Unettomuuden hoidossa tärkeää on rakentaa unettoman uni-valverytmi sellaiseksi, että vireystila lähtee luonnollisesti laskuun illan lähestyessä ja palauttavaan uneen pääsy nopeutuu.
Vireystilan hallinnassa puolestaan on oleellista ylläpitää hyvää vireystasoa siten, että energiaa riittää koko päivän ajaksi kognitiivisen ja fyysisen unipaineen kasvattamiseen. Tämä tapahtuu käytännössä huolehtimalla, että uni-valverytmi on joka päivä säännöllinen, ravitsemus on kunnossa ja liikuntaa harrastetaan päivittäin riittävästi.
Kun huonon nukkumisen kierre saadaan katkaistua ja nukkuminen onnistuu jälleen, nukkumiseen kohdistuva stressi vähenee ja hyvän unen mahdollisuudet kasvavat.
Unettomuuden hoito
Säännölliset nukahtamisen ongelmat tai yölliset heräilemiset ja valvominen voivat olla merkkejä unettomuudesta. Mikäli nukkuu viikossa säännönmukaisesti huonosti useammin kuin kahtena yönä ja kokee päiväaikaista väsymystä, on valvomisen takana unihäiriö.
Unettomuudesta kärsivän ei tulisi hakea ensisijaista apua nukkumisongelmiin nukahtamis- tai unilääkkeistä, vaan hakeutua uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle, jossa tilannetta lähdetään ratkaisemaan yhdessä.
Unitutkimus on vaivaton toimenpide, jonka hyöty on uniongelmaiselle merkittävä. Unitutkimuksen avulla huonon nukkumisen syy saadaan selville.
Coronaria Uniklinikalla unettomuuden ensisijainen hoitomuoto on aina lääkkeetön. Hoito perustuu unettomuuden aiheuttajan tarkkaan tunnistamiseen. Lääkitystä voidaan tarvittaessa käyttää hoidon tukena, muttei koskaan pääasiallisena hoitomuotona.
Mitä voi tehdä, jos uni ei tule?
- Säännöllinen unirytmi: Pyri siihen, että menet nukkumaan ja heräät joka päivä samaan aikaan niin arkena kuin viikonloppuisinkin. 2-3 tunnin heitto viikonloppuna aiheuttaa seuraavalle viikolle usealle päivälle jet lagin kaltaisen väsymyksen.
- Rentoudu ja rauhoitu hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa: Esimerkiksi kirjan lukeminen, musiikin kuuntelu tai TV:stä jonkun mukavan ja rauhallisen ohjelman katselu ovat hyviä rentoutumiskeinoja.
- Luo rauhallinen ympäristö ja noudata iltarutiineja: Himmennä valot riittävän aikaisin ja syö tukeva iltapala. Huolehdi, että makuuhuoneesi on pimeä ja viileä. Käytä tarvittaessa vaikkapa korvatulppia.
- Mene vuoteeseen vasta kun sinulla on unelias olo. Uni ei tule väkisin sängyssä maaten ja sängyssä pyöriminen vain pahentaa unettomuutta.
- Jos heräät kesken unien ja et saa unen päästä heti kiinni, nouse pois sängystä. Uni tulee paremmin tekemällä jotain muuta. Laita vaikka rauhallista musiikkia hiljaisella soimaan ja lue kirjaa.
- Jos unettomuus jatkuu pitkään, hae apua ajoissa. Unettomuus voi johtua fyysisestä tai henkisestä puolesta tai molemmista. Monesti taustalla voi olla useita eri syitä, joita lähdetään selvittelemään pala kerrallaan.
Unettomuus – Milloin lääkäriin?
Unettomuushäiriöstä puhutaan silloin, kun oireet ovat jatkuneet useampana yönä viikossa yli kuukauden ajan. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos unettomuus on jatkunut kaksi viikkoa, on syytä hakeutua lääkäriin, jotta kierre saadaan poikki nopeasti.
Varatessasi aikaa Uniklinikan lääkärin vastaanotolle, sinun ei tarvitse tietää sairastatko unettomuutta tai mistä väsymyksesi tai huono nukkumisesi johtuu. Oman unen tilasta kannattaa käydä keskustelemassa silloinkin, kun ei ole varma tarvitaanko lisätutkimuksia. Jos oma vireystila ja nukkuminen mietityttää, varaa aika lääkärimme vastaanotolle tai etävastaanotolle. Lääkärimme selvittää, tarvitsetko jatkotutkimuksia, laboratoriokokeita tai miten voit muuten hoitaa untasi ja parantaa vireystasoasi. Kaikki lääkärimme ovat uneen perehtyneitä asiantuntijoita.
Krooninen unettomuus
Kun unettomuus kestää yli 3 kk, puhutaan jo tilanteen kroonistumisesta. Krooninen unettomuus on aika yleistä. Usein taustalla on jonkinlainen altistava tekijä esimerkiksi geeneissä tai luonteenpiirteissä.
Miten unettomuutta hoidetaan? Lue unilääkärimme artikkeli kroonisesta unettomuudesta.
