Löydät tältä sivulta Uniklinikan asiantuntijalääkäreiden vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät uneen ja nukkumiseen. Mikäli et löydä täältä vastaustausta,
lähetä täältä oma kysymyksesi meille>>
Olemme jaotelleet kysymykset aihealueittain.
Kysymyksiä ja vastauksia aihealueittain
| Kysymys: | Olen 40-vuotias säännöllisesti liikkuva mies, joka elää kiireellistä lapsiperhearkea. Liikun 5-6 kertaa viikossa. Mikäli käyn urheilemassa esim. klo 17-19, Polar kellon mukaan unen palauttava vaikutus on heikko/erittäin heikko (syke on yöllä korkea/sykevälivaihtelu matala). Samaa ongelmaa ei ole, jos liikun aamulla. Liikuntaa pitää suositusten mukaan harrastaa, mutta en pysty aina sitä aamulla harrastamaan. Pitäisikö jättää harjoittelu illalla pois, jätänkö kellon pois kädestä (tieto lisää tuskaa) vai jatkanko samaan malliin? Jos en liiku, liikkumattomuudestakin aiheutuu ongelmia ja sosiaalinen elämä kärsii (joukkuepelit). Tiedän, että kellon data ei ole tarkka, mutta tuntemukset ovat kellon kanssa pääasiassa samanlaiset. Kiitos vastauksista. |
| Vastaus: | Hyvä kysymys. Osa ihmisistä tarvitsee pidemmän ajan liikunnan ja unen välille, että pystyy nukkumaan levollisesti. Osalle taas sopii raskaskin liikunta iltamyöhään ja silti voi nukkua hyvin. On tärkeämpää kuunnella oman kehon viestejä kuin kellon antamaa analyysiä. Mutta jos - kuten kysyjälläkin - omat tuntemukset vastaavat kellon raporttia huonosta palautumisesta, on asiaa hyvä pysähtyä pohtimaan. On mahdollista, että kiireinen lapsiperhearki ja noinkin aktiivinen liikunta ovat keholle liikaa ja siksi palautumisen kanssa on haasteita. Oletko kokeillut keventää liikuntaa tilapäisesti? Kevennä (älä lopeta) liikkumista esimerkiksi kuukauden ajaksi - onko sillä vaikutusta palautumiseen? Jos et saa palautumista omin keinoin kuntoon, kannattaa hakeutua lääkäriin tarkempaan arvioon. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Mistä tietää onko herkkäuninen? |
| Vastaus: | Herkkäunisella pienimmätkin jutut häiritsevät nukkumista, esimerkiksi äänet, valot ja lämpötila. Myös stressi ja päivän tapahtumat vaikuttavat herkkäunisen nukkumiseen. Ihmiset voivat olla herkkäunisia jo lapsesta asti. Herkkäunisuus voi kehittyä myös iän myötä. Herkkäunisuuteen pystyy itse vaikuttamaan, mutta nukkumisen eteen täytyy nähdä vaivaa ja ottaa kaikki omat keinot käyttöön nukkumisen parantamiseksi. |
| Kysymys: | Äidilläni on diagnosoitu levottomat jalat -oireyhtymä, josta en ennen ollut kuullutkaan. Olen ruvennut miettimään, voiko minulla olla levottomat jalat, kun jalkani kihelmöivät iltaisin. Voiko levottomat jalat periytyä? |
| Vastaus: | Levottomat jalat on yleinen sairaus. Usein käy ilmi, että oireita levottomista jaloista on ollut lähipiirissä muillakin. Levottomat jalat, kuten monet muutkin unihäiriöt, kulkevat suvussa. On siis mahdollista, että sinulla on myös levottomat jalat -oireyhtymä. Oireita ovat juurikin jalkojen kihelmöinti, epämukavuuden tunne jaloissa, kuumotusta, pistelyä, puutumista tai jotain muuta epämääräistä tunnetta, joka helpottaa jalkoja liikuteltaessa. |
| Kysymys: | Mikä auttaa levottomiin jalkoihin? |
| Vastaus: | Levottomien jalkojen oireyhtymän hoidossa ovat terveelliset elämäntavat avainasemassa. Säännöllinen unirytmi, univajeen välttäminen, terveellinen ruokavalio ja riittävästi liikuntaa usein auttavat oireisiin. Pahentavia tekijöitä, kuten tupakointia, alkoholia, liiallista kahvinjuontia on hyvä välttää. Raudan varastoarvo ferritiini on hyvä tutkia, koska raudanpuute voi herkästi provosoida oireita. On myös joukko sairauksia ja lääkityksiä, jotka voivat pahentaa ja/tai aiheuttaa levottomia jalkoja. Levottomien jalkojen oireiden hoitoon on olemassa myös lääkkeitä, joita käytetään kun oireet ovat häiritsevän voimakkaita, eivätkä yllä mainitut keinot tuo riittävästi apua oireisiin. Oikeaa diagnoosia ja hoitomahdollisuuksien kartoittamista varten suosittelen käyntiä unilääketieteeseen perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Minulla on todettu levottomat jalat oireyhtymä. Siihen myös määrättiin lääkitys, jota en kuitenkaan ole aloittanut. Pelkäsin ehkä sivuvaikutuksia tai en kokenut silloin vaivan vaikuttavan uneeni. Oireet tuntuvat lisääntyneen viime aikoina ja olen alkanut harkitsemaan uudestaan lääkitystä, mutta tarvitsenko uusintatutkimuksen saadakseni reseptin? |
| Vastaus: | Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa suoraa vastausta. On hyvä olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin ja keskustella nykytilanteesta. Unitutkimusta ei välttämättä tarvita levottomien jalkojen diagnoosiin, jos oirekuva on selkeä, mutta sillä voidaan poissulkea muita samanaikaisia unihäiriöitä. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Minulla on todettu levottomat jalat oireyhtymä ja minulle määrättiin lääkitys. Onko hoitamatta jättäminen vaarallista? |
| Vastaus: | Levottomien jalkojen oireyhtymä ja niihin usein liittyvällä jaksottainen raajaliikehäiriö saattavat lisätä hieman sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tieteellinen näyttöä tästä asiasta ei tosin ole aivan yksiselitteinen. Levottomat jalat voivat aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja unessa pysymisen ongelmia ja se tiedetään, että univaje ja unen rikkonaisuus itsessään lisäävät riskiä moniin sairauksiin. Joten jos oireet ovat voimakkaita ja unta häiritseviä, kannattaa niitä aktiivisesti hoitaa. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Uni on muuttunut tämän vuoden aikana erikoiseksi. Herään yöllä vähän väliä. En saa heti uudelleen unta. Nukahdan suhteellisen hyvin illalla, mutta pari tuntia nukuttuani herään. Saattaa mennä parikin tuntia ennen nukahtamistani uudelleen. Uni on silloin huonolaatuista. Minulla on lääkärin määräämiä reseptiunilääkkeitä, joita käytän silloin tällöin. Kun otan unilääkkeen, niin yleensä nukun sen yön hyvin. Nyt on tullut ennakkopelko, että saankohan tulevana yönä unta, vai valvonko taas. Olen 71 v. mies. |
| Vastaus: | Tiheästi toistuva yöllinen heräily ja yöllinen valvominen viittaavat unihäiriöön. Unihäiriöitä on paljon erilaisia. Tavallisimmat unihäiriöt ovat unettomuus, uniapnea ja levottomat jalat. Suosittelen varaamaan ajan uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle arvioon. / Janne Kanervisto, Unilääkäri |
| Kysymys: | Nukun välillä tosi huonosti. Sairastanko nyt siis unettomuutta? |
| Vastaus: | Unettomuus tarkoittaa vaikeutta nukahtaa tai vaikeutta pysyä unessa. Unettomuushäiriöstä puhutaan silloin, kun oireet ovat jatkuneet useampana yönä viikossa yli kuukauden ajan. Satunnainen huono yö tai lyhytkestoinen unettomuus on yleinen ilmiö ja se kuuluu normaaliin elämään. Jos unettomuus on jatkunut kaksi viikkoa, on syytä hakeutua lääkäriin, jotta kierre saadaan poikki. |
| Kysymys: | Nukahdan illalla melko hyvin, mutta 2–3 tunnin jälkeen herään, enkä pysty nukahtamaan uudelleen moneen tuntiin. Miksi? Mitä voin tehdä? |
| Vastaus: | Unihäiriöitä on lukuisia erilaisia ja niiden asianmukainen hoito vaatii ensin oikean diagnoosin. Muutama lyhyt herääminen yöllä on normaali fysiologinen ilmiö, mutta jos heräilyä on kovin runsaasti ja uudelleen nukahtamisen kanssa on haasteita, on hyvä varata aika unilääketieteeseen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Olen 47 v nainen ja kärsin unettomuudesta. Nukahdan illalla nopeasti ja nukun 4 tuntia ja sen jälkeen herään. Valvon 2–3 tuntia ennen kuin saan uudelleen unenpäästä kiinni. Nukun noin tunnin, ennen kuin kello aamulla herättää. Olen todella väsynyt aamulla. Öisin kuorsaan niin paljon, että se häiritsee muita talossa asujia. Olen lievästi ylipainoinen. En kehtaa mennä lääkäriin, koska painosta sanotaan ja huomautetaan. Painoindeksini on 29. Omasta mielestäni paino ei ole suurin ongelma vaan unettomuus, josta kärsin henkisesti ja fyysisesti. Olen aina ollut reipas, urheilullinen nainen. Miten pääsen sellaiselle lääkärille, joka ei ensiksi ala huomauttelemaan ylipainosta, vaan keskittyisi unettomuuteeni ja kuorsaamiseeni? |
| vastaus: | Kova kuorsaus ja yöllinen heräilyherkkyys antavat aiheen epäillä uniapneaa. Unettomuushäiriö on myös mahdollinen, se voi esiintyä samaan aikaan uniapnean kanssa. Suosittelen varaamaan aikaa uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Sinun unettomuuttasi kannattaa ehdottomasti tutkia tarkemmin. Hoito räätälöidään sitten oikean diagnoosin mukaisesti. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Millä tavalla henkilö, jolla on ollut unettomuutta yli 10 vuotta ja jolla unettomuus on lääkkeillä ns. hallinnassa (lääkkeen tarve muutamana yönä viikossa), voisi hyötyä unitutkimuksesta? Varsinkin kun kaikki lääkkeettömät keinot on kokeiltu. |
| Vastaus: | Unitutkimuksesta on se hyöty, että saadaan oikea diagnoosi. Unettomuusoireita kärsivillä kirjallisuuden mukaan jopa 30 %:lla saattaa olla uniapnea taustalla ja yhtä isolla osalla voi olla levottomat jalat myötävaikuttamassa. Lisäksi potilaalla voi joskus olla monta samanaikaista unihäiriötä. Paras hoito saadaan, kun on oikea diagnoosi. /Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Ystäväni epäilee minulla olevan uniapnea, kun en hengitä välillä nukkuessa. Miten pääsen tutkimukseen? |
| Vastaus: | Ystäväsi epäily on aiheellinen. Coronaria Uniklinikalle pääset tutkimukseen varaamalla ajan lääkärille joko etä- tai lähivastaanotolle. Jos haluat testata vain uniapneaa ja saada tuloksen mahdollisimman nopeasti ilman lääkärikäyntiä, voit tilata lähetteettömän uniapneatutkimuksen verkkokaupastamme. Voit tutustua testiin täältä >> Uniapneatutkimukseen voi hakeutua myös oman työterveyden tai terveyskeskuksen kautta. |
| Kysymys: | Epäilen uniapneaa. Täytyykö tutkimukseen tulla sairaalaan? |
| Vastaus: | Uniapnea seulotaan uniapneatutkimuksella eli yöpolygrafialla. Uniapneatutkimus tehdään kotona. Tutkittava nukkuu yöpolygrafia laitteet yllään yhden yön. Tutkimuksessa selviää hengityskatkoksien määrä ja pituus, missä nukkumisasennossa katkokset esiintyvät ja miten tutkittava liikkuu unissaan. Sairaalaan ei tarvitse tulla tutkimukseen. Jos epäilet uniapneaa, varaa aika lääkärin vastaanotolle. |
| Kysymys: | Useita kysymyksiä, johon sama vastaus. 1. Miksi herään vieläkin useamman kerran yössä (wc-käynti, asennon vaihto) vaikka CPAP-hoitoa on takana jo 1,5 vuotta? Iltapäivisin on pakko nukkua päiväunet, jotta jaksan työpäivän loppuun. 2. CPAP-hoitoa on takana jo yli 3 vuotta ja edelleen nukun todella huonosti. Herään noin kolme kertaa yössä huonoon oloon. Päätä särkee ja nielussa on limaa. Aamuisin olo on kuin olisin juhlinut rankasti. Mikä voi olla vikana? 3. Minulla on todettu vaikea uniapnea ja CPAP-hoitoa takana jo 6 vuotta. Silti en koskaan ole virkeä herätessäni, en ole mielestäni koskaan ollut. Mitä tehdä? |
| Vastaus: | Valtaosa uniapneapotilaista virkistyy päivällä ja nukkuu rauhallisemmin yöllä saatuaan CPAP-hoidon toimimaan. Osalla potilaista näin ei kuitenkaan tapahdu ja on tärkeää selvitellä syitä ongelmaan. Joskus CPAP-hoito ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla ja CPAP-hoitoa joudutaan korjaamaan paremmaksi. Joskus taas potilaalla on uniapneataudin lisäksi joku toinen unenlaatua haittaava ongelma. Suosittelen sinua kääntymään unihäiriöihin perehtyneen lääkärin puoleen, joka voi CPAP-laitteen etäseurannan raportin tai muistikortin avulla arvioida hoidon toteutumista ja pohtia kanssasi mahdollisia muita vielä hoitamattomia unihäiriöitä. Miikka Peltomaa, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri |
| Kysymys: | Onnistuuko mitata yönaikainen happikyllästeisyys niin, että samalla on käytössä CPAP-laite? Vai onko olemassa erillistä rekisteröivää sormioksimetriä? |
| Vastaus: | Onnistuu mitata. Resmedin S10 CPAP-laitteeseen saa kiinnitettyä oksimetrianturin, joka mittaa happipitoisuutta CPAP-laitteen käyttäjältä. Tieto tallentuu laitteen muistikortille ja etäseurannan dataan ja on sieltä lääkärin arvioitavissa. Miikka Peltomaa, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri |
| Kysymys: | Minulla oli terveyskeskuksesta yhden yön mittauslaite uniapnean tutkimiseen. Erikoislääkäri lausui mittaustuloksista, että minulla on lievä asentovaikutteinen obstruktiivinen uniapnea ja selällään nukkuessa keskivaikea. Oireita on ollut jo kauan: Painon nousu parissa vuodessa yli 10 kg, saamattomuus, väsymys, kuiva kutiseva iho, päänsäryt, hengenhaukkomiseen heräily yöllä, kuorsaus. Ehdotettiin uniapneakiskoa aluksi. Olisiko järkevää hankkia ennemmin heti CPAP-laite? |
| Vastaus: | Kysyjä kertoo hänellä olevan asentoriippuvaisen uniapneataudin. Tällaisessa tilanteessa väsyneelle ja huonosti nukkuvalle potilaalle on tapana suositella aika herkästi CPAP-hoitoa. Varsinkin jos on kohtalaisesti ylipainoa, CPAP-hoito voi olla ensisijainenkin suositus, koska uniapneakiskon teho heikkenee ylipainon vuoksi. Miikka Peltomaa, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri |
| Kysymys: | Minulla on todettu vaikea uniapnea. Lähete CPAP-hoidon aloitukseen, odotusaika 3 kk. Onko mahdollista päästä nopeammin? Vaikea elää jatkuvan päiväaikaisen nukahtelun kanssa? |
| Vastaus: | Meille Coronaria Uniklinikalle pääsee kyllä alle viikossa hoitoon, monesti jopa seuraavana päivänä. Ajan voi varata joko soittamalla tai verkkoajanvarauksesta. Hoidon voi aloittaa meillä vuokralaitteella ja sen saa vuokrata meiltä niin pitkäksi aikaa, kun on tarvis. Hoitajamme perehdyttää laitteen käyttöön, neuvoo ja kannustaa sekä auttaa sinua löytämään sopivan maskivaihtoehdon. Tutustu CPAP-hoidon aloitukseen ja hintoihin täällä >> |
| Kysymys: | Useita kysymyksiä, johon sama vastaus. 1. Miksi herään vieläkin useamman kerran yössä (wc-käynti, asennon vaihto) vaikka CPAP-hoitoa on takana jo 1,5 vuotta? Iltapäivisin on pakko nukkua päiväunet, jotta jaksan työpäivän loppuun. 2. CPAP-hoitoa on takana jo yli 3 vuotta ja edelleen nukun todella huonosti. Herään noin kolme kertaa yössä huonoon oloon. Päätä särkee ja nielussa on limaa. Aamuisin olo on kuin olisin juhlinut rankasti. Mikä voi olla vikana? 3. Minulla on todettu vaikea uniapnea ja CPAP-hoitoa takana jo 6 vuotta. Silti en koskaan ole virkeä herätessäni, en ole mielestäni koskaan ollut. Mitä tehdä? |
| Vastaus: | Valtaosa uniapneapotilaista virkistyy päivällä ja nukkuu rauhallisemmin yöllä saatuaan CPAP-hoidon toimimaan. Osalla potilaista näin ei kuitenkaan tapahdu ja on tärkeää selvitellä syitä ongelmaan. Joskus CPAP-hoito ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla ja CPAP-hoitoa joudutaan korjaamaan paremmaksi. Joskus taas potilaalla on uniapneataudin lisäksi joku toinen unenlaatua haittaava ongelma. Suosittelen sinua kääntymään unihäiriöihin perehtyneen lääkärin puoleen, joka voi CPAP-laitteen etäseurannan raportin tai muistikortin avulla arvioida hoidon toteutumista ja pohtia kanssasi mahdollisia muita vielä hoitamattomia unihäiriöitä. Miikka Peltomaa, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri |
| Kysymys: | Minulla on CPAP-hoito uniapneaan. Ikävä kyllä, kun yksi asia tuli hoidettua, tuli uusi ongelma. Lähes joka yö CPAP-laite puhaltaa ilmaa vatsaan niin, että herään yöllä klo 2-3 vatsakipuun. Vatsa on tuolloin kovahko ja pinkeä. Mitä voisin tehdä ongelmalle? |
| Vastaus: | Ilman nieleminen eli aerophagia CPAP-hoidon yhteydessä on verrattain tavallinen ongelma. Vaikka CPAP-laitteen antama hoitopaine on aina varsin pieni, ilmaa voi tulla niellyksi ruokatorveen ja sen kautta mahalaukkuun. Tähän ongelmaan voi liittyä monenlaisia syitä ja siihen löytyy myös monenlaisia ratkaisuja. Osa ratkaisuista liittyy itse CPAP-laitteen hoitopaineen säätöihin. Toisaalta ilman meneminen vatsaan voi johtua myös maskivalinnasta. Saat parhaan avun ilmannielemisongelmaan varaamalla ajan uniapneataudin hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Miikka Peltomaa, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri |
| Kysymys: | Voiko CPAP-laitteen käyttö aiheuttaa hengitysvaikeuksia päivisin? Olen 83-vuotias. Minulla on käytössä nenämaski ja kostutin. Olen käyttänyt sitä vuoden ja viime aikoina on hengittäminen ollut raskasta. |
| Vastaus: | Uniapnea ei vaikeuta hengittämistä päivällä. Jos hengittäminen on raskasta päivisin on syytä tutkia muita asioita. Päiväaikainen hengityksen raskaus voi liittyä keuhkojen tai sydämen sairauksiin. Miikka Peltomaa, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri |
| Kysymys: | Vaikuttaako kahvinjuonti oikeasti nukkumiseen? Minä juon kahvia pitkin päivää ja vaimoni sanoo, että siksi nukun niin levottomasti ja huonosti. En usko häntä. |
| Vastaus: | Kofeiini vaikuttaa elimistössä yli kymmenen tuntia. Sen puoliintumisaika on noin viisi tuntia. Jos juo klo 16 kupin kahvia, on kahden aikaan yöllä kofeiinia jäljellä elimistössä vielä 25 prosenttia. |
| Kysymys: | Nukun katkonaista unta korkeintaan 1–2 tuntia kerralla ja heräilen monta kertaa yössä. Mitä voin tehdä? |
| Vastaus: | Usein toistuvan yöheräilyn syy on hyvä tutkia tarkemmin. Taustalta voi löytyä jokin unenaikainen häiriö, kuten uniapnea tai jaksottainen raajaliikehäiriö. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Syön melatoniinia jatkuvasti nukahtaakseni. Voinko jatkaa sen käyttöä huoletta? |
| Vastaus: | Melatoniinin käyttö vaikuttaa pitkässäkin käytössä varsin turvalliselta. On mahdollista, että joillakin sokeriarvot voivat hieman nousta. Aina kannattaa toki miettiä, onko melatoniinille vaihtoehtoja. Unihäiriöihin on olemassa paljon myös lääkkeettömiä hoitokeinoja. Suosittelen käyntiä uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Minulla on todettu kaamosmasennus. Keväällä ja kesällä nukun hyvin. Oireet alkavat jo elokuun loppupuolella ja kestävät helmi-maaliskuulle. Iltarutiinit ja rauhoittumisen nukkumaan teen, kuten ohjeistetaan, mutta ei auta. Nukahtaminen on vaikeaa ja yölliset heräämiset kestävät, eikä uni meinaa enää tulla. Päiväaikainen vireystaso on huono. Apukeinoina aloitan elokuussa melatoniinin käytön ja oikein vaikeissa tilanteissa otan Mirtazapinia puolikkaasta puolet. Tämä auttaa nukkumaan. Käytän myös kirkasvalolamppua, josta en koe saavani apua. Olen lääkkeettömän nukkumisen kannalla. Mikä avuksi kaamosmasennukseen ilman lääkkeitä? |
| Vastaus: | Pitkäkestoisten uniongelmien syy kannattaa tutkia kertaalleen. Taustalla voi olla hoitamaton unihäiriö, joka aiheuttaa päiväaikaista väsyneisyyttä. Unihäiriöihin on paljon lääkkeettömiäkin hoitokeinoja tarjolla. Suosittelen varaamaan ajan uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Onko vaarallista, ja mitä keholle tapahtuu, jos valvoo kaksi yötä putkeen, eikä nuku välissä? |
| Vastaus: | En suosittele valvomaan kahta yötä putkeen. Univaje vaikuttaa sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen. Jo lyhytkestoinen univaje aiheuttaa ihmisissä mielialan heilahtelua, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, muistivaikeuksia ja päänsärkyä. Lisäksi sykkeet, verenpaineet ja verensokeri voivat nousta. Myös rytmihäiriöiden riski lisääntyy univajeen kasvaessa. Eli pitkäkestoinen valvominen on haitallista ja saattaa olla jopa vaarallista. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Onko normaalia, että muistan lähes joka aamu yhden tai useamman yön aikana näkemäni unen. Tätä on siis jatkunut noin vuoden verran. |
| Vastaus: | Unien näkemisessä ja niiden muistamisessa on yksilöllistä vaihtelua. Erityisen hyvin unet muistaa, jos sattuu heräämään REM-univaiheen aikana tai sen lopussa. Unien näkeminen kuuluu sinänsä normaaliin nukkumiseen eikä unien näkemisestä tarvitse olla huolissaan. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Mitä laajassa unitutkimuksessa selviää? |
| Vastaus: | Laaja unitutkimus eli polysomnografia on unitutkimusten kunkku. Se on kattava yhden yön tutkimus, jossa arvioidaan unen laatua ja rakennetta sekä saadaan luotettava diagnoosi mahdollisista unihäiriöistä. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Kuinka paljon syvää unta pitäisi saada, jos nukkuu noin 8 tuntia yössä? |
| Vastaus: | Syvää unta on ihmisillä keskimäärin 20 % uniajasta eli 8h yöstä noin 1.5h. Janne Kanervisto, Unilääkäri |
| Kysymys: | Miksi on aina vähän väsynyt, vaikka nukun 7–9 tuntia yössä? |
| Vastaus: | Taustalla voi olla hoitamaton unihäiriö. Suosittelen varaamaan vastaanottoajan uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Miksi olen vihainen kuin ampiainen, jos en saa nukkua tarpeeksi? |
| Vastaus: | Univaje vaikuttaa tunteisiin jo yhden huonon yön jälkeen. Ärtyneisyys on yleinen oire univajeessa. Muita univajeen oireita ovat väsymys, keskittymiskyvyttömyys, muistivaikeudet. Pitkään jatkunut univaje voi lisätä myös riskiä diabetekseen ja sydänsairauksiin. Kannattaa siis pyrkiä nukkumaan riittävästi joka yö! Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Miten siitepölyallergia vaikuttaa nukkumiseen ja unen laatuun? |
| Vastaus: | Siitepölyallergia voi olla pahimmillaan hyvinkin hankala vaiva. Jatkuva nenän tukkoisuus, aivastelu tai kutina voivat lisätä uniongelmia. Limakalvonturvotus voi myös pahentaa kuorsausta tai mahdollisia hengityskatkoksia. Siitepölyallergian oireita kannattaa hoitaa aktiivisesti. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Voiko uniapneatutkimuksen tulokseen vaikuttaa jonkin tietyn lääkkeen käyttö? |
| Vastaus: | Jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa tutkimuksen tulokseen. Siksi on usein hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa, että tehdäänkö tutkimus voimassa olevalla lääkityksellä (näin useimmiten) vai onko tarvetta muutoksiin. Jos tehdään muutoksia, on ne hyvä tehdä jo muutamia viikkoja ennen tutkimusta. Janne Kanervisto, unilääkäri |
| Kysymys: | Jotkut allergialääkkeet väsyttävät kovasti päivisin. Vaikuttavatko lääkkeet unirytmiin ja unen laatuun? |
| Vastaus: | Vanhemman sukupolven allergialääkkeet väsyttävät. Joskus lisäväsymys auttaa nukkumaan sikeämmin, mutta usein väsymys jatkuu seuraavaan päivään, mikä ei ole optimaalista. Vanhoilla allergialääkkeillä voi olla myös muita haittoja, joten suosittelen käyttämään ennemmin nykyaikaisempia ja väsyttämättömiä allergialääkkeitä. Unen laatuun allergialääkkeillä ei ole yleensä kovin suuria vaikutuksia. Janne Kanervisto, unilääkäri |
Asiantuntija-artikkeleista lisätietoa ja valmiita vastauksia
Coronaria Uniklinikan asiantuntija-artikkeleissa on paljon lisätietoa unesta ja nukkumisesta. Löydät tietoa artikkeleista aihealueittain. Käy tutustumassa!
